Lue keskustelun säännöt.
Onko mun lapseni ainoa, joka ei välitä matkustelusta?
13.01.2020 |
Eikä ole nyt mistään ilmastoasioista kyse, ei vaan ole innostunut lähtemään mihinkään etelään.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki tykkää matkustelusta. Mutta oliko kyse siitä, että häntä ei kiinnosta lähteä minnekään, vai ettei kiinnosta lähteä etelään, rantalomalle? Ja minkä ikäinen? Jos esim. teini, niin joskus sen ikäisiä ei vaan innosta vanhempien kanssa reissaaminen.
11v ja on hän käynyt Tanskassa ja Ruotsissa ja paljon kotimaanmatkoilla. Tykkää vaan reissata kotimassa. Ap
Tanska ja Ruotsi nyt eivät kauheasti Suomesta eroa paitsi että lapsen näkökulmasta voi olla hankalaa kun ei ymmärrä kieltä. Ehkä joku hieman eksoottisempi paikka tekisi suuremman vaikutukset? Omat lapseni olivat ihan halitioissaan kun pääsivät ensimmäistä kertaa niin etelään että näkivät palmuja ja sinisen meren. Myös vuoristot ovat olleet elämys.
Kaikki vaan ei ole tuollaisia elämys-luonteisia. Meillä on yritetty jopa lapsia saada kiinnittämään huomiota erilaisiin kasveihin, rakennuksiin jne, mutta ne on vaan että tylsää, mä olen nähnyt noita jo kuvissa, ei uus juttu. Muutenkin ovat sellaisia sisäänpäin kääntyneitä, yhtä lailla ovat omissa ajatusmaailmoissaan matkoilla kuin kotosallakin.
Siksi matkan pitääkin herättää kokemus. Telkkarista ei kokemusta saa. Kokemus taas on eri eri ihmisille. Minun toinen lapseni voisi olla innoissaan päästessään johonkin nasan museoon tai avaruusalukseen, toinen taas haltioituu viiden tähden hotellista eikä muuta tarvitse.
Jonkun lapselle kokemus voi hyvinkin tulla telkkarista. Omalle lapselleni suurin ilo on yhteiset leffahetket. Niin me jokainen ollaan erilaisia.
Huomaa, ettet tiedä mitä puhut. Kokemus tulee vain kokemuksesta. Se on potenssiin kymmenen telkkarista.
Sama kuin että katsot metron ruuhkaa ja ihmiskaaosta tekkkarista, ja se on epämiellyttävää. Mutta kun siihen joudut, on se paniikki. Kokemus.
Sama pätee toisin päin. Ylläoleva kuvasi kuinka Alpit salpasi kauneudellaan hengen. Niinpä. Kuva ei koskaan salpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä myös uskon, että jokainen tykkää matkustella. Kaikki eivät vain uskalla ja sitä puolustelee ehkä sillä, että ollaan koti-ihmisiä. Mun on vaikea uskoa, miten kukaan jaksaa viettää kesälomaansa pelkästään kotona. Eihän se ole mitään lomaa. Kesälomalla ei siis tarvitse mihinkään kauas matkustaa. Viikonlopuksi mökkiä lainaan Hilma-tädiltä, yhtenä päivänä eläintarhaan ja yksi hotelliyö kaupungissa X tms tms.
Monelle "tavalliselle tallaajalle" matkustaminen voi aluksi ollakin rankkaa. Kun ei osata ja tiedetä, niin kaikki vaatii ehkä vähän ponnisteluita. Voi jäädä stressaava kuva. Ummikot vanhemmat ovat joka paikassa hoomoilasena ja tunnelma kireä. Lapsen olo ei ole mukava vanhempien vuoksi tms.
Yksi nauttii rantalomista, toinen vaeltaa Alpeilla, kolmas reppureissaa Aasiassa, neljäs vuokraa auton ja ajaa sillä Suomesta Gardajärvelle, viides lähtee seurakunnan matkalle Namibiaan viemään orpolapsille leluja ja kyniä ja kuudes shoppailee Lontoossa, seitsemäs kiertää museoita Roomassa jne. Joku tykkää noista kaikista.
Meillä ei tyttö 11v pidä matkustelusta, kaverit on tärkeämpiä ja viihtyy myös tosi hyvin kotona. Mukavuudenhalu kai syynä ja se ettei miellä oikein että kyllä niiden kavereiden kanssa kerkiää olla, pelkää jäävänsä jostain paitsi.
Kyllä se on mua harmittanut sillä itse rakastan matkustelua ihan kauheasti eikä se naiskaverin kanssa tai yksin ole sama kuin oman perheen kanssa. Kroatiassa oltiin viimeksi, oli vesipuistot ja eläintarhat ja polkuveneet. Espanja, Italia, Ranska käyty sekä Itä- Eurooppaa. Ainoa mitä tyttö on kehunut oli Dubai kun oli niin överi, sinne en halua uudestaan itse.
Isänsä on käynyt esikoispojan kanssa sitten keikoilla ulkomailla. Isovanhemmat eivät sairaalloisina halua yövieraita joten mun pitäis käytännössä mennä muussa porukassa jos reissuun mielin.
Pieni lapsi voi stressaantua helposti ja jää jokin trauma, jota vanhemmat eivät edes ole huomanneet. Korviin sattuu lentokoneessa ja kaupunkilomat ovat pienimmille tosi raskaita ja tylsiä.
Viekää lapset etelään stressittömään kohteeseen, jossa voi polskia uima-altaassa. Se on lapsista tosi kiva matka. Ja ostakaa jätskit joka päivä. Ja aamupalaksi frozen muroja ja mehua. Käykää lähitavernassa ja ostakaa lapsille hamppareita ja pizzaa.
Unohtakaa museot ja nähtävyydet ja antakaa lasten nauttia!
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, että nykyään löytyy sellaisiakin, jotka viihtyvät kotona. Ainainen pakko lähteä omasta kodista pois ei ole mitenkään tervettä. On hyvä osata viihtyä ja saada kokemuksia myös siinä omassa ympäristössään.
Tuollaisilla "aina kotona" ihmisillä on psyykkeessä vikaa tai sitten pelkäävät jotain. Toki kolmas vaihtoehto on, ettei oikeasti ole rahaa. Ei kaikkien tarvitse ulkomaille matkustaa, mutta kyllä normaaliälyinen ihminen terveellä psyykeellä HALUAA pois kotoa. Arki pyörii kotona, joten on erittäin tervettä tehdä irtiottoa muualle. Muutaman päivän irtiotto poissa kotoa nollaa enemmän, kuin kuukauden loma kotona. Sen myös huomaa, että nämä ihmiset, jotka viettävät lomansa vain kotona, tulevat töihin ahdistuneina ja sellaisina, ettei loma ole tehnyt tehtäväänsä. Ei meilläkään ole varaa ulkomailla käydä. Joskus toivottavasti on.
Viime kesänä oltiin Rukalla viisi päivää ja matkalla yövyttiin Oulussa. Käytiin Särkänniemessä. Lisäksi tein tyttökavereiden kanssa hotellireissun Helsinkiin. Kaikki nämä oli edullisia reissuja ja särkänniemen liput ostettu ennakkoon tarjouksesta. Hottelit Helsingissä maksoi mulle 20e/yö. Rukan reissulla vuokramökki maksoi 180e ja black fridayna oltiin varattu sellainen koskiseikkailu ja kiipeilykokemus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä myös uskon, että jokainen tykkää matkustella. Kaikki eivät vain uskalla ja sitä puolustelee ehkä sillä, että ollaan koti-ihmisiä. Mun on vaikea uskoa, miten kukaan jaksaa viettää kesälomaansa pelkästään kotona. Eihän se ole mitään lomaa. Kesälomalla ei siis tarvitse mihinkään kauas matkustaa. Viikonlopuksi mökkiä lainaan Hilma-tädiltä, yhtenä päivänä eläintarhaan ja yksi hotelliyö kaupungissa X tms tms.
Monelle "tavalliselle tallaajalle" matkustaminen voi aluksi ollakin rankkaa. Kun ei osata ja tiedetä, niin kaikki vaatii ehkä vähän ponnisteluita. Voi jäädä stressaava kuva. Ummikot vanhemmat ovat joka paikassa hoomoilasena ja tunnelma kireä. Lapsen olo ei ole mukava vanhempien vuoksi tms.
Yksi nauttii rantalomista, toinen vaeltaa Alpeilla, kolmas reppureissaa Aasiassa, neljäs vuokraa auton ja ajaa sillä Suomesta Gardajärvelle, viides lähtee seurakunnan matkalle Namibiaan viemään orpolapsille leluja ja kyniä ja kuudes shoppailee Lontoossa, seitsemäs kiertää museoita Roomassa jne. Joku tykkää noista kaikista.
En minä vaan tykkää. Kaikki espanjasta etelään on liian kuumia kohteita minulle, yöunet menevät vieraassa sängyssä, en halua nähdä museoita/käydä ravintoloissa, eli lopulta matkasta tulee vain kalliimpi tapa maata päivä sängyssä. Vanhempani eivät tykänneet matkustaa, niin lähdin matkustamaan Euroopassa itsekseni 15-vuotiaana, äiti saattoi lentokentälle ensimmäisellä kerralla, mutta myöhemmin lähdin itsekseni. Löydettiin netistä perheitä joiden luona pystyi asumaan kesän, ei mitään maksullisia EF-vaihtoja tai kielikouluja, vaan ihan vapaaehtoisvoimin pyörivää. Sittemmin tullut matkailtua useammalla tavalla, ja yhä ilmainen matka on ainoa joka kelpaa, koska en juuri mitään tee matkan aikana.
Lomien jälkeen, kun ihmiset palaavat töihin, niin sen huomaa heti, kuka on viettänyt lomansa kotona. Ovat stressaantuneempia ja väsyneempiä, kuin ennen lomaa. Mun entinen pomo sanoi, että jokaisen pitäisi tehdä vuodessa vähintään yksi viikon loma ja vähintään yksi parin yön loma jonnekin. Oli oikeassa. Me oltiin viikko Lapissa ja olin levänneempi ja rentoutuneempi, kuin sen yhden kesäloman jälkeen, jolloin olin viisi viikkoa kotona. Aivot vaan nollaa itseään arjesta, kun on edes jossain. Mökkikin käy. Ei kaikilla ole varaa ulkomaille, mutta vaikka edes retkelle pariksi yöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No me ollaan lomat kotona..... kyllä me huvipuistoon mennään kesällä, kotieläinpihaa, ehkä leffaan ja kerran vuodessa käydään laivalla... Ei meillä oikein ole varaa matkustaa. Meidän kielitaito on vähän heikko ja ei ole oikeen kokemusta matkailusta.... ehkä se on pitkälti sitäkin...ettei vaan osata. Mies stressaa kaikkea ja joskus lapset pyysivät päästä reissuun ja mies alkoi niin stressata...miten sieltä kentältä pääsee hotelliin..saako siellä vatsataudin...millä siellä liikkuu... Ei osata lasketella... lappi on kaukana..
vanhin tyttö oli ysiltä luokkaretkellä Prahassa ja tykkäsi. Oli ihan innoissaan ja hoki, miten mekin varmaan tykättäisiin... oli ihan fiilareissa kaikesta mitä oli nähnyt... sama tyttö lähti kaverinsa perheen mukana turkkiin ja oli niin nauttinut kaikesta ja oli ollut ihanaa.... maksettiin likalle ylioppilaslahjaksi matkat kööpenhaminaan kaverin luokse ja oli siellä viikon ja tykkäs... nyt aikoo mennä kesällä reilaamaan..
nuorempi likka pitäs tasapuolisuuden nimissä viedä jonnekkin....kovasti haluaisi.
Mä en allekirjoita että lapsille pitää olla pelkkää uima- allasta ja hattaraa. Vanhemmat kuitenkin maksaa matkan ja kyllä kai heilläkin on oikeus nähdä jotain itseä kiinnostavaa. Matka lasten ehdoilla, joo, mutta eivät he varmaan kuole jos käyvät museossa ja linnoituksessa. Meeri Koutaniemi kertoi että heitä vietiin lapsena kirkkoihin ympäri Eurooppaa ja siitä kehittyi kiinnostus estetiikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voiko turhempaa olla kuin matkustelu. Olen lyhyen 37 vuotisen elämäni aikana ollu yhden viikon poissa kotoa etelän ranta helvetissä ja en varmasti lähde enää koskaan mihinkään. Ihmisen on hyvä olla kotona
Entäpä jos omalla pihalla on se poreallas ja omasta kotikaupungistakin saa roskaruokaa ja on museot ja luonnonnähtävyydet? Eikö sitä omaa voi arvostaa ja siitä saada kokemuksia? Mikä pakko on jatkuvasti suunnitella uusia lomakohteita ja pakoa omasta elämästä? Itse ainakin nautin täysin rinnoin siitä, että välillä ei ole pakko lähteä minnekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en allekirjoita että lapsille pitää olla pelkkää uima- allasta ja hattaraa. Vanhemmat kuitenkin maksaa matkan ja kyllä kai heilläkin on oikeus nähdä jotain itseä kiinnostavaa. Matka lasten ehdoilla, joo, mutta eivät he varmaan kuole jos käyvät museossa ja linnoituksessa. Meeri Koutaniemi kertoi että heitä vietiin lapsena kirkkoihin ympäri Eurooppaa ja siitä kehittyi kiinnostus estetiikkaan.
Ei sitä tarvitsekaan lähteä. Meillä lapset tykkäsi ennen murrosikää käydä joka paikassa. AI - lomat mieluisimpia. Sitten kun matkan tärkeimmäksi elementiksi tuli wifi, niin emme enää ottaneet heitä mukaan. Olkoon kotona. Ei ole mitään järkeä maksaa, jos lapset eivät nauti.
Mun pitää nyt oikein kertoa meiltä niin positiivinen kokemus matkailusta.
Mies sai kerran työpaikaltaan "paras myyjä" palkinnon ja voitettiin matka. Poika oli silloin 8v. Matkalla oli varmaan ihan mukavaa, mutta ei sen kummemmin ikinä puhunut haluavansa uudelleen.
seiska ja kasiluokan välisenä kesänä poika lähti Kyprokselle luokkakaverin mukana. Oli kuulemma ollut niin hienoa ja mahtavaa ja poika puhui matkastaan, kuin olisi taivaassa käynyt. Siitä alkoi vinkuminen sitten ulkomaille.
Poikaa ei koskaan ollut koulu kiinnostanut arvosanat olivat seiskan päättärissä kehnot. Matikka 5, lukuaineet 6-7. Mies sitten tokaisi, että jos ysin päättärissä on lukuaineiden ka vähintään kasi, niin mennään mihin haluaa. Tämä tsemppasi poikaa niin kovasti ja matkalle oli niin suuri hinku, että kun ysiluokka loppui, niin matikka oli 8 ja lukuaineiden ka 8.5!!!! Pakkohan se oli pitää lupauksesta kiinni. Mentiin Lontooseen. Käytiin katsomassa valioliigapeli ja viisi päivää kierrettiin Lontoota ja lähiseutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EI kannata viedä lapsia ulkomaille, ellei ole varaa ravata sielä sen jälkeen koko ajan. Ennen lapset nautti meillä mökkeilystä, yhteisistä telttaretkistä, pyöräretkistä jne.. Sitten kerran tehtiin se virhe, että mentiin ulkomaille ja sen jälkeen mikään muu ei tunnu enää miltään.
Vierailija kirjoitti:
Pieni lapsi voi stressaantua helposti ja jää jokin trauma, jota vanhemmat eivät edes ole huomanneet. Korviin sattuu lentokoneessa ja kaupunkilomat ovat pienimmille tosi raskaita ja tylsiä.
Viekää lapset etelään stressittömään kohteeseen, jossa voi polskia uima-altaassa. Se on lapsista tosi kiva matka. Ja ostakaa jätskit joka päivä. Ja aamupalaksi frozen muroja ja mehua. Käykää lähitavernassa ja ostakaa lapsille hamppareita ja pizzaa.
Unohtakaa museot ja nähtävyydet ja antakaa lasten nauttia!
entäs kun lapset ei koe pizzaa (paitsi Italiassa kerran reissun aikana) tai hampurilaisia nautinnoksi:D Frosen muroista puhumattakaan.
Meillä nuo on halunneet syödä simpukoita, ilmakuivattua kinkkua, risottoja, tuoreita hedelmiä, croissanteja, vitello tonnatoa, melanzane alla parmigianaa, kalaa suolakuoressa tai vaikka villisikaa ja tryffeliä. Hampurilaiset on ostettu 38 vuoden aikana kerran huoltikselta kun lähimpään kylään oli 42 km ja hirveä nälkä).
Kuopukselle on ainoa trauma ollut paluu Suomeen! Hän oli 3v kun palasimme Barcelonasta (aamulla 32 astetta) Suomeen (+12, tuulta ja vettä vaakatasossa). Taapero tuijotti kauhuissaan lentokoneen ikkunasta ulos laskeuduttuamme ja tokaisi kovaan ääneen: MÄ EN TULE! Mä lähden Epsaan vaikka kävellen!
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos omalla pihalla on se poreallas ja omasta kotikaupungistakin saa roskaruokaa ja on museot ja luonnonnähtävyydet? Eikö sitä omaa voi arvostaa ja siitä saada kokemuksia? Mikä pakko on jatkuvasti suunnitella uusia lomakohteita ja pakoa omasta elämästä? Itse ainakin nautin täysin rinnoin siitä, että välillä ei ole pakko lähteä minnekään.
Meillä on kyllä iso terassi ja uima-allas oman talon pihalla, merellekin vain 2km mutta eihän se ole sama - vrt lämpöä lähes 30 astetta ja vesi 25 tai nippanappa 20 astetta ja vesi 19?? Ei niitä helteisiä päiviä täällä Suomessa ole kuin muutama kesässä, lähinnä käytän allasta kylmäuintiin.
Roskaruokaa emme syö kotona emmekä reissussa joten en ymmärrä pointtia. Museot on käyty vuosien mittaan, joku Heurekakin on aivan sikakallis. Muumimaassa riittää kertakäynti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos omalla pihalla on se poreallas ja omasta kotikaupungistakin saa roskaruokaa ja on museot ja luonnonnähtävyydet? Eikö sitä omaa voi arvostaa ja siitä saada kokemuksia? Mikä pakko on jatkuvasti suunnitella uusia lomakohteita ja pakoa omasta elämästä? Itse ainakin nautin täysin rinnoin siitä, että välillä ei ole pakko lähteä minnekään.
Meillä on kyllä iso terassi ja uima-allas oman talon pihalla, merellekin vain 2km mutta eihän se ole sama - vrt lämpöä lähes 30 astetta ja vesi 25 tai nippanappa 20 astetta ja vesi 19?? Ei niitä helteisiä päiviä täällä Suomessa ole kuin muutama kesässä, lähinnä käytän allasta kylmäuintiin.
Roskaruokaa emme syö kotona emmekä reissussa joten en ymmärrä pointtia. Museot on käyty vuosien mittaan, joku Heurekakin on aivan sikakallis. Muumimaassa riittää kertakäynti.
Kaikki eivät nauti siitä paahteesta, koita ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäpä jos omalla pihalla on se poreallas ja omasta kotikaupungistakin saa roskaruokaa ja on museot ja luonnonnähtävyydet? Eikö sitä omaa voi arvostaa ja siitä saada kokemuksia? Mikä pakko on jatkuvasti suunnitella uusia lomakohteita ja pakoa omasta elämästä? Itse ainakin nautin täysin rinnoin siitä, että välillä ei ole pakko lähteä minnekään.
Meillä on kyllä iso terassi ja uima-allas oman talon pihalla, merellekin vain 2km mutta eihän se ole sama - vrt lämpöä lähes 30 astetta ja vesi 25 tai nippanappa 20 astetta ja vesi 19?? Ei niitä helteisiä päiviä täällä Suomessa ole kuin muutama kesässä, lähinnä käytän allasta kylmäuintiin.
Roskaruokaa emme syö kotona emmekä reissussa joten en ymmärrä pointtia. Museot on käyty vuosien mittaan, joku Heurekakin on aivan sikakallis. Muumimaassa riittää kertakäynti.
Kaikki eivät nauti siitä paahteesta, koita ymmärtää.
Ap:n lapsi ei voi tietää, nauttiiko vai ei, koska ei ole sitä kokenut.
Eri
Kaikki eivät pidä matkustelusta. Miksi tämä on joillakin niin hemmetin vaikea käsittää ja saa tästä ongelman aikaiseksi?
Ihanaa, että nykyään löytyy sellaisiakin, jotka viihtyvät kotona. Ainainen pakko lähteä omasta kodista pois ei ole mitenkään tervettä. On hyvä osata viihtyä ja saada kokemuksia myös siinä omassa ympäristössään.