Lue keskustelun säännöt.
Seurustelu entisen kiusaajan kanssa
14.01.2020 |
Ajauduin vajaa vuosi sitten suhteeseen miehen kanssa joka kävi koulunsa samassa kaupungissa kuin minä mutta eri koulussa. Emme siis tunteneet toisiamme ennestään kuin hyvin etäisesti ulkonäöltä. Mies on minun seurassani todella ihana ja huomaavainen. On myös töissä sosiaalialalla nuorten parissa ja tuntuu pärjäävän siellä hyvin.
Nyt kuitenkin sain kuulla sattumalta hänen entisiltä luokkakavereiltaan että mies on yläasteella ollut kiusaaja joka oli "rääkännyt" muutamaa poikaa aika järjestelmällisesti vuosien ajan niin että siitä oli noille pojille jäänyt pysyviä traumoja.
Olin tietysti hyvin järkyttynyt tästä tiedosta ja otin sen puheeksi miehen kanssa. Odotin jotenkin että hänen koulutuksensa ja nykyinen ammattinsa olisi jonkinlaista tämän oman menneisyyden käsittelyä ja "hyvitystä" siitä mitä hän on tehnyt. Siis että olisi tajunnut mitä on tehnyt eikä halua tehdä sitä enää uudestaan. Järkytyksekseni mies tuntui kieltävän koko asian tai ainakin vähättelevän sitä todella rankasti. Ei oikein nähnyt siinä mitään muuta ongelmaa kuin että oli ollut "keskenkasvuinen" ja on nyt kasvanut aikuiseksi. Mutta mitään varsinaista katumusta en havainnut.
Nyt mietin pääni puhki että miten minun pitäisi suhtautua asiaan. Kuten sanoin, mies on todella ihana (ja ihan aidolla tavalla, ei millään narsistin "liian ihana" tavalla), kuuntelee ja välittää aidosti sekä minusta että läheisistään. Mutta tuo menneisyys on hänelle ihan sokea piste. Väkisinkin mietin että onko samanlaisia muitakin miehen menneisyydessä. Tai onko kyse vain jostain defenssistä jossa mies painaa itselleenkin traumaattisen asian pois mielestään?
Joka tapauksessa olen nyt aika epävarma suhteemme jatkosta. Sinällään haluaisin jatkaa mutta tämä tapaus kyllä painaa minua nyt niin paljon että suhteemme ei enää ole entisellään. Olisiko kenelläkään mitään ajatuksia tai neuvoja miten asiassa voisi mennä eteenpäin?
Kommentit (98)
Joo ei.. kiusaajat pistää vihaks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne entiset koulukiusaajat, jotka tiedän, niin käyttäytyvät edelleen kovin ylimielisesti muita kohtaan. Toki kakaramaisuuden ja tyhmyyden piikkiin menee moni lapsuus- ja nuoruusajan törttöily ja ihmisellä on tapana kasvaa henkisesti. Jos on ollut oikein pääkiusaaja ja oikein valikoinut tietyt uhrinsa, niin kyllä sellainen pieni häivähdys ylimielisyyttä sieltä löytyy edelleen... Naureskellaan esimerkiksi muiden mokille, ulkonäölle jne., vaikka ei olisi mitään systemaattista kiusaamista enää.
Näin minäkin olin ajatellut ja siksi tämän mieheni kiusaajatausta tuli minulle ihan puskista. Puhuu yleensä kaikista kauniisti ja jos ei tykkää jostain henkilöstä niin on ennemminkin vain hiljaa eikä hauku tai arvostele.
Vierailija kirjoitti:
Jos on kerran ollut tuommoinen kiusaaja niin tulee olemaan jatkossakin, jos vain sopiva uhri tulee kohdalle. Todennäköisesti nykyinen "kiusaamattomuus" johtuu siitä, että tuntee tällä hetkellä itsensä paremmaksi kuin muut. Kun kohdalle tulee häntä älykkäämpi, osaavampi, mukavampi, niin nämä kiusaajan luonteenpiirteet tulevat esiin. Itse en haluaisi mitään seuraa semmosen ihmisen kanssa, joka on kouluaikoina kiusannut oikein urakalla. Täyspöljä ihminen semmoinen.
Tämä on taas se kauhukuva joka minulla on. Eli että mies on vain onnistunut jotenkin esittämään mukavaa vuoden verran. Tuntuu vaikealta uskoa mutta mistä minä tiedän...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne entiset koulukiusaajat, jotka tiedän, niin käyttäytyvät edelleen kovin ylimielisesti muita kohtaan. Toki kakaramaisuuden ja tyhmyyden piikkiin menee moni lapsuus- ja nuoruusajan törttöily ja ihmisellä on tapana kasvaa henkisesti. Jos on ollut oikein pääkiusaaja ja oikein valikoinut tietyt uhrinsa, niin kyllä sellainen pieni häivähdys ylimielisyyttä sieltä löytyy edelleen... Naureskellaan esimerkiksi muiden mokille, ulkonäölle jne., vaikka ei olisi mitään systemaattista kiusaamista enää.
Näin minäkin olin ajatellut ja siksi tämän mieheni kiusaajatausta tuli minulle ihan puskista. Puhuu yleensä kaikista kauniisti ja jos ei tykkää jostain henkilöstä niin on ennemminkin vain hiljaa eikä hauku tai arvostele.
Voihan sitä "puhua kaikista kauniisti". Varsinkin jos on teeskentelemisen taito. Tällaisilla ihmisillä yleensä on.
Tottahan sinä sen miehen kanssa yhteen menet, kuten naiset aina tekevät vaikka olisi millainen rikollinen. Se on se j’ännämies, joka on kuin hunajaa naisille. Kymmenen vuoden päästä oletkin täällä itkemässä, kun mies lyö ja vainoaa. Ja mitään vihjeitä tulevasta ei tietenkään koskaan ollut tiedossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka joku olisi kuinka mukava minua kohtaan, niin jos tiedän, että on joskus kiusannut urakalla muita, niin en halua kanssakäymistä. En ajattele ihmisiä vain sen mukaan millaisia ovat minua kohtaan tai joitain nykyään kohtaan vaan millaisia ovat olleet aiemmin muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan sinä sen miehen kanssa yhteen menet, kuten naiset aina tekevät vaikka olisi millainen rikollinen. Se on se j’ännämies, joka on kuin hunajaa naisille. Kymmenen vuoden päästä oletkin täällä itkemässä, kun mies lyö ja vainoaa. Ja mitään vihjeitä tulevasta ei tietenkään koskaan ollut tiedossa...
No kyse ei ole mistään jännämiehestä eikä edes mistään kauhean suositusta miehestä. Ensitapaamisella jopa ujon tuntuinen joka ei naisiin yleensä vetoa. Itsekin pidin aluksi enemmänkin kaverina kunnes tutustuin paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos kiusaamisen lähtökohta on vallan tai kunnioituksen tunne niin miehesi tuskin tarvitsee vallan tunnetta niiden nuorten parissa toimiessaan koska hänellä se kunnioitus ja valta jo on..
katsoisin enemmän siitä miten hän kohtelee muita miehiä ja ihmisiä.. sellaisia joiden kanssa hän on ns. samalla viivalla.. esim työkavereitaan tai kavereitaan.. ja valtasuhteita niihin.
mies voi hyvinkin olla ihana esimerkiksi sinun suhteen koska hänellä ei ole kanssasi mitään pelättävää..
luulenpa että mukavastakin ihmisestä voi kuoriutua hyvinkin toisenlainen kun tämä valta-asetelma jotenkin järkkyy.
joku mies voi olla hyvinkin mukava lapsille, rakastuneelle vaimolleen ja koiranpennuille mutta muuten kylmä ja tunteeton tai täysi sadisti kanssaihmisiään kohtaan (esim. nyt vaikka eräät toisen maailmansodan aikana) jos miehesi ei millään tavalla halua ottaa vastuuta tai hyväksyä tekojaan voi kyseessä olla ihminen joka ei koe tehneensä oikeastaan mitään väärää..
Anteeksianto ja synninpäästö tulisi kuitenkin tulla niiltä joita on satuttanut..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan sinä sen miehen kanssa yhteen menet, kuten naiset aina tekevät vaikka olisi millainen rikollinen. Se on se j’ännämies, joka on kuin hunajaa naisille. Kymmenen vuoden päästä oletkin täällä itkemässä, kun mies lyö ja vainoaa. Ja mitään vihjeitä tulevasta ei tietenkään koskaan ollut tiedossa...
No kyse ei ole mistään jännämiehestä eikä edes mistään kauhean suositusta miehestä. Ensitapaamisella jopa ujon tuntuinen joka ei naisiin yleensä vetoa. Itsekin pidin aluksi enemmänkin kaverina kunnes tutustuin paremmin.
Siis luulit tutustuneesi "paremmin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen perusluonne ei muutu, käytös voi vaihdella.
Kas. Porvoon novellisti, pitkästä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan sinä sen miehen kanssa yhteen menet, kuten naiset aina tekevät vaikka olisi millainen rikollinen. Se on se j’ännämies, joka on kuin hunajaa naisille. Kymmenen vuoden päästä oletkin täällä itkemässä, kun mies lyö ja vainoaa. Ja mitään vihjeitä tulevasta ei tietenkään koskaan ollut tiedossa...
No kyse ei ole mistään jännämiehestä eikä edes mistään kauhean suositusta miehestä. Ensitapaamisella jopa ujon tuntuinen joka ei naisiin yleensä vetoa. Itsekin pidin aluksi enemmänkin kaverina kunnes tutustuin paremmin.
Ensitapaaminen kertoo loppujen lopuksi aika vähän eikä välttämättä vuodenkaan aikana ihminen näytä sitä millainen oikeasti on. Hän saattaa nyt vaikuttaa miellyttävältä, mutta onko se sitten totuus? Jos miehellä tuollaista taustaa on, suhtautuisin todella suurella varauksella.
Vierailija kirjoitti:
jos kiusaamisen lähtökohta on vallan tai kunnioituksen tunne niin miehesi tuskin tarvitsee vallan tunnetta niiden nuorten parissa toimiessaan koska hänellä se kunnioitus ja valta jo on..
katsoisin enemmän siitä miten hän kohtelee muita miehiä ja ihmisiä.. sellaisia joiden kanssa hän on ns. samalla viivalla.. esim työkavereitaan tai kavereitaan.. ja valtasuhteita niihin.
mies voi hyvinkin olla ihana esimerkiksi sinun suhteen koska hänellä ei ole kanssasi mitään pelättävää..
luulenpa että mukavastakin ihmisestä voi kuoriutua hyvinkin toisenlainen kun tämä valta-asetelma jotenkin järkkyy.
joku mies voi olla hyvinkin mukava lapsille, rakastuneelle vaimolleen ja koiranpennuille mutta muuten kylmä ja tunteeton tai täysi sadisti kanssaihmisiään kohtaan (esim. nyt vaikka eräät toisen maailmansodan aikana) jos miehesi ei millään tavalla halua ottaa vastuuta tai hyväksyä tekojaan voi kyseessä olla ihminen joka ei koe tehneensä oikeastaan mitään väärää..
Anteeksianto ja synninpäästö tulisi kuitenkin tulla niiltä joita on satuttanut..
Loistava kirjoitus, ei voisi sanoa tämän paremmin asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kas. Porvoon novellisti, pitkästä aikaa.
Ihan kyllä Vantaalta. Tosin se ei liene sen kummempi meriitti?
Kiusaaminen kertoo miehen todellisesta luonteesta joka tulee esiin kun sinuun ihastumisen alkuhuuma on laantunut. Kaikki miehet ovat aluksi tosi huomaavaisia ja mukavia mutta jonkun ajan kuluttua kun mies on "saanut sinut omaksi" niin ei tarvi enää olla niin mukava ja todellinen luonne paljastuu.
Vierailija kirjoitti:
jos kiusaamisen lähtökohta on vallan tai kunnioituksen tunne niin miehesi tuskin tarvitsee vallan tunnetta niiden nuorten parissa toimiessaan koska hänellä se kunnioitus ja valta jo on..
katsoisin enemmän siitä miten hän kohtelee muita miehiä ja ihmisiä.. sellaisia joiden kanssa hän on ns. samalla viivalla.. esim työkavereitaan tai kavereitaan.. ja valtasuhteita niihin.
mies voi hyvinkin olla ihana esimerkiksi sinun suhteen koska hänellä ei ole kanssasi mitään pelättävää..
luulenpa että mukavastakin ihmisestä voi kuoriutua hyvinkin toisenlainen kun tämä valta-asetelma jotenkin järkkyy.
joku mies voi olla hyvinkin mukava lapsille, rakastuneelle vaimolleen ja koiranpennuille mutta muuten kylmä ja tunteeton tai täysi sadisti kanssaihmisiään kohtaan (esim. nyt vaikka eräät toisen maailmansodan aikana) jos miehesi ei millään tavalla halua ottaa vastuuta tai hyväksyä tekojaan voi kyseessä olla ihminen joka ei koe tehneensä oikeastaan mitään väärää..
Anteeksianto ja synninpäästö tulisi kuitenkin tulla niiltä joita on satuttanut..
Tämä antoi kyllä paljon ajattelemisen aihetta. Kiitos siitä!
Ap, usko sitä, mitä itse olet nähnyt ja kokenut sen ihmisen kanssa ollessasi ja eläessäsi! Ennemmin luota omiin havaintoihin ja tuntemuksiin kuin menneitä aikoja koskeviin muiden puheisiin. Voi hyvin olla tottakin, mutta ihmiset kehittyvät ja muuttuvat eli ei kerro siitä, minkälainen miehesi on nyt. Sen sinä tiedät itse paremmin, jos pitempään olette olleet yhdessä.
Ja jos mies ei pysty puhumaan asiasta, niin se ei tarkoita, että ei katuisi tai että ei olisi tunteita tai että ei piittaisi menneistä typeryyksistään. Jos kovasti hävettää ja toivoisi, että olisi ollut fiksumpi yläasteella, sekin saattaa aiheuttaa sen, että ei pysty/halua puhua asiasta.
Miestäni kiusattiin peruskoulussa vuosia, kolmeen otteeseen kiusaajat yrittivät jopa tappaa hänet. Yksi tekijöistä pyytänyt anteeksi, loput lusineet aikuisiällä vankilassa. Ties miten rajua tuokin ap:n miehen kiusaaminen ollut, poikien kiusaamisissa väkivaltaa enemmän kuin tytöillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne entiset koulukiusaajat, jotka tiedän, niin käyttäytyvät edelleen kovin ylimielisesti muita kohtaan. Toki kakaramaisuuden ja tyhmyyden piikkiin menee moni lapsuus- ja nuoruusajan törttöily ja ihmisellä on tapana kasvaa henkisesti. Jos on ollut oikein pääkiusaaja ja oikein valikoinut tietyt uhrinsa, niin kyllä sellainen pieni häivähdys ylimielisyyttä sieltä löytyy edelleen... Naureskellaan esimerkiksi muiden mokille, ulkonäölle jne., vaikka ei olisi mitään systemaattista kiusaamista enää.
Näin minäkin olin ajatellut ja siksi tämän mieheni kiusaajatausta tuli minulle ihan puskista. Puhuu yleensä kaikista kauniisti ja jos ei tykkää jostain henkilöstä niin on ennemminkin vain hiljaa eikä hauku tai arvostele.
Voihan sitä "puhua kaikista kauniisti". Varsinkin jos on teeskentelemisen taito. Tällaisilla ihmisillä yleensä on.
Juuri tuon ansiosta moni koulukiusaaja pääsee, kuin koira veräjästä ja jopa opettajat puolustelee, koska kyseessä on niin hauska ja reipas poika ja sinä nyt olet ruma ja vähän erilainen persoona ja vähän huonommasta perheestä (näin oli oman kiusaamisen kohdalla - ei nyt ehkä ihan suoraan sanottu, mutta se asenne paistoi läpi). Osaavat naurattaa muita jonkun toisen kustannuksella.
Suhtautuisin jonkinlaisella varauksella tuntemattomien kertomuksiin. Saattavat olla tottakin, mutta vuodet vääristelevät muistoja ja kiusaaminenkin on aina jonkun subjektiivinen kokemus.
Minäkin sain kuulla olleeni koulukiusaaja. En koskaan haukkunut ketään ennen kuin minua haukuttiin, mutta kiivas puolustautuminen on sitten ilmeisesti alkuperäisen haukkujan kiusaamista. Minulla on kasvoissa kehityshäiriö joka oli loistava ase koulukavereille esim. riidoissa, mutta selvisin tulematta kiusatuksi sillä sanoin aina todella pahasti takaisin. Mutta tosiaan vaan kun minua päin hyökättiin ensin.