Seurustelu entisen kiusaajan kanssa
Ajauduin vajaa vuosi sitten suhteeseen miehen kanssa joka kävi koulunsa samassa kaupungissa kuin minä mutta eri koulussa. Emme siis tunteneet toisiamme ennestään kuin hyvin etäisesti ulkonäöltä. Mies on minun seurassani todella ihana ja huomaavainen. On myös töissä sosiaalialalla nuorten parissa ja tuntuu pärjäävän siellä hyvin.
Nyt kuitenkin sain kuulla sattumalta hänen entisiltä luokkakavereiltaan että mies on yläasteella ollut kiusaaja joka oli "rääkännyt" muutamaa poikaa aika järjestelmällisesti vuosien ajan niin että siitä oli noille pojille jäänyt pysyviä traumoja.
Olin tietysti hyvin järkyttynyt tästä tiedosta ja otin sen puheeksi miehen kanssa. Odotin jotenkin että hänen koulutuksensa ja nykyinen ammattinsa olisi jonkinlaista tämän oman menneisyyden käsittelyä ja "hyvitystä" siitä mitä hän on tehnyt. Siis että olisi tajunnut mitä on tehnyt eikä halua tehdä sitä enää uudestaan. Järkytyksekseni mies tuntui kieltävän koko asian tai ainakin vähättelevän sitä todella rankasti. Ei oikein nähnyt siinä mitään muuta ongelmaa kuin että oli ollut "keskenkasvuinen" ja on nyt kasvanut aikuiseksi. Mutta mitään varsinaista katumusta en havainnut.
Nyt mietin pääni puhki että miten minun pitäisi suhtautua asiaan. Kuten sanoin, mies on todella ihana (ja ihan aidolla tavalla, ei millään narsistin "liian ihana" tavalla), kuuntelee ja välittää aidosti sekä minusta että läheisistään. Mutta tuo menneisyys on hänelle ihan sokea piste. Väkisinkin mietin että onko samanlaisia muitakin miehen menneisyydessä. Tai onko kyse vain jostain defenssistä jossa mies painaa itselleenkin traumaattisen asian pois mielestään?
Joka tapauksessa olen nyt aika epävarma suhteemme jatkosta. Sinällään haluaisin jatkaa mutta tämä tapaus kyllä painaa minua nyt niin paljon että suhteemme ei enää ole entisellään. Olisiko kenelläkään mitään ajatuksia tai neuvoja miten asiassa voisi mennä eteenpäin?
Kommentit (98)
Niin, ja 65 lisää että ap on aika hukassa jos kuvittelee tunnistavansa narsistin ollessaan ihastunut.
Mies voi olla narsisti tai sitten ei, ap:n näkemys asiasta ei kerro mitään tässä vaiheessa. Se asia selviää sitten suhteessa aikanaan.
Ei uskalla ajatella asiaa liikaa, koska suojelee itseään. Mutta hänen on pakko jossain kohtaa kohdata tekonsa, käsitellä syitä niiden takana ja hyvittää ne. Häntä täytyy hienovaraisesti työntää reunalle, tiputtaa alas ja auttaa sitten rotkosta takaisin.
"En usko heidän tietoisesti valikoivan uhrejaan vaan se tapahtuu enemmänkin "vaistolla". Kiusaaja vain kiinnittää automaattisesti huomiota sellaiseen ihmiseen jonka vaistoaa olevan hyvä uhri."
Edelleen eri mieltä.
Kyllä valinta on täysin tietoista. Perustuu arvioon fyysisestä ylivoimasta. Hyötylaskenta päättyy arvioon, että itselle tuskin fyysisiä vammoja tulee. Tai ainakin pärjää väännöissä.
Ei kukaan ole niin hullu, että isompaansa vastaan vapaaehtoisesti asettuu. (Tämä näin reaalimaailman yleisimpänä lähtökohtana.) Siinä äkkiä saa itsekin osumia, vammautuu jopa vakavasti.
Mitä vanhoista. Lähtisin nyt katsomaan sen mukaan mikä on nykytilanne ja millainen hän on nyt. Unohtaisin vanhat.
Vierailija kirjoitti:
Hassua kyllä itse tunnen kahdenlaisia entisiä kiusaajia.
Yllättäen ne ongelmatapaukset katuvat tekemisiään vanhempina. Perheissä oli alkoholiongelmia ym mikä heijastui kouluun.
Sitten on no porukan pomot jotka kiusasivat muita. Nämä ovat niitä itsevarmoja poikia/miehiä joista naiset pitävät. Näiden mielestä "no pojat ovat poikia" ja "no pitäisi opetella pitämään puolensa". Ap:n mies kuulunee näihin.
ongelmatapaukset yleensä purkavat vaan omaa pahaa oloaan.. tässä monesti tunnutaan yleistävän kaikkki kiusaajat samaan nippuun. On niitä hyvien perheiden vesoja joilla ei ole mitään muita ongelmia kuin se että ne saavat tahtonsa läpi eikä niiden paskaan käytökseen kukaan puutu..
ongelmatapaukset purkavat pahaa oloaan, ja jotkut näistä ymmärtävät myöhemmin että ovat itse aiheuttaneet samaa pahaa oloa muille jne.. sellane hyvän perheen lelliperse ei välttämättä ikinä tajua mitä on olla ottavana osapuolena, vaikka ymmärtäisikin järjellä ehkä myöhemminen että kiusaaminen on väärin.
monesti juuri nämä joilla on hyvät lähtökohdat elämässä ja jotka ovat sitten dominoivassa asemassa koulussa on niitä tulevaisuuden menestyjiä ja narsistipomoja, kun taas ne joita on itseäänki potkittu päähän todennäköisesti päätyy sinne huonompiosaisten joukkoon...
Vierailija kirjoitti:
"En usko heidän tietoisesti valikoivan uhrejaan vaan se tapahtuu enemmänkin "vaistolla". Kiusaaja vain kiinnittää automaattisesti huomiota sellaiseen ihmiseen jonka vaistoaa olevan hyvä uhri."
Edelleen eri mieltä.
Kyllä valinta on täysin tietoista. Perustuu arvioon fyysisestä ylivoimasta. Hyötylaskenta päättyy arvioon, että itselle tuskin fyysisiä vammoja tulee. Tai ainakin pärjää väännöissä.
Ei kukaan ole niin hullu, että isompaansa vastaan vapaaehtoisesti asettuu. (Tämä näin reaalimaailman yleisimpänä lähtökohtana.) Siinä äkkiä saa itsekin osumia, vammautuu jopa vakavasti.
Jep. Tutkittu juttu.
Tyypillisin tapa puolustaa kiusaajaa on se sama syy jonka kiusaaja itse antaa "ko kun se on outo".
Oikeasti kyse on hierarkiasta. Kiusaaja valitsee uhrin joka on voitettavissa, joko fyysisen voiman tai sosiaalisen aseman perusteella.
"Kyllä kiusaaja tiesi, mitä teki. Julmuutta se on, ihan puhtaasti - toisen kivusta nauttimista.
Se puoli hänestä ei koskaan kuole. Ja sitä puolta pääset maistamaan, kunhan rakkauden huuma haihtuu."
Komppaan.
Riski tälle on ainakin iso.
"Oikeasti kyse on hierarkiasta."
Eli vallasta.
Koulukiusaajia löytyy siis lähinnä pomoportailta ja vankiloista lusimasta.
Onkohan enemmistö kumminkin ihan perusduunareita myöhemmällä iällä? Työpaikkakiusaajia... Hmh. Näinhän se varmaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassua kyllä itse tunnen kahdenlaisia entisiä kiusaajia.
Yllättäen ne ongelmatapaukset katuvat tekemisiään vanhempina. Perheissä oli alkoholiongelmia ym mikä heijastui kouluun.
Sitten on no porukan pomot jotka kiusasivat muita. Nämä ovat niitä itsevarmoja poikia/miehiä joista naiset pitävät. Näiden mielestä "no pojat ovat poikia" ja "no pitäisi opetella pitämään puolensa". Ap:n mies kuulunee näihin.
ongelmatapaukset yleensä purkavat vaan omaa pahaa oloaan.. tässä monesti tunnutaan yleistävän kaikkki kiusaajat samaan nippuun. On niitä hyvien perheiden vesoja joilla ei ole mitään muita ongelmia kuin se että ne saavat tahtonsa läpi eikä niiden paskaan käytökseen kukaan puutu..
ongelmatapaukset purkavat pahaa oloaan, ja jotkut näistä ymmärtävät myöhemmin että ovat itse aiheuttaneet samaa pahaa oloa muille jne.. sellane hyvän perheen lelliperse ei välttämättä ikinä tajua mitä on olla ottavana osapuolena, vaikka ymmärtäisikin järjellä ehkä myöhemminen että kiusaaminen on väärin.
monesti juuri nämä joilla on hyvät lähtökohdat elämässä ja jotka ovat sitten dominoivassa asemassa koulussa on niitä tulevaisuuden menestyjiä ja narsistipomoja, kun taas ne joita on itseäänki potkittu päähän todennäköisesti päätyy sinne huonompiosaisten joukkoon...
Pitkälti noin. Ja tuo periytyy. Tunnen useammankin elämässä menestyneen miehen joiden mielestä kiusaaminen nyt vain kuuluu poikien käytökseen ja on oma vika jos päätyy kiusatuksi olemalla "omituinen" tai "poikkeava", tai sitten jos ei pidä puoliaan. He tietysti kasvattavat itsevarmoja lapsia joilla on sama asenne.
Päähän potkitut saattavat olla pahojakin kiusaajia, mutta tuntuvat jossain vaiheessa katuvan tekojaan.
Tästä oli joskus mielenkiintoinen suomalainen tutkimus jossa tutkittiin suomalaisten koululaisten käytyöstä.
Lopeta suhde. Jo sekin vahvistaa, että ei kykene aidosti katumaan so. ei ole empaattinen. On psykopaatti, joka voi hetkellä milloin hyvänsä ottaa AP:n alistettavaksi. Ei se mies ole parantunut - psykopaatin tavoin vaan tietää, että mikä on "oikea vastaus" tässä tilanteessa kun joutuu asiasta keskustelemaan.
Juokse ja lujaa.
P.S. meidän työpaikalla oli yksi tyyppi, jolla oli kiusaajataipumuksia. Ei kovin pahoin päässyt esille kun ympärillä täysipäisiä ja kokeneita, tasapainoisia ihmisiä. Oli kyllä selvä, että ko. tyyppi yritti sellaista kiusausasennetta ottaa parin henkilön suhteen. Kuultiin sitten, että koulussa tyyppi oli ollut paha kiusaaja. Keskusteltiin esimiehen kanssa ja hän antoi potkut tyypille. Ei jäänyt odottamaan, että kasvaisi ongelmia hyville työntekijöille, joista halusi pitää kiinni.
AP:n tyypin luonteenpiirteet saattavat tulla avioliitossa esiin ja silloin AP olisi pulassa.
"Mutta tosiaan vaan kun minua päin hyökättiin ensin."
Tämä on NIIN klassinen esimerkki...
Kuka sen hyökkäilyn aloittikaan...? Vaikka toinen de facto käynnisti sen, kiistää sen jne.
Sinuna, ap, miettisin tarkkaan. Itse olin koulukiusattu, enkä ikinä seurustelisi kiusaajan kanssa. Eräs ystäväni alkoi seurustella pojan kanssa, joka kiusasi minua. Ystävyys loppui siihen, koska poika vältteli aihetta sanomalla esim.: "No ku muutki kiusas." Ex-ystäväni on nykyään kihloissa tämän pojan kanssa. Minusta vaan on säälittävää, että 2 vuotta vanhemman pojan pitää osallistua tytön kiusaamiseen, kun muutkin porukassa kiusasi...
Suosikkisatu Pekka Töpöhännässähän tämä asetelma jo kerrotaan. Kiusaaja on ilkeä Monni, jonka rinnalla räkättävät Pilli ja Pulla. Kiusattu on Pekka, jota häiriköidään tai painetaan alas jollain tapaa. Lisäksi on niitä, jotka kääntävät katseensa pois kiusaamisesta.
Jatkuu ja jatkuu, sukupolvesta toiseen. Ihminen ei muutu.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta tosiaan vaan kun minua päin hyökättiin ensin."
Tämä on NIIN klassinen esimerkki...
Kuka sen hyökkäilyn aloittikaan...? Vaikka toinen de facto käynnisti sen, kiistää sen jne.
No, en minä. Puolustautuminen ei ole kiusaamista vaikka miltä kantilta katsoisi. Jos olisin ollut hiljaa ja ottanut kaiken vastaan, olisin ehkä ollut kiusattuna koko kouluajan.
/23
Eli vain vuoden. Kaikille siis posliinimuki kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Jossakin on joku, joka tuntee sitä miestä kohtaan synkkää, ikuista, leppymätöntä vihaa. Minusta olisi kaameaa elää päivästä toiseen sen ajatuksen kanssa.
???
Olisiko se kuitenkin vähän vaikeampi niellä, että mies aiheutti elinikäiset traumat jollekin?
Vierailija kirjoitti:
Alfan maineeseen pääsee yläasteella väkivallalla, seksillä ja päihteillä. Nyt integroitunut nykyajan alfa-statukseen eli ura, sosiaalisuus ja muiden huomioon ottaminen. Armahda mies murrosiän paheista
Armahdus on mahdotonta ennen miehen aitoa katumusta.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaaminenhan on aina tietoista. Senhän tietää jo siitä, että kiusaaja pyrkii valikoimaan uhrikseen sellaisen, jonka ei usko fyysisesti kykenevän antamaan samalla mitalla takaisin. Ei hänkään ole niin hullu, että fyysisesti samanveroista tai vahvempaa lähtisi rääkkäämään.
Tässä tapauksessa pistää silmään myös järjestelmällisyys. Kun otteen sai, ei päästänyt irti. Sairasta.
En usko että ihmiset käyttäytyvät tietoisesti juuri koskaan, eivät varsinkaan teininä. Miehen olisi nyt kuitenkin tarpeen käydä läpi tämä, kirjoittaa tekonsa ylös ja miettiä miksi teki niitä ja mitä niistä seurasi.
Hassua kyllä itse tunnen kahdenlaisia entisiä kiusaajia.
Yllättäen ne ongelmatapaukset katuvat tekemisiään vanhempina. Perheissä oli alkoholiongelmia ym mikä heijastui kouluun.
Sitten on no porukan pomot jotka kiusasivat muita. Nämä ovat niitä itsevarmoja poikia/miehiä joista naiset pitävät. Näiden mielestä "no pojat ovat poikia" ja "no pitäisi opetella pitämään puolensa". Ap:n mies kuulunee näihin.