Lue keskustelun säännöt.
Inhokkielokuvasi?
Aloitan vastaamalla Levottomat. Suhtaudun hyvin epäillen sellaiseen henkilöön joka kutsuu tätä tekelettä "sukupolvikokemukseksi" 🤨
Kommentit (698)
Kaikki nämä Marvel Dc yms. supersankarielokuvat.
Aika moni tuttavani väittää olevansa leffafriikki henkeen ja vereen, mutta katsovat vain ja ainoastaan noita oikeasti. Ei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Burlesque.
Ärsyttävät ja kliseiset hahmot.
Ja ennen kaikkea se antaa ihan väärän ja ihme kuvan burleskista, ja tämä vtuttaa koska harrastan itse ja olen esiintynyt ja välillä tämä elokuva on ainut mitä ihmiset "tietää" burleskista. Se on ärsyttävää koska sillä ei ole mitään tekemistä.
Ois saanu jäädä tekemättä.
Burger kingit-niminen leffa. Aivottomampaa elokuvaa tuskin on koskaan tehty, Aikaa ennen kaukosäädintä tuijotin sitä zombina, kun olin niin krapulassa, että en kyennyt nousemaan sohvalta ja vaihtamaan kanavaa,
Kaiki urheiluaiheiset leffat myös, tyyliin "hokkarihemmot".
Yleensäkin jenkkikomediat (nuija ja tosinuija ymv), ja varsinkin romanttiset komediat (paitsi ranskalaiset, niistä yleensä pidän).
N 44
Tosta Nuija ja Tosinuija -elokuvasta täytyy kyllä sanoa, että siinä on jokunen ihan legendaarinen kohtaus.
Samoin Ace Venturassa se kohtaus, kun Jim Carrey syntyy muovisen sarvikuonon perseestä.
Yleensä en pidä Jim Carreyn komedioista, mutta on sillä hyviäkin hetkiä.
Missä on hippejä ja hamppua, siellä tarvitaan Nokian kumipamppua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa tunnustaa tätä kuin anonyyminä, mutta Kummisetä -elokuvat. Kaikkien aikojen paksuksi parhaiksi leffoiksi ylistetyt ja minäkin olen yrittänyt katsoa ne useasti, jotta ymmärtäisin. Mutta ilmeisesti en ole tarpeeksi sivistynyt tai älykäs, kun en ymmärrä. Toinen on täällä jo kerran mainittu Lost in translation. Ruma vanha mies, teinityttö ja rasistista huumoria. Sitäkin ylistetty ja hehkutettu maasta taivaaseen, enkä vaan ymmärrä miksi. Mutta se sentään oli täälläkin mainittu, toisin kuin Kummisedät.
Mä ole aina jostain syystä inhonnut mafiosoja. 20-30 -vuotiaana leffahulluna inhosin Kummisetä-leffoja yli kaiken.
Nyt olen 46-vuotias, enkä enää katso 10 leffaa viikossa, vaan suunnilleen yhden.
Katsoin Kummisetä -leffat kaikki putkeen viime vuonna. Jestas, mitä näyttelijäsuorituksia. Ja nyt ajattelen että nämä leffat kuuluu maailmanhistorian hienoimpiin elokuviin. Käsikirjoitus, näyttelijät, ohjaus 10. Musiikki 10 +
Heh, niinpä, nykyisten supersankarilapsellisuuksien joukossa kyllä noiden arvo vain nousee.
Kummisetä-trilogian alku itsessään on jo äärimmäisen hieno - suoraan asiaan, suoraan siihen kipeään ytimeen ja kysymykseen, joka pyörii (tai ainakin pitäisi pyöriä) katsojan mielessä: mihin hvttiin ihmiset on tarvinnut/tarvitsee mafiaa? Johonkin tarpeeseenhan se on syntynyt? No se kerrotaan heti, hautausurakoitsijan suulla - miksi hän kääntyy Kummisedän puoleen, miksi hän on valmis turvautumaan järjestöön, jota ilmiselvästi pelkää itsekin. Samalla - ilman saarnaamisia ja paasaamisia - tulee kritiikkiä ja muuta ajattelemisen aihetta amerikkalaisesta yhteiskunnasta ja sen puutteista. Loistava kohtaus, hyvin näytelty, hyvin kuvattu.
Ja kissanpoikanen tekee päräyttävimmän roolisuorituksen leikkiessään luottavaisena Marlon Brandon karheanmiehekkäässä sylissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Love actually. Tekemällä tehty hyvän mielen jouluelokuvaksi, laskelmointi ärsyttää.
Minuun uppoaa kuin häkä.
M43
Paskaan hukutaan kirjoitti:
Kauhuleffat alkaa olla jo niin nähty. Niissä on vähän sitä vikaa, että osa on luokiteltu valheellisesti kauhuksi, vaikka ovat pikemminkin draamaa. On sitten vähän kuin jotain kauniita ja rohkeita kattelisi, että mistä niihin on se kauhu saatu? Ihmettelen vaan.
Näiden pökäleiden vastapainoksi on sitten kauhuleffat, joissa on aivan överiksi vedetty verellä mässäily. Veri roiskuu ja suolenpätkät lentelee, kun oikein vauhtiin päästään. Ei vaan kiinnosta katsella.
Sitten on ne teinikauhut, mitkä menee jo komedian puolelle. Blondit bimbot juoksee silikonitissit pomppien veittimiestä pakoon jonnekin yläkertaan, mistä ei pääse pakoon muuten kuin ikkunasta loikkaamalla ja itseään ruhjomalla, vaikka alakerrassa olisi ollut ovi, mistä olis voinut juosta ulos ja pakoon. Idiooteille tehtyjä.
Tai sitten heilutaan kameroiden kanssa jossain metsässä ja etsitään urbaanilegendassa kerrottua noitaa tai jotain. Tylsää ku mikä, mitään järkevää ei tapahdu.
Voi voi, kun niin paljon paskoja on tehty ja oikeasti hyviä on tehty aivan liian vähän. Enkä nyt puhu vain kauhugengrestä, vaan leffoista yleisesti. Moni leffa ollut pettymys siinäkin mielessä, että ensin se on ollut hyvä, mutta kun sen on pari kolme kertaa katsonut, niin sen jälkeen se on ollut jo aivan paska. Kertakäyttöviihdettä. Esim. Lucy ja Kauna ovat olleet juuri sellaisia, että kahdesti kolmesti ne katsoi ja sitten ei enää koskaan.
Minusta vähän outo tapa arvostella elokuvia, että kuinka monta kertaa ne jaksaa katsoa uudestaan. Onko niitä ylipäänsä tarkoitus hinkata moneen kertaan läpi? No, voihan sen noinkin ajatella ja jotkut leffat ovat niin hyviä, että tulee katseltua useampaankin otteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tätä tosiaan ole vielä mainittu?!
50 Shades of Grey!
AIVAN jäätävä tekele. Toki alkuperäismateriaalikin on niin naurettavaa sontaa, että eipä siinä paljoa ole jäänyt käsikirjoittajallekaan, mutta silti... Ei minkäänlaista kemiaa, pähkähullu juoni, todella puiseva dialogi, naurettavat näyttelijäsuoritukset kaikilta osin. Iskee aivan järkyttävä myötähäpeä, jos vaikka telkkarissa vilahtaa joku kohtaus sattumalta. Tekee mieli kaataa valkaisuainetta silmiin, jos sekunninkaan ehtii tuota pökälettä katsoa.
Mielipide, jota en ole koskaan kenellekään ääneen sanonut..
12 Years a Slave oli p a s k a.
Päähenkilö oli NIIN raivostuttava, ehkä siksi että olen jo liian tottunut sellaisiin "kunnon" sankareihin - hahmon vätystely ja uhriutuminen olivat sen vuoksi jotenkin sietämättömiä. :D Ja tietysti hemmon pelastaa (huoh) Brad Pitt! Ei jeesus. Hienoja roolisuorituksia kyllä monelta, en vain jaksa sitä surusilmäistä miestä joka 12 VUOTTA nytkyttää ja kituuttaa, eikä saa mitään aikaiseksi.
Jos Pittin hahmo ei olisi asialle tehnyt jotain, olisi viettänyt lopun elämänsä orjana. Ärsyttävä vässykkä.
Alapeukkuja odotellessa, onneksi tämä palsta on anonyymi :'D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yö museossa-elokuvat. Ja muutenkin kaikki missä on Ben Stiller, vaikka olen kuullut, että olisi joku yksi elokuva, jossa hän olisi hyvä. Tietääkö kukaan mikä se voisi olla?
Oma suosikkini Ben Stiller-leffoista on Tropic Thunder. En sitten tiedä yhtään onko tarkoitettu tätä kun sinulle on noin sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yö museossa-elokuvat. Ja muutenkin kaikki missä on Ben Stiller, vaikka olen kuullut, että olisi joku yksi elokuva, jossa hän olisi hyvä. Tietääkö kukaan mikä se voisi olla?
Oma suosikkini Ben Stiller-leffoista on Tropic Thunder. En sitten tiedä yhtään onko tarkoitettu tätä kun sinulle on noin sanottu.
Mulle tuli ekana mieleen Secret Life of Walter Mitty. Se on oikeasti hyvä, ja siitä tulee hyvälle tuulelle :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mother! - ehkä huonoin elokuva ikinä. Sen katsomisesta en saanut minkäänlaista nautintoa, edes siinä mielessä että olisin nauranut sen huonoudelle. Uskomattomia käänteitä, joissa ei ole mitään järkeä. Kannibalismia. No onpa ainakin erilainen kuin muut...
Titanic - liian pitkä, tylsä, tarina on väkisin väännetty. Olisivat käyttäneet edes jotain tarinaa oikeista ihmisistä, jotka olivat sillä laivalla.
Rakkautta vain - liian monta tarinaa samaan aikaan, ilkeämielistä huumoria, ärsyttävä sotku. En ymmärrä sen suosiota.
Kaikki Wayansin veljesten elokuvat.
Food Fight. Järkyttävä huono animaatioleffa, todella ruma ja tönkkö. Tajusin vasta puolivälissä, että leffan "kaupunki" sijaitsee jossain ruokakaupan sisällä, missä eri ruoat ja tuotemerkit elävät omaa elämäänsä esim. käymällä jossain yökerhossa. Vitsit eivät ole hauskoja.
Kannattaa katsoa mieluummin Nostalgia Criticin arvostelu tästä leffasta, niin saa nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Netflixin Death Note -elokuva.
Alkuperäinen anime on aivan loistava, eikä siitä minusta tarvitsisi tehdä live action -elokuvaa ollenkaan. Netflixin tekele pilaa kaiken: "Light" on tyhmä, "Mia" manipuloiva ja fiksu, Ryuk liian pelottava ja kauhuleffamainen. Tarinassa ei ole mitään järkeä.
Amerikassa varmaan on Light-nimisiä, mutta olisi uskottavampaa antaa nimeks vaikka Logan, "Light Turner" kuulostaa typerältä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä nykyajan leffat, joissa tuputetaan vähemmistökiintiöitä. Lopetan heti leffan kattomisen siihen paikkaan, jos havaitsen mitään identiteettipolitiikkaa.
Niin, tuossa sinun kannassasihan ei todellakaan ole mitään poliittista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amelie. Ärsyttävä pääosan esittäjä tunkee nenänsä muiden asioihin ja puutarhatonttuja en voi sietää . Ja sitten mukamas kaikki naispuoleiset ihmiset tykkäävät. T. Nainen 47 v.
Niinpä. Amelie on mielenvikainen stalkkeri ja manipuloija. En ikinä tajunnut leffan viehätystä. Ainoa selitys on, että iso osa naisista on itsekin mielenvikaisia stalkkereita ja manipuloijia, joten heistähän leffa on varmaan aivan mahtava.
Amelie on aikuisten satu lapsenmielisille. Ei sen ole tarkoituskaan olla realistinen millään tavalla. Jotkut tykkää, toiset ei.
Hieman huvittaa ne kommentit joissa todetaan, että mikään leffa jossa on "kiintiövähemmistöjä" ei voi olla hyvä.
Siis kaikki elokuvat kaikista genreistä ovat huonoja, jos niissä vain on jotain ei-heteroita tai ei-valkoisia ihmisiä. Ja tällaisia hahmoja voi olla leffassa vain kiintiömielessä, ei sen takia että joku kirjoittaja haluaisi kuvata heidän elämäänsä.
Ehkä kannattaisi vähän miettiä, miksei osaa nähdä vähemmistön edustajia itsessään arvokkaina ihmisinä ja heidän tarinoitaan kertomisen arvoisina.
Kakkahattutäti kirjoitti:
Tosta Nuija ja Tosinuija -elokuvasta täytyy kyllä sanoa, että siinä on jokunen ihan legendaarinen kohtaus.
Samoin Ace Venturassa se kohtaus, kun Jim Carrey syntyy muovisen sarvikuonon perseestä.
Yleensä en pidä Jim Carreyn komedioista, mutta on sillä hyviäkin hetkiä.
Inhoan Jim Carreyn irvistelyä ja harvoin suostun katsomaan hänen elokuviaan, mutta nuorena tuli isommassa kaveriporukassa katsottua tuo Ace Ventura ja naurettua ihan kippurassa tuota sarvikuonokohtausta...
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
Tosta Nuija ja Tosinuija -elokuvasta täytyy kyllä sanoa, että siinä on jokunen ihan legendaarinen kohtaus.
Samoin Ace Venturassa se kohtaus, kun Jim Carrey syntyy muovisen sarvikuonon perseestä.
Yleensä en pidä Jim Carreyn komedioista, mutta on sillä hyviäkin hetkiä.Inhoan Jim Carreyn irvistelyä ja harvoin suostun katsomaan hänen elokuviaan, mutta nuorena tuli isommassa kaveriporukassa katsottua tuo Ace Ventura ja naurettua ihan kippurassa tuota sarvikuonokohtausta...
Carrey on yllättävän hyvä vakavassa roolissa, katso vaikka Tahraton mieli, jossa Carrey esittää vakavaa ja surullista hahmoa.
Tuli muuten eilen! Aivan loistava!
Se pääosaa esittävä tyttö oli ominut Kristenin maneerit täydellisesti. Se ilme...
🇺🇦🇮🇱