Mitä uutta tuossa Louhimiehen Tuntemattomassa oikein on?
En löydä tuosta mitään uutta oikein. Samat vanhat kohtaukset, tehty vain melkeinpä huonommin mitä aiemmin?
Jotain droneilla kuvattuja ilmakohtauksia tehty, mutta kannattiko noiden takia tehdä kokonainen leffa uudestaan?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Sodassa miesten ikä taisi olla yleensä 18-50 väliltä, luontevaa että näyttelijätkin ovat sen ikäisiä.
Hyviä mielipiteitä on tullut esiin suomalaisesta elokuvasta.
Kiinnostavia näkemyksiä, kolmen ohjaan työstä, joista tietenkin kaksi parasta ovat Laine ja Louhimies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Arvostan näkemystäsi, mutta olen kunnioittavasti eri mieltä. Minun mielestäni 50-luvun ylinäytteleminen on hirveää pascaa, enkä usko että sodassa oli oikeasti pakko elehtiä ja vääntelehtiä niin että näkyy takariviinkin.
Yllättävää että Louhimiehen näyttelijät ovat vanhempia! Ehkä ihmiset ennen vanhenivat nopeammin raskaissa ulkotöissä tai jotain. Sanotaan että Louhimiehen leffassa näyttelijät näyttävät sopivamman ikäisiltä?
Entisaikaan ukot tupakoivat teinistä eteenpäin kuin korsteenit, ravinto oli köyhempää ja suurin osa ajasta vietettiin ulkona, joten kyllä kaiketi vanhenivat. Mutta väittäisin, että kyseessä on myös nykykatsojan harha: Laineen versiossa näyttelijät muistuttavat meitä vanhoista ajoista ja asioista, jotka olemme tottuneet liittämään isoisiin ym. Oman aikansa yleisön silmissä olivat varmaan salskeita nuorukaisia. Meille taas Hirviniemet ym. ovat sitä omaa tuttua sukupolvea, jota emme miellä vanhoiksi. Ehkä muutaman kymmenen vuoden päästä hekin näyttävät naurettavan ikälopuilta ja epäuskottavilta parikymppisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Sodassa miesten ikä taisi olla yleensä 18-50 väliltä, luontevaa että näyttelijätkin ovat sen ikäisiä.
Joo ja ei. Romaani keskittyy, ikäluokkaan, joka muistaakseni on 21-vuotias kun sota syttyy. Louhimiehen elokuvassa heitä näyttelevät 30-40-vuotiaat Putous-suosikit. Rokan näyttelijä (Aho) oli viisikymppinen, kun hahmon pitäisi olla noin 30.
Sitten tässä uudessa versiossa häiritsee sekin, että näyttelijät eivät osaa luoda sitä oikeaa tunnelmaa, joka nousee kurjuuden päälle rakennetusta vihan ja surun piilottavasta opettelusta reippauden ja rentouden asenteesta, joka ehkä ennen oli ihmisille luontevampaa. Sitten, kun eivät osaa käyttää aseita ja toimia rivakasti, kuten siihen aikaan toimittiin. Liikkuminen on muuttunut ja ihmisen kehollinen viestintä. Se oli jotenkin äkkinäisempää ja kulmikkaampaa ennen. Aseiden käyttäminen häiritsi kaikkein eniten. Ei näyttänyt kovin uskottavalta. Mutta silti, elokuva on mielestäni tosi hyvä. Monta kertaa katsottu jo ja sarja myös.
Vierailija kirjoitti:
Vesalalla napakat nisät ikäisekseen
Pienet on hinkit.
Kuka on niin nolo, että tykkää oikeasti tuosta Louhimiehen ripulista?
Hankkikaa parempi elokuvamaku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesalalla napakat nisät ikäisekseen
Pienet on hinkit.
Tämän takiahan se uusi versio kaitten tehtiin, että saatiin ympättyä ihan turhanpäiväinen, kirjassa olematon kohtaus, jotta saadaan nähtyä paljaat rinnat. Ihan hemmetin noloa, Linnan kirjaa kunnioittamatonta, Lottia halveksuvaa ja just tätä nykyajan roinaa.
Tällä vuosikymmenellä tulee vihdoinkin korjata kaikkien vanhojen versioiden virheet ja puutteet. Vetoan teihin, Temonen tai Harlin, ota haaste vastaan. Tuntematon 4.0 purkkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voidakseen vastata tuohon täytyy ajatella taustaa, jota vasten peilaamme. Laineen ikivanha Tuntematon kärsii siitä hirveästä ”rillumarei”-teatteri-ylinäyttelemisestä. Eli näyttelijät ja ohjaajat eivät vielä oikein tajunneet ettei leffassa tarvitse vetää kaikkea överiksi että ”näkyy takariviin asti”.
Toisekseen Laineen näyttelijät ovat pääosin h e lvetisti liian vanhoja esittämään parikymppisiä asevelvollisia.
Mollbergin versiosta en ole koskaan pitänyt, mutta en ole nähnyt sitä moneen vuoteen, joten en nyt osaa analysoida mikä siinä nyppii.
Louhimies teki mielestäni ihan hienoa työtä. Se Hietasen ja Veran romanssin laajentaminen oli ehkä vähän väkinäistä seksikohtauksen tunkemista leffaan, mutta Rokan kotiolojen näyttäminen ja Sirkan ja Kariluodon kohtaamiset lomilla olivat mielestäni kivaa ajankuvaa, vaikka sinänsä epäkanonista materiaalia.
Pidän Louhimiehen versiota ihan ylivoimaisesti parhaana.
"Rillumarei" ei ollut mitään tajuamatta jättämistä. Se oli se tyylisuunta, jonka tuon ajan ihmiset (myös veteraaninen ikäluokat) olivat itse luoneet kuvaamaan maailmaa sellaisena kuin he sen näkivät. Tällä tavalla vuoden -55 versio on monin verroin autenttisempi kuin minkäänlainen versio voi enää koskaan olla: siinä aikakauden ihmiset kuvaavat heille hyvin läheistä ja omakohtaista aikakautta tavalla, jolla he sen näkivät tai halusivat nähdä.
Louhimiehen versiossa pääroolien keski-ikä on itse asiassa Laineen versiota korkeampi, usko tai älä. Lähes kaikki ovat lähempänä neljääkymppiä kuin kahtakymppiä.
Arvostan näkemystäsi, mutta olen kunnioittavasti eri mieltä. Minun mielestäni 50-luvun ylinäytteleminen on hirveää pascaa, enkä usko että sodassa oli oikeasti pakko elehtiä ja vääntelehtiä niin että näkyy takariviinkin.
Yllättävää että Louhimiehen näyttelijät ovat vanhempia! Ehkä ihmiset ennen vanhenivat nopeammin raskaissa ulkotöissä tai jotain. Sanotaan että Louhimiehen leffassa näyttelijät näyttävät sopivamman ikäisiltä?
No eipä siellä rintamallakaan pelkkiä teinipoikia ollut, kyllä sinne tarvittiin ihan aikuiset miehetkin.
Vanhassa oli paremmat näyttelijät. Uskottavampi.
Ei sota mikään armeija ollut, missä vain nuorukaisia. Pahvit.
Vierailija kirjoitti:
Sitten tässä uudessa versiossa häiritsee sekin, että näyttelijät eivät osaa luoda sitä oikeaa tunnelmaa, joka nousee kurjuuden päälle rakennetusta vihan ja surun piilottavasta opettelusta reippauden ja rentouden asenteesta, joka ehkä ennen oli ihmisille luontevampaa. Sitten, kun eivät osaa käyttää aseita ja toimia rivakasti, kuten siihen aikaan toimittiin. Liikkuminen on muuttunut ja ihmisen kehollinen viestintä. Se oli jotenkin äkkinäisempää ja kulmikkaampaa ennen. Aseiden käyttäminen häiritsi kaikkein eniten. Ei näyttänyt kovin uskottavalta. Mutta silti, elokuva on mielestäni tosi hyvä. Monta kertaa katsottu jo ja sarja myös.
Tässä ollaan jäljillä. Nykykatsojat kuvittelevat, että nykyversio olisi jotenkin uskottavampi, koska näyttelijät olevat, puhuvat ja elehtivät meille tutummalla tavalla, ottamatta huomioon että nykyinen mentaliteetti on hyvin erilainen mitä 40-luvulla. 2010-luvun versiossa on 2010-luvun näyttelijät, joilla ei ole minkäänlaista kosketuspintaa sotaan, agraarielämään eikä 1900-luvun alkupuolen mielenmaisemaan ja sosiaaliseen olemiseen. Jos katsoo vanhoja dokumentteja, kuuntelee sota-aikaisia nauhoitteita tai katsoo veteraanien vanhalla iällä antamia haastatteluja, eron nykyiseen huomaa heti. Ne ovat syvällä olevia, hienovaraisia ja kaikessa näkyviä eroja. Juurikin tuollainen fyysinen riuskuus, sosiaalinen käyttäytyminen ja psykologia ovat asioita joita on vaikea tai jopa mahdoton toisintaa.
Toki Laineen versiossa on se omanlaisensa näyttelytyyli vahvasti päällä, mutta niin on Louhimiehen versiossakin. Se on vain meille tutumpaa ja siksi näkymättömämpää. Paaaaljon kauempana se nykyinen tyyli on 40-luvun hengestä ja mielenmaisemasta kuin Laineen versio, joka on syntynyt ja kummunnut niistä suoraan. Muistakaa myös, että 50-luvun versiossa Linna itse oli paikalla seuraamassa ja konsultoimassa kuvauksia. Aika harhaista ja ylimielistä kuvitella, että joku Louhimies tavoittaisi Linnan hengestä jotain jota Linna itse paikallaolollaan ei olisi kyennyt luomaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka omakohtaisesti tiesivät mistä sodassa ja 40-luvussa oli kysymys.
Ja näillä puheilla totean, että Mollbergin versio on suosikkini kaikista kolmesta versiosta ilmeisistä puutteistaan huolimatta. Mollbergilla oli sentään visio.
Harmi, että Jouko Turkka ei tehnyt omaa versioitaan Tuntemattomasta sotilaasta!
Vierailija kirjoitti:
Ei sota mikään armeija ollut, missä vain nuorukaisia. Pahvit.
Yritä edes ymmärtää mistä puhutaan, kartonki.
Ei näyttelijöistä kokonaisuudessaan, vaan pääosassa olevasta ikäluokasta 1921.
Uutta ovat lyhyet kotirintamakohtaukset eli Vesalan 'perhe'.
Ei siinä varmaan kauheasti uutta ollut, joten piti olla hiljaa siitä että Tuntematon kuvattiin uusiksi jo '85, ja hyvin kuvattiinkin. Tätä Louhimiehen elokuvaa verrattiinkin julkisuudessa hypetyksessä koko ajan siihen mustavalkoiseen ja 85-Tuntemattomasta oltiin kiusallisesti mutta ymmärrettävästi hiljaa... samoin oli kiusallista kuinka vuosia vanhat "paljastukset" Louhimiehestä julkaistiin vasta kun elokuva oli käynyt keräämässä rahat teattereissa...
Kuka näyttelijöistä oli hyvä? Kaikki feikkimurteella vääntäneet teatterikoulu-ukot kuulostivat siltä, että lukevat vuorosanansa paperista.
Kaikkein hirveimpiä olivat päällystön kuvaukset (Ristinen, Virtanen, Mastomäki, Petelius, keitä niissä rooleissa nyt oli). Huomasi, että varmaan yksikään näyttelijöistä ei ollut koskaan käynyt armeijaa eikä varmaan koskaan nähnytkään ainoatakaan päällystön edustajaa. Olivat täysin hakoteillä kaikki.