Vanhuksen hoivakodissa asuminen n. 3500e/kk, onko tuo sellainen normihinta?

ruu kirjoitti:

Isäni kuoli juuri. Hän oli 10 vkoa sairaalahoidossa. Oli tarkoitus siirtää hoivakotiin, muttei koskaan enättänyt sinne asti. Nyt kun tehty perunkirjoitusta ym isän jäljiltä, tajuttiin , että vanhemmillamme olikin huomattava omaisuus. Äitini on nyt kovin ahdistunut siitä, että jos hän elää vielä vuosikymmeniä ja joutuu hoivakotiin, niin kaikki säästöt uppoaa sinne. Näinhän siinä oikeasti voi käydä. Ja se, ettei omistusasuntoa voi vuokrata kellekään, ettei sitäkin lasketa tuloina...

Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Eli äidin varat on nyt huomattavat. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, että kaikki rahat menee äidin hyvinvointiin ja hoitamiseen, mutta tuntuu jotenkin epäreilulta, jos toisille korvataan sama asuminen. Äiti ei itse haluaisi käyttää hoivapalveluihin vaivalla säästymiään rahoja, vaan toivoo, että niistä jäisi vielä lapsillekin...Aika vaikee yhtälö. Sanoinkin äitille, että taitaa olla ainut keino, että hän pitää voinnistaan hyvää huolta, niin että pystyy asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman kauan Ja sen jälkeen omaishoitoon meidän lapsien luo, jos suinkin mahdollista. Tosin mekin ollaan päivät töissä, ettei ihan kaikissa olosuhteissa onnistu...

Oliko keskinäinen testamentti omistus- vai hallintaoikeustestamentti? Jos se oli hallintaoikeustestamentti, peritte isänne osuuden omausuudesta, vaikka ette saakaan sitä käyttöönne, koska äidillänne on siihen hallintaoikeus. Tällaista omausuutta ei voi kuitenkaan käyttää äitinne hoitimaksuihin, koska te omistatte sen.

Tässä tilanteessa voi myös olla järkevää, että te lapset vaaditte lakiosaanne. Näin saatte vähintään sen (käytännössä 25 % vanhempienne yhteenlasketusta omaisuudesta, jos äitinne ei ollut isäänne varakkaampi eikä perimäänne osaa voida käyttää äitinne hoitonaksuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.

Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?

Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.

Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.

Samat kivut on hoivakodissakin. Ei niissä anneta edes miedoimpia opiaatteja.

Vierailija kirjoitti:

Omaisuutta ei tarvitse myydä, mutta koko sen tuoton ottaa kunta. Eli ei kannata vuokrata.

Tämä ei ole aina niin suoraviivaista. Omistusasunnosta on yleensä myös kuluja, vaikka siinä ei asuisikaan, tyypillisesti esim. lämmityskulut tai vastike. Jos asunnon laittaa vuokralle, ne voi maksaa vuokrasta. Ja kaikki tällaiset kulut tietenkin vähennetään vuokrasta ennen kuin hoitomaksuja määrättäessä katsotaan, paljonko asunnosta tulee tuloja. Jos asunto on tyhjillään, joutuu itse maksamaan nämä kulut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.

Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?

Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.

Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.

Samat kivut on hoivakodissakin. Ei niissä anneta edes miedoimpia opiaatteja.

Tottakai annetaan, jos lääkäri määrä. Minun hoitokodissa asuvalla omaisellani on jo pitkään ollut kipulaastari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.

Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?

Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.

Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.

Samat kivut on hoivakodissakin. Ei niissä anneta edes miedoimpia opiaatteja.

Tottakai annetaan, jos lääkäri määrä. Minun hoitokodissa asuvalla omaisellani on jo pitkään ollut kipulaastari.

Mutta todennäköisesti ei nykyisin enää määrää. Nythän on ihan viime aikoina pyritty siihen, että vahvoja kipulääkkeitä ei enää määrätä. Hoivakotipotilas ei pääse enää kipupoliklinikalle, joten on mentävä yksityiselle kivunhoitoon erikoistuneelle lääkärille. Jos hoivakoti vie vanhukselta käytännöllisesti katsoen kaikki rahat, ei ole varaa käydä enää yksityisellä. Vanhus saa siis ihan saman kivunhoidon niin kotona kuin hoivakodissakin. Hoivakotiin pääsy ei tarkoita, että saisi paremman kivunhoidon kuin mitä voisi saada kotona. 

ruu kirjoitti:

Isäni kuoli juuri. Hän oli 10 vkoa sairaalahoidossa. Oli tarkoitus siirtää hoivakotiin, muttei koskaan enättänyt sinne asti. Nyt kun tehty perunkirjoitusta ym isän jäljiltä, tajuttiin , että vanhemmillamme olikin huomattava omaisuus. Äitini on nyt kovin ahdistunut siitä, että jos hän elää vielä vuosikymmeniä ja joutuu hoivakotiin, niin kaikki säästöt uppoaa sinne. Näinhän siinä oikeasti voi käydä. Ja se, ettei omistusasuntoa voi vuokrata kellekään, ettei sitäkin lasketa tuloina...

Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Eli äidin varat on nyt huomattavat. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, että kaikki rahat menee äidin hyvinvointiin ja hoitamiseen, mutta tuntuu jotenkin epäreilulta, jos toisille korvataan sama asuminen. Äiti ei itse haluaisi käyttää hoivapalveluihin vaivalla säästymiään rahoja, vaan toivoo, että niistä jäisi vielä lapsillekin...Aika vaikee yhtälö. Sanoinkin äitille, että taitaa olla ainut keino, että hän pitää voinnistaan hyvää huolta, niin että pystyy asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman kauan Ja sen jälkeen omaishoitoon meidän lapsien luo, jos suinkin mahdollista. Tosin mekin ollaan päivät töissä, ettei ihan kaikissa olosuhteissa onnistu...

"Tuntuu epäreilulta..." ...Hmmmm. Pitäisikö siis mielestäsi ne vähävaraisemmat jättää hoitamatta? Vanhuus on yhteiskunnalle kallista, etenkin nyt kun ikäihmisiä on niin paljon. Eikö olisi epäreilua huomattavan varakkaalta ihmiseltä nyhtää näitä muutenkin tiukassa olevia yhteiskunnan varoja kalliiseen hoitoonsa, kun varaa on hyvin itselläkin? Vain jotta perikunnan tilit täyttyisi.

Ne on äitisi varoja. Itseensä hänen ne tulisi käyttää eikä olla ahdistunut siitä että "tuhlaa itseensä". Mukaansa niitä ei saa ja jälkeläiset osaa kyllä pitää huolen itsestään. Varakkaanahan hän voi vaikka palkata kotiin hoitajan. Tai käyttää niitä huoleti hyvinvointiinsa nyt, vielä hyväkuntoisena.

Itse olen vanhustenhoitaja eli ei huolta liian suuresta omaisuudesta. Hoiva on kallista. Kuntien talous on tiukalla ikääntyvillä paikkakunnilla. Yksityiselläkin olen joskus ollut töissä ja on monenlaista mitä en siitä arvomaailmasta osta.

Vierailija kirjoitti:

ruu kirjoitti:

Isäni kuoli juuri. Hän oli 10 vkoa sairaalahoidossa. Oli tarkoitus siirtää hoivakotiin, muttei koskaan enättänyt sinne asti. Nyt kun tehty perunkirjoitusta ym isän jäljiltä, tajuttiin , että vanhemmillamme olikin huomattava omaisuus. Äitini on nyt kovin ahdistunut siitä, että jos hän elää vielä vuosikymmeniä ja joutuu hoivakotiin, niin kaikki säästöt uppoaa sinne. Näinhän siinä oikeasti voi käydä. Ja se, ettei omistusasuntoa voi vuokrata kellekään, ettei sitäkin lasketa tuloina...

Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Eli äidin varat on nyt huomattavat. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, että kaikki rahat menee äidin hyvinvointiin ja hoitamiseen, mutta tuntuu jotenkin epäreilulta, jos toisille korvataan sama asuminen. Äiti ei itse haluaisi käyttää hoivapalveluihin vaivalla säästymiään rahoja, vaan toivoo, että niistä jäisi vielä lapsillekin...Aika vaikee yhtälö. Sanoinkin äitille, että taitaa olla ainut keino, että hän pitää voinnistaan hyvää huolta, niin että pystyy asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman kauan Ja sen jälkeen omaishoitoon meidän lapsien luo, jos suinkin mahdollista. Tosin mekin ollaan päivät töissä, ettei ihan kaikissa olosuhteissa onnistu...

"Tuntuu epäreilulta..." ...Hmmmm. Pitäisikö siis mielestäsi ne vähävaraisemmat jättää hoitamatta? Vanhuus on yhteiskunnalle kallista, etenkin nyt kun ikäihmisiä on niin paljon. Eikö olisi epäreilua huomattavan varakkaalta ihmiseltä nyhtää näitä muutenkin tiukassa olevia yhteiskunnan varoja kalliiseen hoitoonsa, kun varaa on hyvin itselläkin? Vain jotta perikunnan tilit täyttyisi.

Ne on äitisi varoja. Itseensä hänen ne tulisi käyttää eikä olla ahdistunut siitä että "tuhlaa itseensä". Mukaansa niitä ei saa ja jälkeläiset osaa kyllä pitää huolen itsestään. Varakkaanahan hän voi vaikka palkata kotiin hoitajan. Tai käyttää niitä huoleti hyvinvointiinsa nyt, vielä hyväkuntoisena.

Itse olen vanhustenhoitaja eli ei huolta liian suuresta omaisuudesta. Hoiva on kallista. Kuntien talous on tiukalla ikääntyvillä paikkakunnilla. Yksityiselläkin olen joskus ollut töissä ja on monenlaista mitä en siitä arvomaailmasta osta.

Miksi se ikänsä töitä vieroksunut vanhus kuvittelee ylipäätään saavansa yhtä kattavat vanhuuden palvelut kuin muutkin? Eikö järkevin tapa olisi kehittää palveluja siten, että rahalla voisi oikeasti ostaa kunnolliset palvelut ja köyhälle kansalle riittää, jos joku jonkun puurokupin kerran päivässä tyrkkää eteen. Sitten kun ei osaa itse lapioida suuhun, niin siinä se sitten on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.

Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?

Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.

Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.

Koskaanhan ei voi sanoa ei koskaan. Uskoisin kuitenkin, että seuraavissa sukupolvissa on vähemmän niitä, joiden mielestä pitää elää mahdollisimman pitkään. Niitä, joille kärsimys takaa paremman taivaspaikan. Yhä useammalle kuolema tarkoittaa vain elintoimintojen loppumista eikä mitään pelottavaa asiaa jossain tuonpuoleisessa. Kunnollisen kipulääkityksen saa kyllä kotonakin, kunhan menee sellaiselle lääkärille, jolla on kivunhoidosta jotain oikeaa tietoa. Mä ajattelen, että loppupeleissä on armeliaampaa kaatua kotona ja maata lonkka murtuneena kylpyhuoneen lattialla ne päivät, kunnes kuolee nestehukkaan. Siis verrattuna siihen, että makaat jossain laitoksessa kenties vuosia. 

Oma äitini oli vanhainkodissa siihen aikaan kun muistisairaita vielä vanhainkoteihin otettiin. Nykyisinhän heidät pidetään kotonansa lukkojen takana tai jos ei laiteta lukkoja kiinni, sitten etsitään näitä eksyneitä vanhuksia tuolta ulkoa ennen kuin paleltuvat kuoliaiksi. Äitini oli vanhainkodissa 2009-2010 eli tästä on jo reippaasti aikaa. Hoitomaksu oli sen 85% eläkkeestä. Tai vaihtoehtoisesti jos ei halunnut ilmoittaa eläkettään tai jos oli joku mahtieläke, niin kustannukset olivat 5000€/kk. Ja tämä siis ihan kunnallinen vanhainkoti, ei mitään luksusta.

Jos 3500€:lla saa itselleen hoitopaikan niin se kuulostaa jo halvalta!

Vaikka nyt teoriassa tilanne on se, ettei asuntoa tarvitse myydä hoivan maksamiseksi, niin kyllähän todellisuudessa ihmisarvoisen hoivan saaminen edellyttää sitä, että pistää omaa rahaa likoon. Ei se ole ihmisarvoista hoivaa, että muistisairas sotkee itsensä ja asuntonsa ulosteillaan ja kotihoito käy pari kertaa päivässä katsomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinta määräytyy vanhuksen tulojen mukaisesti, näin ainakin kunnallisissa hoivakodeissa. Jos omistaa asunnon niin kannattaa se myydä ennen kuin joutuu/pääsee hoivakotiin ettei asuntoa myydä hoivakodissa asumisen kuluihin.

Omaisuutta ei tarvitse myydä, mutta koko sen tuoton ottaa kunta. Eli ei kannata vuokrata.

Meille tuli maistraatilta käsky vuokrata äidin asunto markkinahintaan tai myydä se. Koska tuloista 85% meni vanhainkotiin, laskimme ettei ole mitään järkeä vuokrata asuntoa markkinahintaan jollekin vieraalle. Ei siitä äidille olisi mitään iloa ollut, iso riski ja hyvin vähän rahaa siitä ilosta. Annoimme luotettavan sukulaisen asua siinä yhtiövastiketta vastaan, mutta maistraatille tämä ei kelvannut. Myimme sitten asunnon ja siitä muutama kuukausi eteenpäin äiti jo kuolikin, oli helppo perinnönjako kun asunto oli jo ehditty tyhjentää ja myydä pois.

Vierailija kirjoitti:

Oma äitini oli vanhainkodissa siihen aikaan kun muistisairaita vielä vanhainkoteihin otettiin. Nykyisinhän heidät pidetään kotonansa lukkojen takana tai jos ei laiteta lukkoja kiinni, sitten etsitään näitä eksyneitä vanhuksia tuolta ulkoa ennen kuin paleltuvat kuoliaiksi. Äitini oli vanhainkodissa 2009-2010 eli tästä on jo reippaasti aikaa. Hoitomaksu oli sen 85% eläkkeestä. Tai vaihtoehtoisesti jos ei halunnut ilmoittaa eläkettään tai jos oli joku mahtieläke, niin kustannukset olivat 5000€/kk. Ja tämä siis ihan kunnallinen vanhainkoti, ei mitään luksusta.

Jos 3500€:lla saa itselleen hoitopaikan niin se kuulostaa jo halvalta!

Vaikka nyt teoriassa tilanne on se, ettei asuntoa tarvitse myydä hoivan maksamiseksi, niin kyllähän todellisuudessa ihmisarvoisen hoivan saaminen edellyttää sitä, että pistää omaa rahaa likoon. Ei se ole ihmisarvoista hoivaa, että muistisairas sotkee itsensä ja asuntonsa ulosteillaan ja kotihoito käy pari kertaa päivässä katsomassa.

Eipä niin ole ihmisarvoista se, että muistisairas sotkee itsensä ja asuntonsa ulosteillaan. Ylipäätään tuossa kunnossa eläminen ei ole ihmisarvoista missään paikassa, kun ajattelee saman henkilön pitkää mennyttä mahtavaa elämää. Itse haluan päiväni päättävän napin jo ennen ajautumista tuohon tilaan.

Vierailija kirjoitti:

Omaiseni on pääkaupunkiseudulla yksityisessä hoivakodissa. Hinta on 5400e/kk. Hänellä on hyvä eläke. Koko eläke menee hoitokustannuksiin, plus 20000e vuodessa omaa pääomaa. En tiedä mitä tapahtuu, kun rahat loppuu.

Kaikki säästöt on mennyt hoitolaitokselle, ei siinä mitään, jos paikka olisi edes kunnollinen. Liian vähän hoitajia, huono ruoka, ei mitään tekemistä, ei kunnon välineitä. Pissa haisee kun vaippoja ei ehditä vaihtaa. Jatkuvasti pitää olla huomauttamassa epäkohdista, tai lähinnä siitä, että rahalle pitäisi saada vastinetta. Mutta kukaan ei kuuntele, tulijoita riittää.

Tuossa tehdään laittomuuksia. Maksujen jälkeen vanhukselle on jäätävä vähintään 15% tuloista tai 164€ kuukaudessa.

Ja epäkohdista valitusta ensisijaisesti Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiamiehelle ja sama viesti kopiona hoitopaikan ylimmälle johtajalle.

Omasta kokemuksesta muissa asioissa voin sanoa, että jos asioihin haluaa jotain tapahtuvan, niin sähköpostilla yhteys asiaan liittyvään ministeriin ja yrityksen pääjohtajaan - Asiakaspalveluun valittaminen ei auta mitään. Aina yhteydenotto mahdollisimman korkealle taholle ja niin, että kaikki näkevät, kenelle kaikille sähköposti on lähetetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omaiseni on pääkaupunkiseudulla yksityisessä hoivakodissa. Hinta on 5400e/kk. Hänellä on hyvä eläke. Koko eläke menee hoitokustannuksiin, plus 20000e vuodessa omaa pääomaa. En tiedä mitä tapahtuu, kun rahat loppuu.

Kaikki säästöt on mennyt hoitolaitokselle, ei siinä mitään, jos paikka olisi edes kunnollinen. Liian vähän hoitajia, huono ruoka, ei mitään tekemistä, ei kunnon välineitä. Pissa haisee kun vaippoja ei ehditä vaihtaa. Jatkuvasti pitää olla huomauttamassa epäkohdista, tai lähinnä siitä, että rahalle pitäisi saada vastinetta. Mutta kukaan ei kuuntele, tulijoita riittää.

 

Tuossa tehdään laittomuuksia. Maksujen jälkeen vanhukselle on jäätävä vähintään 15% tuloista tai 164€ kuukaudessa.

Ja epäkohdista valitusta ensisijaisesti Euroopan neuvoston ihmisoikeusasiamiehelle ja sama viesti kopiona hoitopaikan ylimmälle johta

Kun kysyin rahaliikennettä, niin omaisuutta otetaan hoitomaksuihin sitä kautta, että vanhus ei saa tukia palvelutalossa asumiseensa. 

Siis jos vaikka kaupungin paikka olisi 5500 euroa kuussa, niin asiakas saa siihen sitten alennusta tukien muodossa. Noita tukia on monenlaisia. Osan tuista saa kaikki, mutta jos on omaisuutta, niin ei saa asumistukea eikä ainakaan sossutukea. (Köyhä saa nekin, jolloin jää se määrätty summa käyttään, mutta omaisuutta omaava joutuu kustantamaan ne omaisuudestaan.) 

Vierailija kirjoitti:

Jos tuo sisältää vuokran, ruoan ja ympärivuorokautisen hoidon, niin minusta tuo on aika edullinen. Oma omaiseni maksoi vastaavasta Helsingissä vähän päälle 5000 euroa kuukaudessa niin kauan kuin hän maksoi itse kaiken. (Nykyisin valtio maksaa suurimman osan sillä perusteella, että hän on sotaveteraani.)

Ja juuri tämän takia ei kannata säästää, vaan elää, kun vielä elää.

Jos päivähoito maksaa 1500€ per kersa per kk, niin miksi ei maksaisi vaativampi hoito ja kaikki ympärivuotiseen asumiseen liittyvät jutut pari tonnia enemmän.

Järkyttävä hinta. Sillä saisi vuokrattua jo 4 kaksiota kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Ihanan kallista. Kenellä on varaa tuollaiseen?

Pitäisi olla kalliimpaa. Tahdon enemmän palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos päivähoito maksaa 1500€ per kersa per kk, niin miksi ei maksaisi vaativampi hoito ja kaikki ympärivuotiseen asumiseen liittyvät jutut pari tonnia enemmän.

Ihmiset on itse saaneet ne lapset, joten voisivat kustantaa päivähoitoa enemmän itse (tai jäädä hoitamaan alle kouluikäisiä lapsiaan).

Täytyy toivoa, että eutanasialaki tulee ennen kuin nämä asiat on itselle ajankohtaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanat yksityiset hoitolaitokset joita osa täälläkin niin fanittaa on noissa hinnoissa tai kalliimpia. Lisäksi maksat omat lääkkeesi, vaippasi ja hoitotarvikkeesi. Usein pelkät lääkkeet maksaa satasia kuukaudessa.

Lääkkeissä on katto vähän alle 600 euroa vuodessa. Sen jälkeen Kela maksaa lääkärin määräämät lääkkeet. Vaipat saa kaupungilta ilmaiseksi, jos niihin on tarve.

Vaippoja ei saa ilmaiseksi. Kaikesta maksetaan,ihan kaikesta. Ja ne kustannetaan siitä reilusta satasesta mikä pitää jäädä omaan käyttöön Ruokailuvälineistä ei kai vielä tarvitse itse maksaa...