Jos työhaastattelija kysyy että kumman asetat etusijalle elämässäsi: työuran vai perheen?

Voihan tuon kysymyksen kiertääkin. Esim. että aikoo panostaa uraan täysillä seuraavat 5 vuotta, mutta myöhemmin aikoo antaa enemmän aikaa perheelle.

Jos kyseessä on nuori nainen tai mies, jolla pieniä lapsia, on esim. ministeri ja valtakunnantason poliitikko muutenkin, niin eikö ole ihan selvä että hän käytännössä priorisoi työnsä perheen edelle? Vuorokaudessa on vain 24 tuntia.

Minulta on kysytty, kumpi tulee tärkeysjärjestyksessä ensin. Vastasin, että perhe tietysti.

En saanut paikkaa.

Sanon, että en suostu vastaamaan.

Perhe tietysti, mutta tyhmä kysymys ansaitsee tyhmän vastauksen.

Jos tässä elämäntilanteessa vastaisin ko. kysymykseen, olisi vastaus selkeästi perhe. Näin ajattelen oikeasti ja minulla on tällä hetkellä työpaikka, jossa tämä ymmärretään/hyväksytään. En missään nimessä vaihtaisi yhtiöön, joka haluaa imea kaikki mehut työntekijöistään sillä verukkeella, että he ovat urakeskeisiä.

Jos olisin epätoivoisesti tarvitsemassa työpaikkaa, saattaisin antaa ympäripyöreän vastauksen, joka kulostaisi siltä, että arvostan enemmän työuraa. Hesarista joskus muistelen lukeneeni, että työhaastattelussa pienet valkoiset valheet ovat ihan sallittuja, jopa toivottavia, ja työhaastattelu on näytelmä, jossa kaikki tietävät toisten esittävän muuta kuin todella ovat.

Vierailija kirjoitti:

Minulta on kysytty, kumpi tulee tärkeysjärjestyksessä ensin. Vastasin, että perhe tietysti.

En saanut paikkaa.

Lisäys: kyseessä oli kuntien omistama jätehuoltoyhtiö Jätekukko Kuopiossa ja lähiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Valitsen perheen tietysti ja kysin "Onko sinulla lisää typeriä kysymyksiä?"

Tosin itselle rekrytoijana se, että hakijalla on elämssä muutakin kuin vain työ on TODELLA tärkeää. Aika surullisia kohtaloita on uran aikana eteen tullut, joilla ei ole muuta kuin se työ elämässään ja sit 55+ ikäisenä se, että kopiokone vaihtaa toimistolla paikkaa, on kahden viikon saikun aihe...

Kysymys osoittaa ammattitaidottomuutta. Voisi myös tulkita, että yritys on muutenkin valmis laittomuuksiin.

Sanoisin, että kysymys ei kestä lähempää tarkastelua lain edessä. Ihan sama, saisinko paikan.

Olen perheetön yrittäjä ja todella työkeskeinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo ainakin johtavassa asemassa olevalle voisi olla mahdollinen kysymys. Ei rivityöntekijälle. Ihminen usein priorisoi jompaa kumpaa käytännössä mielessään.

No ovathan laittomat kysymykset aina mahdollisia, mutta eivät kovin todennäköisiä.

Kyllä minulta on kysytty perhesuunnitelmista lähes joka haastattelussa. Siivoojan töitä hakiessa ei kysytty. Mutta olenkin nainen. Miehiltä ei tietenkään kysytä.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys osoittaa ammattitaidottomuutta. Voisi myös tulkita, että yritys on muutenkin valmis laittomuuksiin.

Sanoisin, että kysymys ei kestä lähempää tarkastelua lain edessä. Ihan sama, saisinko paikan.

Olen perheetön yrittäjä ja todella työkeskeinen.

Valitettavasti aika monelle ei ole sama, saako paikan.

Vastaan perheen ja jos en tule valituksi, työpaikka ei olisi minulle oikea. 

Perhe.

Jos sanoisin muuta, olisin valehtelija tai idiootti.

Kuka nyt sellaisen ottaisi töihin, kun kansanedustajaksikaan ei pääse työpaikkahaastattelun kautta?

En hae paikkoihin, joissa odotetaan 60 tuntisia työviikkoja, mutta vastauksena ap:n kysymykseen. Nykyiseen paikkaan hakiessani tuon tapaista kysyttiin hieman kiertäen, ja vastasin ihan suoraan lasteni ja perheeni olevan ykkösprio elämässäni. Ei ollut minkäänlainen este näköjään työpaikan saannille.

Tietenkin vastaisin, että perhe. Jos se olisi haastattelijan mielestä väärä vastaus niin ainakin tulisi ilmi riittävän varhaisessa vaiheessa.

On kysytty, ja olen aina vastannut totuudenmukaisesti: perhe tulee aina ensin. Miksi edes haluaisin sellaisen työpaikan, jossa oletetaan että työ menee perheen edelle?

Aina saa töitä, mutta perheenjäseniä on vaikea korvata.

Perheen. Perhe menee aina kaiken edelle. En todellakaan halua työtä, jos oletetaan, että työ menisi perheen edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tuo ainakin johtavassa asemassa olevalle voisi olla mahdollinen kysymys. Ei rivityöntekijälle. Ihminen usein priorisoi jompaa kumpaa käytännössä mielessään.

No ovathan laittomat kysymykset aina mahdollisia, mutta eivät kovin todennäköisiä.

Kyllä minulta on kysytty perhesuunnitelmista lähes joka haastattelussa. Siivoojan töitä hakiessa ei kysytty. Mutta olenkin nainen. Miehiltä ei tietenkään kysytä.

Haastattelussa on kerran jankattu, että aionko tehdä lapsia vai en. En osannut vastata, kun en silloin parikymppisenä vielä tiennyt. Sain toisen paikan samasta firmasta. Vuosien aikana tuli selväksi, että epäasiallisuus, kiusaaminen, vähättely ja ilmaisen työn teettäminen on ihan peruskauraa siellä. Tiukan paikan tullen myös työntekijät kurittavat toisiaan. Joku on liian hidas, on liian iloinen tai negatiivinen...mikä tahansa syy käy. Paljon hyvääkin on, mutta sama kuvio toistuu. Pääsin onneksi pois. En tiedä, mitä nykyään kysyvät haastatteluissa :D

Perhe aina jos on perhe. Jos joku vastaa työuran niin pitäisin epäilyttävänä, en tosin kysyisi moista. Antaisi kuvan että ihmiset eivät ole hänelle kovinkaan tärkeitä. Olen mukana työhaastatteluissa yrityksessämme teknisenä asiantuntijana, kun haetaan it-väkeä. 

Menisin toisaalle työhaastatteluun. Tai sanoisin jotain fiksua kuten että ilman perheen asettamista etusijalle en voi loistaa työssäni. Jokainen tarvitsee tukiverkon ja terveen elämän työn vastapainoksi. Jos ei pidä itsestään ja sosiaalisista suhteistaan huolta, niin työ kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi aika ammattitaidoton haastattelija, kun perhetilanteesta tai suunnitelmista ei saa kysellä.

Saattaisin tosin siinä tapauksessa valehdella päin naamaa, että olen tosi urakeskeinen.

Kysymykyksessä ei udella perheasioista mitään, vaan kysytään sitä että kumpi painaa vaakakupissa enemmän jos tulee tilanne että on pakko valita.

No käytännössähän kukaan ei oikeasti pidä työtään tärkeämpänä kuin omaa perhettään. Jos siis pitäisi valita, kummasta luopuu ikuisiksi ajoiksi, niin tuskinpa kukaan oikeasti luopuisi perheestään.