Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä sinulle elämässä joskus sanottu kommentti (hyvä tai paha) on syöpynyt ikuisesti päähäsi?
Kommentit (2721)
Yks vanhempi mies kouri mun pakaroita töissä. Kun sanoin sille että "älä viitti koskee, mä en tykkää tosta", mies vastasi vaan et "tiedän ettet tykkää mut sä opit tykkäämään"
Olin silloin 18 v tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Sinä et ole ihminen" sanoi autokoulun opettaja. En tiedä mitä hän sillä tarkoitti, mutta ei ainakaan hyvällä tuota sanonut.
😂 😔
Sisareni: "Olen vuosikymmenet sua joutunut kuuntelemaan." Eipä ole hänen sen jälkeen tarvinnut mua kuunnella.
"Sinä olet vain vuokralainen. Sulla ei ole mitään oikeuksia."
”Emmehän me mitään supermalleja ole kumpikaan”
sanoi ensimmäinen poikaystäväni minulle, kun olimme molemmat n. 21-vuotiaita ja kriiseilin ulkonäköni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnhakuun liittyvä: yksi esimies osasi neuvoa että ei kannata kirjoittaa työhakemukseen "tietty erityisosaaminen tähän" - sanaa koska kukaan ei ymmärrä sitä. Mikä tässä oli outoa, oli se että olin "tietty erityisosaaminen tähän" asiantuntija ja hain juuri kyseisiä hommia. No tämä henkilö olikin huonoin esimies ikinä noin muutenkin ja oli ihan tosissaan.
Sama jos sairaanhoitaja hakiessaan töitä ei kertoisi hakevansa sairaanhoitajan hommia, saati osaavansa niitä. Tai bussikuski kuskin hommia. Eihän niitä kukaan ymmärrä, varsinkaan taho joka niitä töitä tarjoaa. Hänelle riitti ettei hän itse kyennyt ymmärtämään. Varsin pätevä esimies.
Isä: "Kukaan mies ei halua sua." No jaa, enemmän kuin riittävästi ovat halunneet monet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle isän sanat tulivat muodossa: "Kukaan mies ei halua sunlaista." En yhtään muista, mikä vika mussa tarkemmin ottaen oli. Eikä ole ollut vaikeuksia "saada" miestä.
Vierailija kirjoitti:
Viidennellä luokalla eräs poika sanoi minulle että olisit luokan kaunein tyttö mutta kun sinulla on "laitatähänjokinulkonäköpiirre" ja siitä lähtien, jo vuosikymmeniä, tuo piirre on piinannut minua.
Minä olin myös viidennellä luokalla kun pahin kiusaajani sanoi minulle samoin eräästä ulkonäköön liittyvästä piirteestäni.
Terveisiä vain Timo. Koulun nimi alkoi P:llä. Jospa vaikka vaimosi tunnistaisi. Tai lapsesi.
Olen koittanut selvittää missä päin vaikutat nykyään ja kysyä miksi piti aina kiusata ja pahoinpidellä. Joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vappu kaivarissa '06, menin moikkaamaan tuttuja. Tässä porukassa oli yksi poika joka tiesi nimeni ja oli tavannut minut ehkä kerran. Kun näki minut sanoi kovalla äänellä näin:
"Sä v i t u n l ä s k i p as k a p a i n u v i t t u u n kukaan sun seuraas kaipaa!!"
Mä en tehnyt siinä tilanteessa mitään ja kukaan muukaan ei tehnyt mitään.
Tämä tyyppi oli sellainen kaveriporukan "hyvä tyyppi".
Ei pitäis olla katkera, mutta olen, enkä ikinä tuota tilannetta unohda.
Tämä tyyppi on tykkäillyt profiilistani seuranhakupalvelussa kuitenkin viime vuosina. Kävin laittamassa facebookissa yksityisterveiset, että oon vielä isommissa mitoissa mahdollisesti kuin silloin, että skippaa vaan.
Moni, joka on haukkunut ulkonäköäni on vetänyt tässä pelissä vuosien saatossa huomattavasti lyhyemmän korren. Ei saisi nyt vajota samalle tasolle, mutta kyllä joistain ketkä minun ylipainoani ja ulkonäköäni on kulkenut pitkin kyliä haukkumassa, voi sanoa et se joka toista haukkuu on ite :)
Tätä joka vappuna alkoi haukkumaan, on karma puraissut ns päälaelta. Vois harmittaa nuoren miehen puolesta mutta ei kyllä pysty.
Olin teini-iässä melko laiha. Muutaman vuoden vanhempi poikaystävä opasti:
"Kannattaa ihan reilusti lihottaa ja sitten laihdutettuasi takaisin jää isot rinnat. Tosi moni tekee niin!"
Mitä vitiä. Nykyään lentäisi ja kauas. Enkä ees ollut mikään lauta, ekat liivini teininä oli 75C. Ympärys toki oli liian löysä, mut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 19 kun eräässä kaveriporukassa "kiva" poika yhtäkkiä vetäisi mulle et olen niin ruma ettei edes äitini minua tunnusta omakseen.
En tiedä kyllä yhtään että mitä mun ulkonäköni tuohon porukan yhteiseen oloon kuului, en ollut häntä vikittelemässä vaan eräs toinen tyttö oli häneen aivan lääpällään. En ollut häiritsemässä heidän kehkeytyvää suhdettaan millään lailla.
No se kesä meni ja tuo tyyppi lähti muualle, oli vielä olevinaan suhteessa tuohon tyttöön mutta seuraavana kesänä menikin äkkiä naimisiin ihan eri tytön kanssa!
Kaverini oli ihan murtunut.
Tuolloin siinä tilanteessa kun tuo tyyppi räväytti sanansa minulle, en osannut sanoa mitään. Oli se kumma juttu. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisi vähintään pitänyt vastata että "mieluummin olen ruma ulkoa kuin sisältä, niin kuin sinä" tai jotain. Mutta tilanne meni tietysti ohi eikä kukaan muukaan äimissään sanonut siihen mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin 19 kun eräässä kaveriporukassa "kiva" poika yhtäkkiä vetäisi mulle et olen niin ruma ettei edes äitini minua tunnusta omakseen.
En tiedä kyllä yhtään että mitä mun ulkonäköni tuohon porukan yhteiseen oloon kuului, en ollut häntä vikittelemässä vaan eräs toinen tyttö oli häneen aivan lääpällään. En ollut häiritsemässä heidän kehkeytyvää suhdettaan millään lailla.
No se kesä meni ja tuo tyyppi lähti muualle, oli vielä olevinaan suhteessa tuohon tyttöön mutta seuraavana kesänä menikin äkkiä naimisiin ihan eri tytön kanssa!
Kaverini oli ihan murtunut.
Tuolloin siinä tilanteessa kun tuo tyyppi räväytti sanansa minulle, en osannut sanoa mitään. Oli se kumma juttu. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisi vähintään pitänyt vastata että "mieluummin olen ruma ulkoa kuin sisältä, niin kuin sinä" tai jotain. Mutta tilanne meni tietysti ohi eikä kukaan muukaan äimissään sanonut siihen mitään.
Tämä on tietenkin sairas kuvio eikä mitenkään ok, mutta tuo poika oli jotenkin varmaan salaa ihan sairaan ihastunut sinuun ja koitti "tukahduttaa" tuota tunnetta sanomalla ääneen että olisit jotenkin ruma.
Minun ulkonäköni otti hampaisiinsa yksi luokkalaiseni poika, joka jotenkin pakkomielteisesti koitti kokoajan härkkiä jotaib reaktiota minusta.
Oli koulun pihalla kaverinsa kanssa, pysähdyin siihen ja juttelin pari sanaa, niin myöhemmin tuo poika tuli yksin luokseni kertomaan, että "toi mun kaveri sano et oot Michelin-ukko :)". En välittänyt, koska ei oikeasti kiinnostanut. Sitten myöhemmin puhuttiin jotain naisista, niin tää jantteri tokas et "no paitsi et sä kyllä mikään nainen ole :D"
Joku sellainen kuvio, että kaverit ei olis vaikka hyväksynyt, niin koitti tuolla haukkumisella saada sen pois että housussa sykki kun minut näki.
Vahingollista ajatella, että poika tykkää, kun se kiusaa. Mutta kyllä sen tietyn pakkomielteen saada se huomio ja reaktio vaan huomaa. Haukkuja toivoisi, että muutkin nyt huomais, että ei tuosta voi tykätä ja saisi sen kutkutuksen pois.
Näitä on useampikin esimerkki, että mukamas vihaa minua ja oon niin ruma ja vastenmielinen ja mitä lie, mutta kuitenkin täytyy ronkkua kimpusss kokoajan. Antais olla vaan omassa arvossaan ja jahtais niitä kauniimpia.
Olen ikuisesti onnellinen, että asetuin tuon yläpuolelle ja sanoinkin, että mä en voi auttaa tässä.
Hoidin kolmea lasta kotona yhteensä miltei 10v.
Sitten kävin työkkärissä elämäänsä kyllästynyt äijä sanoi että 10v ollu kotona, luuletko saavas mitään!
Tuon jälkeen istuessani työkkärissä olin pyörtyä kun jännitin joudunko taas sille äijälle.
Kirjavaisen ukon harmiksi työllistyin ihan omilla meriiteillä.
5 viimeistä luku vuotta minua kiusattiin todella rajusti.
Olin yksin hiljainen ja arka.Koulussa ei ollut ystäviä seisoin milloin missäkin yksin kaikki välitunnit.
Jos oli ryhmä töitä tai liikuntaa olin aina viimeinen joka jäi jäljelle.
Minut kierrettiin kaukaa ja on totta että kierrettiin olin kuin tautia levittävä virus.
Minua haukuttiin huudeltiin ja solvattiin.
Olen niin tottunut ikäviin kommentteihin
Yök mikä läski
Pesisit hampaasi
Kato itteäs peilistä jne.
Minusta ei koskaan tullut mitään.
Kohta odottaa yksinäiset eläke vuodet olen harvinaisen tyytymätön elämääni.
He pilasivat elämäni!
Helsingin Tehtaanpuiston Ylä-Asteella eräs Varhee niminen naishenkilö kertoi, että minusta ei tule koskaan mitään. Olin siis kuulovammainen ja ilman kuulolaitteita, oli sitä mieltä, että kiusaan häntä, kun en opi englantia. Sain asianmukaiset kuulolaitteet vasta täysi-ikäisenä Töölön kuulopolilta, jossa ihmettelivät miten olen selvinnyt peruskoulun läpi. Äidinkielen kohdalla olin 10-oppilas, ei mikään ihme kun kävin yksityisellä puheopettajalla ja luin paljon Suomenkielistä kirjallisuutta, itse ulkolaisten kielten opiskeluun tuosta ei ollut hyötyä liittyen kirjoitetun ja puhutun kielen eroihin.
Sain todella pahan palovamman, jonka parantaminen kesti kuukausia. Kun yökylässä kaverini huomasivat arven he ällöstelivät ja miettivät että kuka uskaltaa koskea siihen. ”En halua mitään tautia.”
Tuntui pahalta.
Olin lukiossa ja myöhästyin tunnilta, kun sain kuulla että lähiomainen oli kuollut. Kun menin tunnille, selvisi että nimenhuudossa opettaja oli sanonut (kun ollut siis ollut paikalla) ”se on kai taas puuteroimassa nenää”. Koko luokka oli hörsköttänyt. Sitten kun tulin luokkaan opettaja kysyi olinko meikkaamassa. Sanoin että lähiomainen kuoli juuri
Alue: Aihe vapaa
"Olisitte molemmat tosi nättejä jos laihduttaisitte kumpikin noin 50 kiloa" .
Olin vähän aikaa mielisairaalassa ja toisen nuoren naispotilaan kanssa istuimme kanttiinin ulkopuolella penkillä. Tämän kommentin esitti joku n. 5kymppinen miespotilas.