Sain lahjaksi 200 € mutta meillä rahasta tiukkaa. Mikä on reilu tapa käyttää?
Täytin 30 vuotta ja sain vanhemmiltani lahjaksi 200 € ("osta itsellesi kerrankin jotain mieluista ja kivaa"). Meillä miehen kanssa on kuitenkin rahasta todella tiukkaa, ollut pidempään työttömyyttä ym ja ihan vuokrankin maksaminen on joka kuukausi päänvaiva että mistä rahat. Mikä olisi reilua tuon lahjarahan suhteen? Käytänkö sen meidän ruokaostoksiin ja vuokraan vai ostanko itselleni sillä pari paitaa, uuden hajuveden ja kukkakimpun (se on se kiva mitä kerrankin haluaisin)? Ostan hyvin harvoin itselleni mitään, koska rahaa ei juuri ole, ei tosin mieskään ostele itselleen juurikaan.
Kommentit (78)
Ehkä vanhemmat juurikin antoivat rahana siksi, että todellakin rahat saa käyttää juuri niin kuin haluaa. Mekin saatiin joululahjaksi rahaa ja se laitetaan arkeen, kun ei nyt todellista tarvetta ole millekään. Tiedän, että rahan antajat eivät siitä loukkaannu. Päin vastoin.
Tämän takia omat rahat ja kulujen tasaus myös parisuhteessa on kova juttu. Kun minä tai mieheni saamme jotain lahjaksi, ei rahoista tai ostoksista ole kumpikaan tilivelvollinen toiselle, kun osallistuu joka tapauksessa aiemmin sovitulla summalla yhteisiin menoihin.
Toki tällaisessa liitossahan ei av:n mukaan ole järkeä, kestävyyttä, rakkautta, empatiaa jne.
t. 10 vuotta yhdessä, 3 naimisissa.
Itse olen vastaavassa taloudellisessa tilanteessa ollut jo useamman vuoden, ja vanhempieni antamat synttäri/joululahjarahan menevät kyllä laskujen yms maksuun.
Anteeksi, mutta ärsyttää nuo kommentit, että ”arvasin, että olet Helsingistä”. Toki pöndellä on halvempaa, mutta jos on vaikka itse Helsingistä tai etsii töitä, joita sieltä on helpompi saada, niin ei sieltä niin vain lähdetä. T. pöndeläinen
Kasitin, etta tuo stressi on kroonista eika jotain, jonka voi paikata "vaivaisella" 200 eurolla. Eli siksi kayttaisin ne rahat hemmotteluun, enka "jarkevasti". Kituuttamista voi sitten jatkaa taas seuraavana paivana.
Juuri tällä ajatusmaailmansa sitä kituutellaan hautaan asti. Raha säästöön, sijoitukseen tai johonkin järkevään. Vanhempien luulisi olevan vaan ylpeitä jos hulttiotyttö kertoo että eniten iloa saan siitä kun minulla on vähän rahaa säästössä pahan päivän varalle.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia omat rahat ja kulujen tasaus myös parisuhteessa on kova juttu. Kun minä tai mieheni saamme jotain lahjaksi, ei rahoista tai ostoksista ole kumpikaan tilivelvollinen toiselle, kun osallistuu joka tapauksessa aiemmin sovitulla summalla yhteisiin menoihin.
Toki tällaisessa liitossahan ei av:n mukaan ole järkeä, kestävyyttä, rakkautta, empatiaa jne.
t. 10 vuotta yhdessä, 3 naimisissa.
Säkö oikeasti meinaat, ettei tuollaista "vähissä varoissa" tilannetta voi tulla pariskunnille, joilla on "omat rahat" - talous? :D
Vierailija kirjoitti:
Nauttisitko todella kukkakimpusta, jos samalla stressaatte mistä rahat vuokraan?
Jollain kympin kukkakimpulla ei ole mitään merkitystä vuokranmaksun kanssa.
Sijoittaisin rahat matalakuluiseen indeksirahastoon, niin alat saamaan korkoa korolle ilmiön myötä tuottoa rahalle. Näin saat tulevaisuuden varalla säästöjä, ettekä joudu elämään ihan kädestä suusta.
Toinen hyvä sijoituskohde on laittaa rahat oman osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta parantaa omia työllistymismahdollisuuksia. Esim. avoimessa yliopistossa monet peruskurssin maksavat n. 75-90 e eli voisit käydä kaksikin sinua kiinnostavaa kurssia.
Mihin rahanne oikein menee? Mies tekee ylitöitäkin. Me olemme nimittäin eläneet vain minun pienillä tuloilla joitakin vuosia ja AINA saatiin maksettua asuminen, ruoka ja laskut. Jopa säästöön jäi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos käyttäisit sen asunnon etsimiseen? Teillä on nyt liian kallis koti, jos siihen menee työkkärituki ja miehen palkka.
Terveisiä Helsingistä. Täällä ei ole juurikaan halvempia vuokra-asuntoja tarjolla vaikka miten etsisin. Kaupungin asuntoa ei olla saatu. Ap
No, ei se miehen palkkakaan taida niin päätä huimaava olla, että sen takia sen asunnon pitäisi Helsingistä löytyäkään.
Me asutaan aika lähellä miehen työpaikkaa niin ei tarvita omistaa autoa niin säästetään siinä kun mies pääsee pyörällä töihin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin käyttäisin rahasta euroakaan,menisin tarkan taloudenpidon kurssille. Jotenkin tuli noista kommenteistasi mieleeni, että ette hallitse taloudenpitoanne. Jos toinenkin on töissä, niin ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikea maksaa vuokraa tai puhelinlaskua ym. Mihin teidän rahat menee? Kaljaanko ja tupakkaan, sipseihin ja karkkeihin? Saneeratkaa ensin taloutenne ja vasta sitten katsot, mihin sen lahjarahasi käytät.
Kyllä me saadaan vuokra ja laskut maksettua. Mutta tiukkaa tekee. Mies huonosti palkatulla alalla. Minä akateeminen vastavalmistunut työtön joka maksaa opintolainaa. Todellantiukkaa on vaikka miten saneeraisi
Sipsejä ja kaljaa ei ostella eikä kumpikaan tupakoi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele asiaa myös toisinpäin. Teillä on rahasta tiukkaa ja ankeat ajat. Miehesi saisi extrarahaa jostain pari sataa ja lähtisi juomaan sen baariin tai ostaisi itselleen 200€ vaatteita. Mitä ajattelisit siitä? Tiukoista ajoista selvitään yhdessä toista tukien.
Jos mies saisi vanhemmiltaan synttärilahjaksi pari sataa, niin minulle olisi ok että ostaa sillä itselleen vaikka kellon tai kännykän tai mistä tykkääkin. Jos käyttäisi sen juomiseen, niin se olisi typerää. Ap
Jos kohtuudella juo eikä ole alkoholi ongelmaa, niin ihan yhtä tyhmää laittaa rahat alkoholiin taikka hajuveteen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vastaavassa taloudellisessa tilanteessa ollut jo useamman vuoden, ja vanhempieni antamat synttäri/joululahjarahan menevät kyllä laskujen yms maksuun.
En mäkään pystyisi nauttimaan hajuvedestä ja kukista jos samalla olisi laskut rästissä.
50 €: kaappeihin jemmaan säilyvää arjen pientä luksusta - oliiveja, mausteita, kastikkeita, sormisuolaa, kuivattuja sieniä, keksejä, konvehteja... mitä et normaalisti raaskisi ostaa.
40 €: skumppaa/viiniä, paremman aterian ainekset ja edullinen kimppu kukkia. Kokkaatte yhdessä kokkeja samalla sisäisesti marinoiden.
50 €: piirun verran parempaa peruskosmetiikkaa (dödöt, saippuat, samppoot, hoitoaineet, rasvat) teille molemmille.
60 €: itsellesi vaatteisiin (tai alusvaatteisiin).
Saatte yhteistä, mutta tarpeellista luksusta ja itsellesikin jotain kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta ärsyttää nuo kommentit, että ”arvasin, että olet Helsingistä”. Toki pöndellä on halvempaa, mutta jos on vaikka itse Helsingistä tai etsii töitä, joita sieltä on helpompi saada, niin ei sieltä niin vain lähdetä. T. pöndeläinen
No ei sitä tartte Helsingissä asua, vaikka töitä täällä tekisikin. Itsekin olen tehnyt pitkään työmatkaa sekä Helsinki-Vantaa- että Helsinki-Kerava -väliä. Junalla puolisen tuntia stadin keskustaan ja varsinkin Keravalla vuokrat ihan eri luokkaa.
Tässä ne rasvaimu arvet on👍
https://www.seiska.fi/Uutiset/Maisa-Torpan-dramaattinen-paluu-julkisuut…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele asiaa myös toisinpäin. Teillä on rahasta tiukkaa ja ankeat ajat. Miehesi saisi extrarahaa jostain pari sataa ja lähtisi juomaan sen baariin tai ostaisi itselleen 200€ vaatteita. Mitä ajattelisit siitä? Tiukoista ajoista selvitään yhdessä toista tukien.
Jos mies saisi vanhemmiltaan synttärilahjaksi pari sataa, niin minulle olisi ok että ostaa sillä itselleen vaikka kellon tai kännykän tai mistä tykkääkin. Jos käyttäisi sen juomiseen, niin se olisi typerää. Ap
Todennäköisesti miehesi mielestä kukkakimppu ja hajuvesi ovat yhtä typeriä kuin sinusta miehen ryyppääminen.
Minusta on kuitenkin kohtuullusta ja myös lahjan antajan tahto, että käytät ainakin osan summasta itsesi hemmotteluun. Tuossa tilanteessa käyttäisin kuitenkin osan ihan normaalien rahahuolien helpottamiseen.
Kun me elimme pienesti ja sain vanhemmiltani synttärirahaa, niin ostin sillä itselleni talvikengät tai talvitakin tms.
Minusta se oli reilua. Minulle jotain kivaa. Samalla jotain, mikä on kuitenkin joskus pakko ostaa, jase olisi yhteisistä rahoista pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta ärsyttää nuo kommentit, että ”arvasin, että olet Helsingistä”. Toki pöndellä on halvempaa, mutta jos on vaikka itse Helsingistä tai etsii töitä, joita sieltä on helpompi saada, niin ei sieltä niin vain lähdetä. T. pöndeläinen
No ei sitä tartte Helsingissä asua, vaikka töitä täällä tekisikin. Itsekin olen tehnyt pitkään työmatkaa sekä Helsinki-Vantaa- että Helsinki-Kerava -väliä. Junalla puolisen tuntia stadin keskustaan ja varsinkin Keravalla vuokrat ihan eri luokkaa.
Miehen työpaikka ei ole lähelläkään keskustaa vaan eräässä lähiössä jonne pääsee rautatieasemalta vai hitaalla bussilla. Jos asuisimme keravalla niin olisi pakko olla iltavuoroja varten oma auto. Ja bensat ja vakuutukset ja kaikki maksaa sen ostohinnan lisäksi. Helsinki on muutakin kuin keskusta. Ap
Kivan ostaminen ja säästöön laittaminen olisi aika naurettavaa tässä tilanteessa, kun laskujakin tuntuu olevan.. "on mulla rahaa, muttei varaa ostaa ruokaa".