Vanhuksen hoivakodissa asuminen n. 3500e/kk, onko tuo sellainen normihinta?
Siis jos on sellainen kohtuullisen hyvä paikka jossa hoitajat 24/7 paikalla ja jokaisella asukkaalla oma huone?
Mitä olen katsellut noita hintoja niin näyttää olevan tuota tasoa. Siis varmaan löytyy kalliimpiakin kyllä mutta juuri tuon halvemmalla ei löydy mitään kunnollisia.
Kelalta saa kai tuohon muutaman satasen kk-korvauksen.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.
Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?
Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.
Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.
Tätä apua saa läheisiltä, jos on osannut kohdella heitä elämän varrella hyvin ja lämpimästi. Ymmärrän että joudut ostamaan palvelusi.
Vähemmän maksavat kuin ammatilliset perhekodit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika täynnä tuollaiset paikat kuitenkin ovat ja jonossa uusia asukkaita jatkuvasti.
En tiedä, mistä tämä käsitys tulee. Ehkä tilanne on tuo jossain maaseudulla. Kun me etsimme paikkaa omalle omaisellemme Helsingistä pari vuotta sitten, niin tarjolla oli vapaita paikkoja monessa eri hoitokodissa. Valitsimme niistä yhden, ja omaisemme pääsi muuttamaan sinne muutaman päivän sisällä. Mutta kysymys olu tosiaan (aluksi) kokonaan itse maksavasta asiakkaasta.
Isotäti oli kuukausihinnalla yksityisessä hoivakodissa Helsingissä, sai sydäninfarktin (88v iässä) 9. päivä ja kuoli. Paikka oli maksettu kuun loppuun asti, mutta huone olisi pitänyt tyhjentää 3 päivässä, jotta uusi asuakas voisi muuttaa sisään. Ryhdyttiin lukemaan sopimusta eikä siinä ollut mitään tuollaista määräystä, maksu oli suoritettu kuun loppuun asti eikä siitä saanut euroakaan takaisin. Ei tyhjennetty huonetta, vaikka uhkailivat oikeudella.
Yksityiset hoivakodit ovat ahneita ja kohtuuttomia.
Mun tutun äiti oli hoivakotiin mennessään maksanut 2 kk vuokratakuun. Kun kuoli, ei palautettu. Omainen sai jostain ihan muualta tiedon tuosta ja ymmärsi myöhemmin sitä vaatia. Törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.
Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?
Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.
Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.
Tätä apua saa läheisiltä, jos on osannut kohdella heitä elämän varrella hyvin ja lämpimästi. Ymmärrän että joudut ostamaan palvelusi.
Ei kaikilla ole lapsia. Harvoin kukaan muu läheinen auttaa. (kaverit on samassa jamassa)
4000e pienestä koppihuoneesta ilman keittiötä, tympeät hoitajat ja tylsää, sijainti keskellä ei mitään. Hinta oli jopa enemmän kuin hotellissa asuminen ja huone saman kokoinen ja tyylinen kuin hotellihuoneet. Siihen meni mummon asuntorahat +edunvalvojien tehtävä ei ollut kertoa 4000e vuokrasta mitään, piti olla puolet halvempi alunperin. Näin toimitaan nyky Suomessa ja kukaan ei ota vastuuta, omaisetkin vain välttämätön paha joille ei haluta kertoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No luuliko joku ihan oikeasti, että suurten ikäluokkien omaisuus päätyisi perintönä lapsille? Ei todellakaan päädy. Kyllä tämä on tarkkaan laskettu, että pienemmät ikäluokat eivät pääse hyötymään mitenkään.
Ei päädy perintöinä, mutta päätyy yksityisten hoivafirmojen omistajille sekä palkkoina hoivatyöntekijöille.
Totta kai se menee näin. Kyllä hoivafirmoissa on haisteltu suurten ikäluokkien omaisuus ja sitä ollaan nyt nyhtämässä. Naurattaa, kun media hehkuttaa, miten isoja perintöjä on tulossa suurilta ikäluokilta. No ei ole, ellei ole todella rikas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kohta on pakko puhua siitäkin, että vanhusten omistusasunnot myydään ja rahat käytetään loppuvuosien kuluihin. Niin ei vielä tarvitse tehdä, mutta luulenpa, ettei mene kauan, kun jo mietitään tätäkin.
Mitä sitten? Käärinliinassa ei ole taskuja. Kumpi se on parempi viettää laadukas loppu elämä vai kitua jotta ahneet perilliset saa rahat?
Lapsille ja lapsenlapsille kyllä jätän mielummin perintöä kuin tuhlaan kaiken viimeisinä sairaina vuosinani.
Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.
Tätä apua saa läheisiltä, jos on osannut kohdella heitä elämän varrella hyvin ja lämpimästi. Ymmärrän että joudut ostamaan palvelusi.
Ei kaikilla ole lapsia. Harvoin kukaan muu läheinen auttaa. (kaverit on samassa jamassa)
Se on sitten oma ongelma miksi ei tehnyt lapsia.
Vierailija kirjoitti:
4000e pienestä koppihuoneesta ilman keittiötä, tympeät hoitajat ja tylsää, sijainti keskellä ei mitään. Hinta oli jopa enemmän kuin hotellissa asuminen ja huone saman kokoinen ja tyylinen kuin hotellihuoneet. Siihen meni mummon asuntorahat +edunvalvojien tehtävä ei ollut kertoa 4000e vuokrasta mitään, piti olla puolet halvempi alunperin. Näin toimitaan nyky Suomessa ja kukaan ei ota vastuuta, omaisetkin vain välttämätön paha joille ei haluta kertoa mitään.
Jonkun omaisista kannattaisi ryhtyä edunvalvojaksi, niin pääsee vaikuttamaan asioihin.
Hinta määräytyy vanhuksen tulojen mukaisesti, näin ainakin kunnallisissa hoivakodeissa. Jos omistaa asunnon niin kannattaa se myydä ennen kuin joutuu/pääsee hoivakotiin ettei asuntoa myydä hoivakodissa asumisen kuluihin.
Eläke menee ja loput maksaa yhteiskunta. Hoivamaksun määräytyminen riippuu onko laitoshoitoa vai tehostettua palveluasumista. Haetaan asumistuki, Kelan hoitotuki avuksi. Eläkkeestä pitää jäädä ns.perusosa iäkkään käyttöön kuukausittain ( reilu 100 euroa) muu menee. Ongelmallisena on se jos toinen puoliso jää asumaan omaan kotiin ja on yhteistä omaisuutta ja se pitäisi myydä tai vuokra/ vastike on isom
Vierailija kirjoitti:
Eläke menee ja loput maksaa yhteiskunta. Hoivamaksun määräytyminen riippuu onko laitoshoitoa vai tehostettua palveluasumista. Haetaan asumistuki, Kelan hoitotuki avuksi. Eläkkeestä pitää jäädä ns.perusosa iäkkään käyttöön kuukausittain ( reilu 100 euroa) muu menee. Ongelmallisena on se jos toinen puoliso jää asumaan omaan kotiin ja on yhteistä omaisuutta ja se pitäisi myydä tai vuokra/ vastike on isom
Maksu määräytyy sen perusteella, onko laitos- vai avohoitoa. Avohoidon yksiköissä asutaan kotona tai hoivapalveluyksikössä vuokralla, yksityisen järjestämissä voi olla omistuskin. Tehostettu palveluasuminen kuuluu avohoidon piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Hinta määräytyy vanhuksen tulojen mukaisesti, näin ainakin kunnallisissa hoivakodeissa. Jos omistaa asunnon niin kannattaa se myydä ennen kuin joutuu/pääsee hoivakotiin ettei asuntoa myydä hoivakodissa asumisen kuluihin.
Omaisuutta ei tarvitse myydä, mutta koko sen tuoton ottaa kunta. Eli ei kannata vuokrata.
Meillä mun isä muutti kotikuntani hoivakotiin - maksu määräytyy isän oman viimeisen kotikunnan maksujen mukaan eli vanha isäni pääsi hyvään hoivakotiin löhelle meitä.
Avohoidossa esim.tehostettu palveluasuminen ei oteta huomioon omaisuutta mutta vuokratulot kylläkin. Jos omaisuutta myy ei se mene hoivamaksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka maksatte tuhansia euroja kuukaudessa, niin mitäs sanotte tästä: https://yle.fi/uutiset/3-9729807 ?
Jos esim. Helsingissä asuisi kaksiossa, jonka vuokra olisi 800€/kk ja siihen päälle 40h/kk hoitajakäynti 300€/kk, niin aika paljon edullisemmaksi tulisi, vaikka vielä tuplaisi nuo hoitajakäynnit.
Haluaisitko itse vanhana sitä, että olisit vankina kotonasi (josta et pääsisi ilman apua minnekään), ja joku hoitaja kävisi 3-5 kertaa päivässä hätäisesti antamassa sinulle lääkkeet, lämmittämässä ruoan mikrossa ja katsomassa, että olet hengissä. Vaikka lapsesi vierailisivat kotonasi päivittäin 1-2 tunnin ajan, niin olisit silti yksin yli 20 tuntia vuorokaudessa.
Vai: asuisit hoitokodissa omassa huoneessasi. Yhteisissä tiloissa olisi paljon muita vanhuksia, joiden kansaa voisit seurustella. Saisit hyvää ruokaa viisi kertaa päivässä. Paikalla olisi aina hoitaja, kun tarvitsisit apua. Joka päivä olisi myös järjestettyä ohjelmaa.
Tämä ei ole keksitty esimerkki, vaan omaiseni todellusuus ennen hoitokotiin muuttamista ja sen jälkeen.
Minä viihtyisin kotona. Katselisin netflixiä ja odottelisin rauhassa kuolemaa. En todellakaan haluaisi paikkaan, missä muita köpömummoja ja muistisairaita pappoja hourailisi käytävällä ja joku nuori tytteli käskisi askartelemaan vessapaperirullista kuntouttavasti lumiukkoja
Vai katselisit Netflixiä ja odottelisit rauhassa kuolemaa. Sinulla ei näytä olevan harmainta hajua siitä, mitä on vanhuus ja sairaus/det. Oletko koskaan edes tavannut vanhaa ihmistä? Elämä ei todellakaan ole kaikille helppoa elämän loppusuoralla. Eihän sitä tietenkään nuorena ja terveenä ymmärrä.
Isäni kuoli juuri. Hän oli 10 vkoa sairaalahoidossa. Oli tarkoitus siirtää hoivakotiin, muttei koskaan enättänyt sinne asti. Nyt kun tehty perunkirjoitusta ym isän jäljiltä, tajuttiin , että vanhemmillamme olikin huomattava omaisuus. Äitini on nyt kovin ahdistunut siitä, että jos hän elää vielä vuosikymmeniä ja joutuu hoivakotiin, niin kaikki säästöt uppoaa sinne. Näinhän siinä oikeasti voi käydä. Ja se, ettei omistusasuntoa voi vuokrata kellekään, ettei sitäkin lasketa tuloina...
Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Eli äidin varat on nyt huomattavat. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, että kaikki rahat menee äidin hyvinvointiin ja hoitamiseen, mutta tuntuu jotenkin epäreilulta, jos toisille korvataan sama asuminen. Äiti ei itse haluaisi käyttää hoivapalveluihin vaivalla säästymiään rahoja, vaan toivoo, että niistä jäisi vielä lapsillekin...Aika vaikee yhtälö. Sanoinkin äitille, että taitaa olla ainut keino, että hän pitää voinnistaan hyvää huolta, niin että pystyy asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman kauan Ja sen jälkeen omaishoitoon meidän lapsien luo, jos suinkin mahdollista. Tosin mekin ollaan päivät töissä, ettei ihan kaikissa olosuhteissa onnistu...
Kyllä omaishoitaja voi töissä köydä. Onhan äitisi tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja nimennyt sinut siihen. Meillä äiti muutti meille ja teen itse 3pv työtä, toimin äidin omaishoitajana ja äidin eläke+muut rahat on yhteisiä/ säästöt. Miksi käyttää säästöjä ja muita kunnalliseen/ yksityiseen. 2pv käy yksityinen yritys auttamassa äitiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka maksatte tuhansia euroja kuukaudessa, niin mitäs sanotte tästä: https://yle.fi/uutiset/3-9729807 ?
Jos esim. Helsingissä asuisi kaksiossa, jonka vuokra olisi 800€/kk ja siihen päälle 40h/kk hoitajakäynti 300€/kk, niin aika paljon edullisemmaksi tulisi, vaikka vielä tuplaisi nuo hoitajakäynnit.
Haluaisitko itse vanhana sitä, että olisit vankina kotonasi (josta et pääsisi ilman apua minnekään), ja joku hoitaja kävisi 3-5 kertaa päivässä hätäisesti antamassa sinulle lääkkeet, lämmittämässä ruoan mikrossa ja katsomassa, että olet hengissä. Vaikka lapsesi vierailisivat kotonasi päivittäin 1-2 tunnin ajan, niin olisit silti yksin yli 20 tuntia vuorokaudessa.
Vai: asuisit hoitokodissa omassa huoneessasi. Yhteisissä tiloissa olisi paljon muita vanhuksia, joiden kansaa voisit seurustella. Saisit hyvää ruokaa viisi kertaa päivässä. Paikalla olisi aina hoitaja, kun tarvitsisit apua. Joka päivä olisi myös järjestettyä ohjelmaa.
Tämä ei ole keksitty esimerkki, vaan omaiseni todellusuus ennen hoitokotiin muuttamista ja sen jälkeen.
Minä viihtyisin kotona. Katselisin netflixiä ja odottelisin rauhassa kuolemaa. En todellakaan haluaisi paikkaan, missä muita köpömummoja ja muistisairaita pappoja hourailisi käytävällä ja joku nuori tytteli käskisi askartelemaan vessapaperirullista kuntouttavasti lumiukkoja
Vai katselisit Netflixiä ja odottelisit rauhassa kuolemaa. Sinulla ei näytä olevan harmainta hajua siitä, mitä on vanhuus ja sairaus/det. Oletko koskaan edes tavannut vanhaa ihmistä? Elämä ei todellakaan ole kaikille helppoa elämän loppusuoralla. Eihän sitä tietenkään nuorena ja terveenä ymmärrä.
Eihän sitä tietenkään voi etukäteen tietää, minkälaista se on ja mitä sairauksia itselle tulee. Itselleni olisi ok joku viimeiset puoli vuotta joutua virumaan kalliissa hoivakodissa ennen kuolemaa. Esim. vuosikausien kituminen siellä ei ole kenenkään eduksi, paitsi hoivakotibisneksen eduksi, ja parempi päättää päivänsä jollain aineilla ennen sitä.
ruu kirjoitti:
Isäni kuoli juuri. Hän oli 10 vkoa sairaalahoidossa. Oli tarkoitus siirtää hoivakotiin, muttei koskaan enättänyt sinne asti. Nyt kun tehty perunkirjoitusta ym isän jäljiltä, tajuttiin , että vanhemmillamme olikin huomattava omaisuus. Äitini on nyt kovin ahdistunut siitä, että jos hän elää vielä vuosikymmeniä ja joutuu hoivakotiin, niin kaikki säästöt uppoaa sinne. Näinhän siinä oikeasti voi käydä. Ja se, ettei omistusasuntoa voi vuokrata kellekään, ettei sitäkin lasketa tuloina...
Vanhemmillani oli keskinäinen testamentti. Eli äidin varat on nyt huomattavat. Eihän sillä periaatteessa ole väliä, että kaikki rahat menee äidin hyvinvointiin ja hoitamiseen, mutta tuntuu jotenkin epäreilulta, jos toisille korvataan sama asuminen. Äiti ei itse haluaisi käyttää hoivapalveluihin vaivalla säästymiään rahoja, vaan toivoo, että niistä jäisi vielä lapsillekin...Aika vaikee yhtälö. Sanoinkin äitille, että taitaa olla ainut keino, että hän pitää voinnistaan hyvää huolta, niin että pystyy asumaan omassa asunnossaan mahdollisimman kauan Ja sen jälkeen omaishoitoon meidän lapsien luo, jos suinkin mahdollista. Tosin mekin ollaan päivät töissä, ettei ihan kaikissa olosuhteissa onnistu...
Jos äitisi elää vuosikymmeniä ok-kuntoisena, niin eihän siinä sitten mitään. Ehkä kannattaisi hänenkin tehdä päätös jo nyt, että siinä vaiheessa, kun ikää alkaa olla huomattavan paljon ja kunto alkaa pysyvästi ja vakavasti heikentyä, niin ennen kuin mihinkään hoivakotiin edes joutuu, on suunnitelma valmis, miten täältä lähdetään tyylikkäästi.
Helppo nyt sanoa, mutta kun kivut tulevat ja kaatuilet kotona ja et pääse kauppaan, niin kummasti tulee hoivapalvelut mieleen. Ilmaiseksi eivät hoivaa mutta ainahan voi itsemurhan tehdä niin säästyy rahat.