Mistä syystä olet lähtenyt työstäsi?

Irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta, jossa en viihtynyt ja olin ahdistunut sen takia. Vaikutti jo muuhunkin elämään, joten paras vaihtoehto oli vaihtaa työpaikkaa sellaiseen työpaikkaan, jossa viihdyn ja jossa työnkuva on mieluinen.

Alaa en vaihtanut, mutta eri hommaan alan sisällä.

Kun määräaikainen työsuhde on päättynyt, niin se on sitten päättynyt. Joskus asia on harmittanut, yleensä ei.

Omasta tahdostani olen irtisanoutunut vain silloin, kun muutin parinsadan kilometrin päähän silloisesta työpaikastani.

Nykyään olen vakipaikassa. Haluaisin vaihtaa ehkä jopa alaa, mutta en taida uskaltaa, olen kuitenkin jo päälle neljänkymmenen.

1. Konkurssi

2. vitutus

3. suorarekry

Paska palkka, huono johtaminen. Kerran suurimpana syynä oli ällöttävä työkaveri.

Yksityinen firma. Siellä oli huono ilmapiiri ja paljon kiusaamista. Työmäärä valtava mutta se jaettiin välillä aika hölmösti. Pomo itsekin osallistui aktiivisesti huonon ilmapiirin ja eripuran luomiseen joten sieltä ei tullut apuja. Palkkakin oli tosi huono, ihan laittoman rajoilla. Olin kauhean masentunut ja huonolla tuulella usein. Päädyin vaihtamaan työpaikkaa. Nyt on vähemmän tunteja, mutta saan enemmän palkkaa. Ja kukaan ei kiusaa, pidä mykkäkoulua, ole aggressiivinen ja saan muutenkin tehdä työni rauhassa. Ex-paikassa vaihtuvuus on edelleen suurta.

Asiakas selvitti kotiosoitteeni ja uhkasi lasteni henkeä. Se ylitti tämän kukkahattutädin rajat ja jätin lastensuojelutyön taakseni 12 vuoden työuran jälkeen. Kaikkea ei tarvitse kestää.

Keskesin jo panna kaikkia työtovereita. Terv. Ovelasika

Henkisesti sairas esimies. Entinen kollega, joka oli jo tuolloin tunnettu ilkeydestään ja ailahtelevasta luonteestaan. Kv-tiimikin aavisti hänen todellisen persoonansa. Nainen pääsi sisäisten uudelleenorganisoitumisten myötä esimieheksi ja minä jouduin hänen alaisekseen. Keljuilua, epäsuoraa dissaamista, kyökkipsykilogista persoonaan puuttumista ja kummallista "emoilua". Julkista ihmisten häpäisyä, ei koskaan positiivista palautetta. Näennäistä osaamista, oman pomonsa mielistelyä ja muutenkin täyttä pelaamista. Hyvä esimerkki ajatusmaailmastaan: jos alaiselle tulee wc-hätä vaikkapa työreissussa, hän on "pikkuvauva joka ei ennakoi tarpeitaan" ;D. Päänsärky on asennekysymys.

Ylipäätään yritys, jossa tällainen henkilö nostetaan esimieheksi on riittävän kyseenlainen irtisanoutumiseen. Nainen oli aikanaan ollut esimiesasemassa, mutta ilmeisesti joutui siitä luopumaan/siirtyi vapaaehtoisesti asiantuntijatehtäviin.

Lähden heti kun löydän uuden työpaikan.

Sain alaani vastaavan työn ulkomailta. Nyt saan nauttia auringosta läpi vuoden ja sain karistettua Suomen pölyt jaloistani 😂

Lähdin yt-neuvotteluissa ensimmäisestä työpaikasta ja syövän vuoksi toisesta. Jälkimmäisessä esimiehellä olisi pitänyt olla vahvempi psyykelääkitys.

- aloitin opiskelun ja muutin toiselle paikkakunnalle. Irtisanouduin.

- valmistumisen jälkeen saamani työ, ihan alusta asti ei tuntunut omalta (minä en hakenut siihen, työnantaja löysi minut työkkäristä). Nyt jälkikäteen ajatellen siinä työpaikassa oli verrattain vähän "vikaa", ei silti yhtään minun juttuni. Olisin vakinaistunut määräaikaisuuden jälkeen, mutta en halunnut. Uskoin, että työelämällä on minulle muuta tarjottavaa.

- sain potkut koeajan lopussa. Todellista syytä en saa koskaan tietää, se kävi aivan yllättäen.

- olin työssä 1,5 vuotta ja siitä lähes koko ajan katselin muita paikkoja. Työskentely oli tuskaa, johtuen huonoista käytännöistä ja työtäni ei ymmärretty. Firmalla oli ongelmia, joiden vuoksi hävetti olla asiakkaiden kanssa tekemisissä. Lisäksi jokunen yllättävä / outo henkilöstömuutos, jotka söivät firman uskottavuutta silmissäni. Irtisanouduin kun sain uuden.

- purin työsuhteeni koeajan lopussa. Minulle oli luvattu haasteita, mutta työ olikin sietämätöntä. Koskaan ei ollut hyvä, mikään ei ollut riittävää. Olin eri aaltopituudella. Työssä jatkuvasti keskeytyksiä ja kaoottisuutta, päivä venyi. Työnantajan mukaan minun piti löytää siihen ratkaisu itse. Kun en sitä psykologillakaan löytänyt, niin lähdin. Oma terveys edelle.

Määräaikaista työsopimusta ei uusittu. Olimme paikkakunnalla, jossa riitti muuttotappiosta huolimatta, että vain toiselle puolisoista järjestyi töitä. Emme ole lääkäreitä, joiden puolisoille aina löytyy töitä.

Toisen kerran jätin työni, kun samanlainen paikka löytyi lähempänä ”juuria”.

Väärä paikkakunta. En halunnut jäädä asumaan Helsinkiin.

Vierailija kirjoitti:

Määräaikainen työ päättynyt. Joka kerta.

Sama, paitsi yhden kerran olin Siwassa yhden päivän enkä enää sen jälkeen mennnyt, tylsä paikka oli.

Kaikki työsuhteeni ovat olleet määräaikaisia.

Pienehkö firma, omistajapariskunta pomoina. Käyttäytyivät työntekijöitään kohtaan kuin entisajan plantaasinomistajat orjiaan kohtaan,

sain tarpeekseni kun eivät pitäneet lupauksiaan. Sain heti uuden työpaikan ja nyt olen tyytyväinen.

Oi, näitä on niin monta. Olen lähtenyt huonon palkan, p.skamaisen pomon, huonojen työolosuhteiden, kyllästymisen ja huonojen työaikojen vuoksi. Ainakin. Töitä on löytynyt silti joka kerta. Kuusi virallista ammattia ja hiton hyvä duuni nytkin.

Vierailija kirjoitti:

lähdin koska en saanut 3 vuoden määräaikaisuuksien jälkeen vakipaikkaa, vaan taas tarjottiin vuoden määräaikaista... minun jälkeeni tulleille riitti silti virkoja

Hienoa lukea, että uskalsit lähteä tuollaisesta työpaikasta. Löysitkö pian uuden työn? Olen itse tehnyt määräaikaisuuksia 8 vuotta. Olisi pitänyt lähteä jo aikoja sitten. Mulle sanottiin kerran yhdestä avoimesta paikasta, ettei kannata edes hakea sinne. Kaikki muut ovat saaneet suoraan vakituisen paikan tai ollet määräaikaisina alle vuoden ennen vakituista paikkaa. 

Minut valittiin työhön, mutta aluksi vain vuodeksi - ilman mitään laillista syytä määräaikaisuudelle. Palkka oli matala koulutukseeni, osaamiseeni ja muihin vastaaviin paikkoihin verrattuna, mutta lupailtiin että kun työsuhde vuoden päästä vakinaistetaan, niin palkkakin nousee.

Vuoden päästä oli sitten firman hallituksen kokous, jossa minut vakinaistettiin mutta palkkaa ei nostettu. Aloitin välittömästi uuden työn hakemisen ja sainkin. Oli herkkua käydä jättämässä irtisanoutumisilmoitus,keräämässä omat tavarat ja olla irtisanomisaika lomalla 😃

Vierailija kirjoitti:

Minut valittiin työhön, mutta aluksi vain vuodeksi - ilman mitään laillista syytä määräaikaisuudelle. Palkka oli matala koulutukseeni, osaamiseeni ja muihin vastaaviin paikkoihin verrattuna, mutta lupailtiin että kun työsuhde vuoden päästä vakinaistetaan, niin palkkakin nousee.

Vuoden päästä oli sitten firman hallituksen kokous, jossa minut vakinaistettiin mutta palkkaa ei nostettu. Aloitin välittömästi uuden työn hakemisen ja sainkin. Oli herkkua käydä jättämässä irtisanoutumisilmoitus,keräämässä omat tavarat ja olla irtisanomisaika lomalla 😃

Tätä päivää odotan itsekin, että saa viedä irtisanomislapun idiootti esimiehelle ja kertoa lähtevänsä uusiin hommiin!