Miksi se on aina tyhjäpäältä näyttävä nuori nainen, jolla on Canada Goose -takki?
Kommentit (144)
Jos sinulla on yhtään empatiakykyä ja välität tippaakaan eläimistä, et osta Canada Goose -takkia.
Ei ikinä canada goosea, hyi he----. Kaikki vähänkin valveutuneet tietävät, mitä noiden takkien taustalla on. Näyttävät yhtä rumalta, mauttomalta ja vanhanaikaiselta kuin turkikset.
Niin käy minkä tahansa influencereiden pilaaman tuotteen kanssa. Seuraavaksi näin käy Martenseille.
Kyllä, jokainen, joka ostaa Canada Goose -takin, on todellakin tyhjäpäinen ja empatiaan kykenemätön. Kannattaa selvittää ostamiensa tuotteiden taustat. Tietoa kyllä löytyy nykyään, kun vähän viitsii googletella.
Kuka kehtaa edes käyttää Canada Goosea vuonna 2020, kun eläinten oikeudet ovat yhä näkyvämmin esillä?
Pääkaupunkiseudun talvien lämpötiloissa ko. takki lähinnä huvittaa... ainakin oma untavatakkini on oikeasti niin lämmin, ettei sitä pidä kuin kunnon pakkasilla. Eikä untuvatakkini ole edes tuo arktisiin olosuhteisiin tarkoitettu takki.
Tästä voi laittaa Canada Gooselle palautetta:
Noitahan on paljon ihmisillä ihan feikki versioina, tilattu kiinast 199e :)
On sillä sen verran täytettä päässä, että on maksattanu takkinsa jollakin toisella #daddyslittleprincess
Untuvaa tuotetaan systemaattisella eläinrääkkäyksellä
Untuvateollisuus
Untuva on pehmeää haituvamaista höyhentä, joka on kerroksena lintujen päällimmäisten, kovempien höyhenten alla. Untuvalla on erinomainen lämmöneristyskyky, ja sitä käytetään täytteenä esimerkiksi takeissa, peitoissa, tyynyissä ja makuupusseissa. Kiina tuottaa noin 80 % maailman untuvasta, ja siitä seuraavat maat ovat Unkari ja Puola. Yhden ainoan untuvapeiton valmistukseen tarvitaan noin 75 hanhen untuvaa.
Miljoonia hanhia ja ankkoja kynitään elävänä
Ruotsalaisen “Kalla fakta” –dokumenttiohjelman mukaan melkein 90 % hanhista ja ankoista kynitään elävänä kiinalaisilla, puolalaisilla ja unkarilaisilla tiloilla. Elävänä kyniminen on kiellettyä EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta kieltoa ei juuri valvota. Kiinassa taas ei ole minkäänlaisia eläinsuojelulakeja. “Kalla fakta” –ohjelman kuvaamassa videomateriaalissa työntekijät pitävät kiinni kauhuissaan olevien lintujen siivistä tai jaloista samalla kun niiden untuva revitään väkivaltaisesti irti. Työntekijät työskentelevät niin nopeasti kuin pystyvät, ja linnut saavat usein isoja, vertavuotavia haavoja, jotka ommellaan kiinni ilman mitään kivunlievitystä. Kyniminen on linnuille erittäin kivuliasta ja stressaavaa, ja käsittelyn aikana ne huutavat tuskissaan ja peloissaan. Kynimisen jälkeen linnut ovat sokissa ja jäävät usein makaamaan liikkumattomina ja vertavuotavina.
Ahdistava elämä, tuskallinen kuolema
Ankkoja ja hanhia pidetään usein pienissä häkeissä tai isoissa, pimeissä ladoissa, joissa niillä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään niille luonteenomaista, kuten uida tai kuopia maata. Linnut kynitään elämänsä aikana 1-4 kertaa, jonka jälkeen ne teurastetaan. Ennen matkaa teurastamolle, linnut eivät yleensä saa ruokaa noin 14 tuntiin. Usein linnut saavat vammoja kun työntekijät tarttuvat niihin väkivaltaisesti ja viskaavat ne täyteen ahdettuihin kuljetushäkkeihin, ja jotkut linnut kuolevat matkan aikana. Kuljetuksesta selvinneiltä linnuilta leikataan teurastamossa kurkku, jonka jälkeen ne upotetaan kiehuvaan veteen höyhenten poistoa varten – jotkut linnut ovat tuolloin vielä elossa.
Elävänä kynittyjä lintuja käytetään myös ankan- ja hanhenmaksan valmistukseen
Monet elävänä kynityistä linnuista joutuvat myös hanhenmaksateollisuuden hyödynnettäviksi, jossa ne joutuvat kestämään toisentyyppistä kidutusta, eli pakkosyöttämistä. Ankan- ja hanhenmaksaa (“foie gras”, eli rasvamaksa) tuotetaan siten, että lintujen kurkkuun työnnetään kovakouraisesti metalliputki, jonka läpi linnun vatsaan pumpataan energiapitoista maissipuuroa 2-3 kertaa päivässä. Pakkosyötön seurauksena lintujen maksa paisuu noin kymmenen kertaa normaalia suuremmaksi, joka on erittäin kivuliasta. Monilla linnuilla on vaikeuksia seistä tai hengittää laajentuneen maksan takia, ja stressin ja kivun takia monilla esiintyy normaalista poikkeavaa käyttäytymistä, kuten omien sulkiensa irtirepimistä.
On mahdotonta tietää mistä untuva on peräisin
Kuluttajan on mahdoton tietää onko jonkin tuotteen sisältämä untuva peräisin elävänä kynityistä linnuista. Untuvan toimitusketju on niin monimutkainen, etteivät tuotteiden valmistajatkaan ole varmoja untuvan alkuperästä. Olipa untuva peräisin mistä tahansa ja vaikka valmistajat vakuuttavat päinvastaista, on se melko varmuudella saatu aikaan hirvittävällä eläinrääkkäyksellä. Untuvalle vaihtoehtoisia, erinomaisia materiaaleja ovat mm. Quallofill, Fiberfill, Polarguard ja Thinsulate.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulla on yhtään empatiakykyä ja välität tippaakaan eläimistä, et osta Canada Goose -takkia.
Höpö höpö, haittaeläinmetsästyksen sivutuotteena syntyviä nahkoja *pitää* käyttää jotenkin hyödyksi. Jos välität eläimistä, ostat Canada Goose takin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sellaisen juuri n 15-vuotiaan tytön päällä, jonka seurassa oli mustaan burghaan pukeutunut vanhempi nainen. Mietin, että minulla ja miehelläni, joilla on korkeakoulututkinnot ja bruttopalkka yhteensä n 10 tuhatta, ei ole pienintäkään halua ostaa sellaista takkia omalle teinitytöllemme. Mutta joillakin maahanmuttajilla siis on? Enkä äänestä perussuomalaisia, vaan kokoomusta tai vihreitä.
Mistä tiedät ettei kyseisellä burghaan pukeutuneella naisella ole hyvä palkka? Tai miksi ylipäätään puhut tuolla tavalla alentuvasti ”jollakin maahanmuuttajalla”. Maahanmuuttajiakin on niin paljon erilaisia. Ja itse äänestin ”rasisteja”. Teidän kaltaisten takia esimerkiksi minuakin pidetään rasistina, vaikka katson ihmisiä aina yksilöinä. Minä kuitenkin koen syrjintää suvaitsevaisten taholta.
Haluatko kertoa lisää kokemastani syrjinnästä? Liittyykö se ihonväriisi, pukeutumiseesi vai seksuaaliseen suuntautumiseesi?
Kai ymmärrät, että se että ihmiset eivät ole samaa mieltä kanssasi, ei ole syrjintää.
Vierailija kirjoitti:
Untuvaa tuotetaan systemaattisella eläinrääkkäyksellä
Untuvateollisuus
Untuva on pehmeää haituvamaista höyhentä, joka on kerroksena lintujen päällimmäisten, kovempien höyhenten alla. Untuvalla on erinomainen lämmöneristyskyky, ja sitä käytetään täytteenä esimerkiksi takeissa, peitoissa, tyynyissä ja makuupusseissa. Kiina tuottaa noin 80 % maailman untuvasta, ja siitä seuraavat maat ovat Unkari ja Puola. Yhden ainoan untuvapeiton valmistukseen tarvitaan noin 75 hanhen untuvaa.
Miljoonia hanhia ja ankkoja kynitään elävänä
Ruotsalaisen “Kalla fakta” –dokumenttiohjelman mukaan melkein 90 % hanhista ja ankoista kynitään elävänä kiinalaisilla, puolalaisilla ja unkarilaisilla tiloilla. Elävänä kyniminen on kiellettyä EU:ssa ja Yhdysvalloissa, mutta kieltoa ei juuri valvota. Kiinassa taas ei ole minkäänlaisia eläinsuojelulakeja. “Kalla fakta” –ohjelman kuvaamassa videomateriaalissa työntekijät pitävät kiinni kauhuissaan olevien lintujen siivistä tai jaloista samalla kun niiden untuva revitään väkivaltaisesti irti. Työntekijät työskentelevät niin nopeasti kuin pystyvät, ja linnut saavat usein isoja, vertavuotavia haavoja, jotka ommellaan kiinni ilman mitään kivunlievitystä. Kyniminen on linnuille erittäin kivuliasta ja stressaavaa, ja käsittelyn aikana ne huutavat tuskissaan ja peloissaan. Kynimisen jälkeen linnut ovat sokissa ja jäävät usein makaamaan liikkumattomina ja vertavuotavina.
Ahdistava elämä, tuskallinen kuolema
Ankkoja ja hanhia pidetään usein pienissä häkeissä tai isoissa, pimeissä ladoissa, joissa niillä ei ole mahdollisuutta tehdä mitään niille luonteenomaista, kuten uida tai kuopia maata. Linnut kynitään elämänsä aikana 1-4 kertaa, jonka jälkeen ne teurastetaan. Ennen matkaa teurastamolle, linnut eivät yleensä saa ruokaa noin 14 tuntiin. Usein linnut saavat vammoja kun työntekijät tarttuvat niihin väkivaltaisesti ja viskaavat ne täyteen ahdettuihin kuljetushäkkeihin, ja jotkut linnut kuolevat matkan aikana. Kuljetuksesta selvinneiltä linnuilta leikataan teurastamossa kurkku, jonka jälkeen ne upotetaan kiehuvaan veteen höyhenten poistoa varten – jotkut linnut ovat tuolloin vielä elossa.
Elävänä kynittyjä lintuja käytetään myös ankan- ja hanhenmaksan valmistukseen
Monet elävänä kynityistä linnuista joutuvat myös hanhenmaksateollisuuden hyödynnettäviksi, jossa ne joutuvat kestämään toisentyyppistä kidutusta, eli pakkosyöttämistä. Ankan- ja hanhenmaksaa (“foie gras”, eli rasvamaksa) tuotetaan siten, että lintujen kurkkuun työnnetään kovakouraisesti metalliputki, jonka läpi linnun vatsaan pumpataan energiapitoista maissipuuroa 2-3 kertaa päivässä. Pakkosyötön seurauksena lintujen maksa paisuu noin kymmenen kertaa normaalia suuremmaksi, joka on erittäin kivuliasta. Monilla linnuilla on vaikeuksia seistä tai hengittää laajentuneen maksan takia, ja stressin ja kivun takia monilla esiintyy normaalista poikkeavaa käyttäytymistä, kuten omien sulkiensa irtirepimistä.
On mahdotonta tietää mistä untuva on peräisin
Kuluttajan on mahdoton tietää onko jonkin tuotteen sisältämä untuva peräisin elävänä kynityistä linnuista. Untuvan toimitusketju on niin monimutkainen, etteivät tuotteiden valmistajatkaan ole varmoja untuvan alkuperästä. Olipa untuva peräisin mistä tahansa ja vaikka valmistajat vakuuttavat päinvastaista, on se melko varmuudella saatu aikaan hirvittävällä eläinrääkkäyksellä. Untuvalle vaihtoehtoisia, erinomaisia materiaaleja ovat mm. Quallofill, Fiberfill, Polarguard ja Thinsulate.
Paskapuhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sellaisen juuri n 15-vuotiaan tytön päällä, jonka seurassa oli mustaan burghaan pukeutunut vanhempi nainen. Mietin, että minulla ja miehelläni, joilla on korkeakoulututkinnot ja bruttopalkka yhteensä n 10 tuhatta, ei ole pienintäkään halua ostaa sellaista takkia omalle teinitytöllemme. Mutta joillakin maahanmuttajilla siis on? Enkä äänestä perussuomalaisia, vaan kokoomusta tai vihreitä.
Mistä tiedät ettei kyseisellä burghaan pukeutuneella naisella ole hyvä palkka? Tai miksi ylipäätään puhut tuolla tavalla alentuvasti ”jollakin maahanmuuttajalla”. Maahanmuuttajiakin on niin paljon erilaisia. Ja itse äänestin ”rasisteja”. Teidän kaltaisten takia esimerkiksi minuakin pidetään rasistina, vaikka katson ihmisiä aina yksilöinä. Minä kuitenkin koen syrjintää suvaitsevaisten taholta.
Haluatko kertoa lisää kokemastani syrjinnästä? Liittyykö se ihonväriisi, pukeutumiseesi vai seksuaaliseen suuntautumiseesi?
Kai ymmärrät, että se että ihmiset eivät ole samaa mieltä kanssasi, ei ole syrjintää.
Ei mihinkään noista, vaan mielipiteisiin ja poliittiseen toimintaan. Sinunkin asenteesi näkyy siinä, että heti oletat että minä tarkoitan syrjintänä vain sitä, että joku on kanssani eri mieltä. Se ei ole koskaan ollut minulle ongelma. Syrjintä on ilmennyt esimerkiksi työsyrjintänä. Eli työhön liittymättömien asioiden takia olen joutunut eriarvoiseen asemaan puoluekantani takia.
Mä voisin ostaa sellaisen vaikka heti mut mikä järki? Mulla on vähän reilu satkun alennusmyynnistä ostettu Rukkan paksu talvitakki joka on lämmin ja tyylikäs.