Vein roskia ja löysin naapurin mummun itkemästä roskiksien takaa, hänen 16v koira juuri kuollut

Et sanonut. Hän on varmaan jotenkin surusta sekaisin. :(

Otti vittuiluna

Mitäs menet toisen suruihin sekaantumaan.

Et sanonut. Hän turhautui johonkin asiaan, johon et olisi voinut vaikuttaa. Ehkä hän vain toivoi ettei olisi itkenyt siellä siten että joku tulee paikalle. Sanoit hienosti. Hän oli kömpelö.

Ihmiset suhtautuvat oudosti surun keskellä. Siksi perinnönjaossakin tapellaan jostain parin euron kahvikupista kun ihmiset eivät osaa käsitellä surua. Koita olla ottamatta itseesi, ei ollut sinun vikasi. Kiva kun yritit lohduttaa. 

Sanoit ihan sopivasti, mutta mummo koki tilanteen tuskaisena, kun mitkään sanat ei voineet lohduttaa. Ja tosiaan häntä saattoi hävettää roskisten takana murtuminen. Ei ole vain yhtä oikeaa tapaa surra, jotkut voi vaikka raivota tai kiukutella surressaan. Sekin voi mummoa harmittaa, että 16 vuotiaan koiran kuoleman ei pitäisi tulla täysin yllätyksenä, mutta sekään ei vähennä surua.

Kannattaa olla kuin et muistaisi koko tiuskimista, ja jos mummo haluaa joskus toiste jäädä juttelemaan, niin kuuntele jos hän vaikka samalla jotenkin pyytää anteeksi tiuskaisuaan.

Vierailija kirjoitti:

Et sanonut. Hän turhautui johonkin asiaan, johon et olisi voinut vaikuttaa. Ehkä hän vain toivoi ettei olisi itkenyt siellä siten että joku tulee paikalle. Sanoit hienosti. Hän oli kömpelö.

Tämä. Hyvin voimakkaan tunteen ollessa päällä suusta voi helposti päästä sanoja, joita ei oikeasti tarkoita. Tunne vaan vie mukanaan. Ehkä suuttumus siitä, ettei rakas lemmikki enää ole vierellä, purkautui juuri tästä kommentista? Nätisti sanoit ja teit, kun edes pysähdyit hetkeksi.

Koiran kuolema on aina paha asia kun ne on niin rakkaita ja vailla pahuutta. <3 :(

1/5

Just tommosen takia on vaikea kommunikoida ja hankala puuttua asiaan, kun ei tiedä tekeekö oikein vai ei.  Jotkut ihmiset ihan kavahtaa sitä, että toinen tulee jotain sanomaan, jos on tapahtunut jotain ikävää ja siitä tiedetään.  Tuntee itsensä tökeröksi, jos ei sano mitään, mutta mikään sanominenkaan ei ole oikein.  

Ymmärrän minä asian silloin, jos tulee semmoinen tunne, että se ihminen ei muuta kuin haluaa jotenkin udella ja saada juorun aihetta ja jotenkin mässäillä toisen menetyksellä, on niitä semmoisiakin.  Mutta kyllä kai suurin osa meistä haluaa vain ilmaista osanottonsa ja olla edes kohtelias.  

No se mummo oli kai pois tolaltaan tai käsittikö se jotain väärin, ei voi tietää.  Anna olla.  Yleensä ihmiset on kiitollisia, jos lemmikkieläimen menetyksestä johtuvaan suruun otetaan osaa.  Kun on niitäkin, jotka ei ymmärrä sitä miksikään, tokaisevat vain, että miten nyt jotain koiraa voi surra.