Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmisen kuolemasta on hemmetisti vaivaa läheisille.
03.01.2020 |
Lähisukulainen kuoli hiljattain ja on siinä kyllä älytön homma selvitellä ja hoitaa kaikkia asioita ja osa työstä on aivan järjetöntä.
Kuten esimerkiksi se että pitää hankkia virkatodistus jokaisen paikkakunnan seurakunnasta erikseen, missä kyseinen henkilö on saunut ja kun tämäkin henkilö on asunut yli kymmnenessä paikassa niin siitä on melkoinen vaiva ja siinä menee pitkä aika.
Aivan hullua että osa väestökirjanpidosta on seurakunnilla hajallaan kuin jokisen eväät. Jos henkilö ei olisi koskaan kuulunut kirkoon niin tiedon saisi maistraatista yhdellä kyselyllä.
Sitten vielä kaikki pankki-, vakuutus- ja muut asiat. Yritykset eivät noin vain kerro edes sitä että onko joku heidän asiakkaansa. Sinun pitää ensin todistaa että kuulut perikuntaan ja sen jälkeen vasta pääset hoitamaan vainajan asioita ja lopettamaan hänen ostamansa palvelut yms.
Tässä todellakin olisi kehittämisen varaa.
Kommentit (80)
Miettikää, mikä homma on, jos vainaja on eläessään asunut useammassa eri maassa. Kun jo pelkästään tieto ihmisen kuolemasta kestää kulkeutua Suomen viranomaisilta Ruotsin viranomaisille useita vuosia. Ja yksityishenkilön (vainajan leski) tekemä ilmoitus ei heille kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinnöstä voi aina kieltäytyä, jolloin mitkään velvoitteet vainajaa koskien eivät koske enää sinua (perikuntaa). Itse omalta kohdaltani olisin mieluusti kieltäytynyt perinnöstä (mitä ei ollut), mutta siskosten vaatimuksesta jouduin mukaan velkahelvettiin, koska jostain syystä eivät antaneet lainojen mennä takaajille. Olivat tosin itse osittain takaamassa, minä en.
Täällä osa puhuu ihan HÖPÖÄ.
*Pesin käteni sen ihmisen elämästä jo 20v sitten joten oli ihan jonkun muun homma. Kaipa joku sen hautaan järjesti ja selvitteli sinne sun tänne et kuollut on. En tiedä eikä kieltämättä edes kiinnosta."
"Jos äitisi on köyhä, ilmoita, että luovut perinnöstä. Kukaan ei voi silloin pakottaa sinua tekemään mitään."
Ota perintöä vastaan tai et, niin perunkirjoitus sinun on tehtävä lähiomaisena, jos kukas muu ei sitä tee.
Tätä vaatii laki ja verottaja!
Kuka on velvollinen huolehtimaan perukirjan laatimisesta?
- Vastuu on kaikilla pesänosakkailla, kuitenkin ensisijaisesti sillä, joka pitää huolta omaisuudesta tai voi pitää huolta omaisuudesta, yleensä puoliso, lapsi tai sisarus.
https://lakihaavisto.fi/palvelut-yksityisille/pesanjako/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voikohan noita virkatodistuksia hommata etukäteen? Siis jos on vaikka asunut paikkakunnalla X ollessaan 0-5-vuotias eikä enää muuta sinne, niin riittääkö kuolinpesästä löytyvä virkatodistus tämän päivän päivämäärällä, vai joutuuko sukulaiset hommaamaan tuoreen?
Tuore. Tarkoitus kun on aukottomasti selvittää kaikki sukulaissuhteet ja siihen tarvitaan tuoree tselvitykset.
Ei ne tiedot muutu missä aikoinaan on asunut eli miksei voisi pyytää henkilö itse. Sen viimeisen asuinpaikan virkatodistus sitten kuoleman jälkeen.
Varmaan siksi, että laki vaatii virkatodistuksille kuolinpäivän jälkeisen päiväyksen. Tulevaisuudessa ne saa samasta palvelusta, mistä jo nyt tutkijat saavat kaikki tietomme.
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Eivät perilliset mitään kuluja joudu maksamaan, jos pesä on tyhjä kannattaa kieltäytyä perinnöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Senkun jättää hoitamatta. Kyllä ko. kunta sen sitten hoitaa, jos eivät omaiset hoida, ei ketään jätetä mätänemään. Ilmoittaa vain ettei kuulu minulle, en hoida. Eihän sille kukaan mitään mahda?
Vierailija kirjoitti:
Täällä osa puhuu ihan HÖPÖÄ.
*Pesin käteni sen ihmisen elämästä jo 20v sitten joten oli ihan jonkun muun homma. Kaipa joku sen hautaan järjesti ja selvitteli sinne sun tänne et kuollut on. En tiedä eikä kieltämättä edes kiinnosta."
"Jos äitisi on köyhä, ilmoita, että luovut perinnöstä. Kukaan ei voi silloin pakottaa sinua tekemään mitään."
Ota perintöä vastaan tai et, niin perunkirjoitus sinun on tehtävä lähiomaisena, jos kukas muu ei sitä tee.
Tätä vaatii laki ja verottaja!
Kuka on velvollinen huolehtimaan perukirjan laatimisesta?
- Vastuu on kaikilla pesänosakkailla, kuitenkin ensisijaisesti sillä, joka pitää huolta omaisuudesta tai voi pitää huolta omaisuudesta, yleensä puoliso, lapsi tai sisarus.
https://lakihaavisto.fi/palvelut-yksityisille/pesanjako/
👍👍👍
Jos kuolleen sukulaiset eivät vuosiin ole olleet hänen kanssaan missään yhteydessä, onko jonkun sukulaisista silti pakko tehdä perukirja?
”Jos jäämistö ei ole ollut kenenkään hoidossa, perunkirjoitus saatetaan laillisestikin laiminlyödä. Yleensä käytännössä kuitenkin joku läheisistä tähän tehtävään löytyy. Jos verottaja ei ole saanut perukirjaa, viime kädessä verottaja kehottaa sitä ihmistä, jolle se katsoo tehtävän kuuluvan, antamaan sen. Jos kukaan ei reagoi tähän, verottaja tekee asiasta oikeudelle ilmoituksen, jos perintöveroa tulee todennäköisesti määrättäväksi.
https://www.taloustaito.fi/koti/kuka-tekee-vainajan-perukirjan/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Eivät perilliset mitään kuluja joudu maksamaan, jos pesä on tyhjä kannattaa kieltäytyä perinnöstä.
Jos et toimit perunkirjoitusta, niin pahimmillasi vastaat koko vainajan veloista.
.
.
.
Mitä tapahtuu lain mukaan, jos perunkirjoituksen toimittaminen on laiminlyöty?
”Silloin voi perunkirjoituksen toimituttamisvelvollinen osakas esimerkiksi pahimmillaan joutua vastuuseen vainajan veloista. Käytännössä tosin en itse ole törmännyt tällaiseen tilanteeseen.”
https://www.taloustaito.fi/koti/kuka-tekee-vainajan-perukirjan/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Eivät perilliset mitään kuluja joudu maksamaan, jos pesä on tyhjä kannattaa kieltäytyä perinnöstä.
Perinnöstä luopuminen ei ole aina ihan yksinkertainen juttu. Jos perinnöstä luopuvalla on rintaperillisiä, menee perintö heille. Täysi-ikäiset rintaperilliset ovat toki oikeutettuja luopumaan omasta osuudestaan, mutta jos on alaikäisiä, menee asia mutkikkaammaksi, mutta ei perinnöksi tulevia velkoja tarvitse alaikäisille tuupata.
"Alaikäisen ja muun vajaavaltaisen osalta perinnöstä luopuminen edellyttää holhousviranomaisen lupaa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun äitini löytyi kuolleena, niin tuli aika kalliiksi siivota vanhan juopon jälkiä, ja maksaa sitten vielä kaikenlaisia kuluja, kun kuoli käytännössä varattomana. Aivan kuin ei olisi hänestä elossa ollut riittävästi vaivaa.
Eivät perilliset mitään kuluja joudu maksamaan, jos pesä on tyhjä kannattaa kieltäytyä perinnöstä.
Perinnöstä luopuminen ei ole aina ihan yksinkertainen juttu. Jos perinnöstä luopuvalla on rintaperillisiä, menee perintö heille. Täysi-ikäiset rintaperilliset ovat toki oikeutettuja luopumaan omasta osuudestaan, mutta jos on alaikäisiä, menee asia mutkikkaammaksi, mutta ei perinnöksi tulevia velkoja tarvitse alaikäisille tuupata.
"Alaikäisen ja muun vajaavaltaisen osalta perinnöstä luopuminen edellyttää holhousviranomaisen lupaa."
Nimenomaan! Itsellä juuri tämä tilanne. Mietin juuri, kuinka voin vetäytyä koko hommasta niin ettei lapsetkan joudu osalliseksi riitaisaan kuolinpesään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin on. Ettäs kehtaavatkin kuolla perkele!
niinpä. mutta onneksi kosto on suloinen. kuollaan sitä vielä täälläkin, sa-tn.....
Tämä vie minut hulluudenpartaalle. Oon ihan loppu ja ypöyksin. Ja joudun tuosta mielisairaasta ämmästä vielä niin paljon vastuuta kantamaan kuoltuaan.
Olin taas joulun yksin ja tuli takautuma lapsuudesta. Sain kummitädiltä nukkekodin.
Äiti raahasi panojaan pieneen yksiöömme ja kuuntelin sitä huutonaintia yöt. Ja joku näistä äijistä oksenti aamulla sinne nukkekotiin. Ja kyynelsilmin leikkimään siinä yrjötalossa.
Ja tarina on täysin tosi! Ja joudun tuon Saatanan asiat vielä selvittämään ja hautaamaan, niin on kyllä hirveetä!!
Ja olette tosi kipeitä te alapeukuttajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voikohan noita virkatodistuksia hommata etukäteen? Siis jos on vaikka asunut paikkakunnalla X ollessaan 0-5-vuotias eikä enää muuta sinne, niin riittääkö kuolinpesästä löytyvä virkatodistus tämän päivän päivämäärällä, vai joutuuko sukulaiset hommaamaan tuoreen?
Jokaisen kuolleen jälkeen on pakko tehdä perunkirjoitus. Siihen voi palkata lakimiehen / naisen. Tuohon palveluun kuuluu noiden virkatodistusten tilaaminen, ja perunkirjan aiheuttamat kulut kuuluu perillisten maksaa.
Hautaustoimistot hoitavat kaiken ja perunkirjoituksenkin voi hoitaa niin että annat lakimiehelle valtakirjan ja hän hoitaa senkin.
Vierailija kirjoitti:
Minulta koitettiin alkaa periin vanhempani velkoja vaikka en ollut eläessäni ollut missään tekemisissä ja hänen sairaala ym. laskujaan lähetettiin minulle.
Millä hemmetin päätöksellä ja kenen toimesta sairaalan laskutuksesta tuolla tavoin toimittiin?
byrokratia on kauheeta, itseltä kuoli omainen yllättäen, ei varoja, velat piti selvittää, oikeusavusta sai perunkirjoituksen pienellä maksulla noin 300 e muistaakseni, laskettiin mun palkasta, joku kohtuu maksu ilmeisesti tulo vaikuttaa maksun suuruuteen, virallinen asiakirja verottajalle.
olin aivan shokissa, kuollut itselle rakas henkilö, muistan et oli vaikea asioida virastois itkin vuolaasti.
olin burn out koko vuoden.
kirjastosta ja netistä saa ohjeita, miten perunkirjan voi tehdä itse ja joissain kirjakaupois myydään blanko lomakkeita, niin ei maksa perunkirja, mutta vain jos ei isoja velkoja kannattaa itse tehdä-
hautajaiskulut oli järkyttävät. säästöt meni kun ei jaksanut hakea vainajan puolesta sossusta.
hautajaistoimistossa sanoin suoraan olevani köyhä ja ottavani halvimman arkun. hautapaikkaa kannattaa yrittää sukulaisten kanssa samaan. jos saa luvan muilta omaisilta voidaan vainaja haudata esim. sukulaisen hautaan ja laittaa vain lisäkilpi ja nimi samaan hautaan, auttaa kuluissa ja haudan hoidossa ,tämä sopi mun sukulaisille.
velat vähennetään kuolinpesästä ei tarvi itse maksaa, lukekaa rikos ja laki palstaa suomi 24 sain sieltä oikeesti hyviä lakineuvoja .
Vierailija kirjoitti:
leski kirjoitti:
Mulla kuoli mies ulkomailla (EU:n ulkopuolella), mieti mikä homma oli ensinnäkin saada kroppa kotiin... Siihen meni jo reilu kuukausi, sen jälkeen piti tehdä vielä ruumiinavaus ja sen jälkeen vasta pystyi alkaa järkkäämään jäähyväisiä. Kaiken tämän päälle vielä kotimainen byrokratia, koordinointi lääkärin ja poliisin kanssa, ym...
Voin kertoa että olin pelkästään helpottunut kun muistotilaisuus oli ohi. Sitten oli vihdoinkin aikaa surra. Ja hengittää.
Mitä helvettiä täytyy jotain raatoa alkaa ulkomailta rahtaamaan suomeen.
Paperit riittävät ihan hyvin.Minut poltetaan täällä luostarissa, kuten joku suomalainen tuttuni joka vuosi.
M. 54
Rayong
No sitä helvettiä, että 47-vuotiaana yllättäen ja tapaturmaisesti työmatkalla kuolleen miehen vanhemmilla oli tarve nähdä kroppa vielä kerran, jotta sai sanottua viimeiset jäähyväiset rakkaalle, ainoalle pojalle. Lisäksi oli vakuutusteknisiä kysymyksiä (tapaturma vai luonnollinen kuolema), johon vaadittiin oikeustieteellinen ruumiinavaus kotimaassa. Epäiltiin näes rikosta. Vähän eri asia kuin että sinä kuolet hu*ralta saatuun kuppaan siellä Thaimaassa eikä sulla ole Suomessa kuitenkaan ketään ketä susta välittää.
Alue: Aihe vapaa
Mutta ajattelepa sellaista, joka on töissä aina virka-aikaan, eli silloin kun ne virastot ovat auki, joissa asioita pitäisi hoitaa. Sellaisella ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa palkatonta vapaata, että pääsee edesmenneen omaisensa asioita hoitamaan. Sinulla sentään on ne iltavuoropäivät, jolloin voit aamupäivällä käydä asioita hoitamassa.