Miten yrittäjät voi olla nostamatta palkkaa vuosikausiin? Kuten tämä. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Kysymys ei ole kirjanpitäjän hyväkysmistä kuluista.

Kysymys on osakeyhtiölaista ja siitä mitä verottaja hyväksyy.

Kirjanpitäjä hoitaa vain lakisääteisen kirjanpidon ja voi neuvoa yrittäjää liiketaloudellisissa asioissa, kuten tuloissa ja menoissa.

Niinpä. Omituinen oletus, että laki ja verotus olisi kiinni siitä, miten höveli kirjanpitäjä on. Tilintarkastaja tai verotarkastaja voi koska tahansa tulla mitätöimään ne kirjanpitäjän "hyväksymät" kulut, jos ne ovat lainvastaisia. 

Täällä porukka nyt unohtaa senkin, että jos yrittäjän ei kyllä kannata nostaa kaikkea tulojaan osinkoina. Vähäiset ansiotulot kun verotetaan pienemmällä prosentilla kuin pääomatulot. Vasta kun ansiotuloja on vuodessa 30 - 40 tuhatta, kannattaa yli menevät nostaa pääomatuloina. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole palkkaa eikä pääomatuottoa, niin henkilö ei ole oikea yrittäjä vaan kyseessä on harrastus.

Muutenhan jokainen pöytälaatikkoon kirjoitteleva on kirjailija ja lääketiedettä netistä opiskeleva on lääkäri.

Kuitenkin siitä poikkeuksellinen harrastus, että jos yrittäjyyden kriteerit täyttyvät, niin yrittäjän velvoitteet täytyy hoitaa. Käytännössä tarkoittaa vähintään sitä, että maksat YEL-vakuutusmaksut vähimmäismäärän mukaan (n. 160 €/kk) vaikka et saisi yrityksestäsi mitään tuloja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Jep. Juurikin näin. Mutta siinä vaiheessa, kun aletaan neuvottelemaan pankin kanssa asuntolainasta, vaaditaan myös rahapalkkaa. Pelkillä osinkotuloilla lainaa ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Ei saa ajaa, mutta voi ajaa, eikä sitä käytännössä valvota mitenkään. Riittää että ajopäiväkirja on ok. Ei verottajalla ole resursseja kytätä kenenkään todellista liikkumisia.

Verottajalla ei ole resursseja kytätä kaikkien liikkumista koko ajan, mutta kyllä sillä on resurssit myös kytätä verotarkastuksen yhteydessä joka ikinen nippeli yrityksen ja yrittäjän elämästä. Pirun hyvät selitykset saa varautua esittämään, jos on vain yrityksen omaisuudeksi laskettu auto käytössä. Ehkä se on mahdollista, jos asuu sadan metrin säteellä metroasemasta ja supermarketista. 

Pieniä määriä omaa ajoa tietenkin saa soviteltua asiallisiin yrityksen ajoihin ja ajopäiväkirjaan, mutta kymmeniä tuhansia kilometrejä omia ajoja on jo täysin mahdotonta. On ihan sallittuakin toimittaa työasioita ja siinä ohessa pysähtyä ruokakauppaan omille ostoksille. Lisälenkkiä sen vuoksi ei enää saa kyllä tehdä. Tekaistuja työajojakaan ei hirveästi kannata kehitellä, siitäkin kun saattaa jäädä verotarkastuksessa kiinni. Jokaiselle ajollehan on oltava peruste ja se dokumentoitu. Kyllä verottaja tuntee aika hyvin, montako edestakaisin ajoa vaikkapa sähkömies työmaalla keskimäärin tarvitsee esimerkiksi viikossa. Moninkertainen määrä herättää heti epäilyt, semminkin jos henkilökohtaista ajoneuvoa ei ole. 

Eritysitilintarkastukseenkin mennään vasta jos on jotain muuta kautta tullut rikosepäily tai kirjanpidossa on selviä puutteitta tms. Niin kauon kuin hoitaa asianssa paperilla kuntoon, niin ketään viranomaista ei kiinnosta.

Kaveri on töissä asennusfirmassa ja autossa on elektroninen ajopäiväkirja. Jos ajaa omaa ajoa, niin hän ottaa vain tuon laitteen virrattomaksi ja silloin ajopäiväkirjassa näyttää siltä että auto on seissyt pihassa.  Järjestely on sovittu työnantajan kanssa, hänellä on siis käytännössä verovapaa työsuhdeauto. Toistaiseksi en ole kuullut että verottaja kävisi tarkastamassa autojen todelliset kilomertimäärät ja vertaisi niitä ajopäiväkirjoihin.

Toisella kaverilla taas on sellainen järejestely, että hänellä on työnantajalta autoetu, josta toki maksaa veroa, mutta hän saa silti ajostaan kilometrikorvausta sen verran että se kattaa veron.

IHan vinkkinä. JOs verotarkastus tulee, siinä verrataan ihan ne todelliset mittarilukemat ajopäiväkirjoihin. Kas kun ne mittarilukemat saadaan trafista, jonne ne menee katsastuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Ei saa ajaa, mutta voi ajaa, eikä sitä käytännössä valvota mitenkään. Riittää että ajopäiväkirja on ok. Ei verottajalla ole resursseja kytätä kenenkään todellista liikkumisia.

Verottajalla ei ole resursseja kytätä kaikkien liikkumista koko ajan, mutta kyllä sillä on resurssit myös kytätä verotarkastuksen yhteydessä joka ikinen nippeli yrityksen ja yrittäjän elämästä. Pirun hyvät selitykset saa varautua esittämään, jos on vain yrityksen omaisuudeksi laskettu auto käytössä. Ehkä se on mahdollista, jos asuu sadan metrin säteellä metroasemasta ja supermarketista. 

Pieniä määriä omaa ajoa tietenkin saa soviteltua asiallisiin yrityksen ajoihin ja ajopäiväkirjaan, mutta kymmeniä tuhansia kilometrejä omia ajoja on jo täysin mahdotonta. On ihan sallittuakin toimittaa työasioita ja siinä ohessa pysähtyä ruokakauppaan omille ostoksille. Lisälenkkiä sen vuoksi ei enää saa kyllä tehdä. Tekaistuja työajojakaan ei hirveästi kannata kehitellä, siitäkin kun saattaa jäädä verotarkastuksessa kiinni. Jokaiselle ajollehan on oltava peruste ja se dokumentoitu. Kyllä verottaja tuntee aika hyvin, montako edestakaisin ajoa vaikkapa sähkömies työmaalla keskimäärin tarvitsee esimerkiksi viikossa. Moninkertainen määrä herättää heti epäilyt, semminkin jos henkilökohtaista ajoneuvoa ei ole. 

Eritysitilintarkastukseenkin mennään vasta jos on jotain muuta kautta tullut rikosepäily tai kirjanpidossa on selviä puutteitta tms. Niin kauon kuin hoitaa asianssa paperilla kuntoon, niin ketään viranomaista ei kiinnosta.

Kaveri on töissä asennusfirmassa ja autossa on elektroninen ajopäiväkirja. Jos ajaa omaa ajoa, niin hän ottaa vain tuon laitteen virrattomaksi ja silloin ajopäiväkirjassa näyttää siltä että auto on seissyt pihassa.  Järjestely on sovittu työnantajan kanssa, hänellä on siis käytännössä verovapaa työsuhdeauto. Toistaiseksi en ole kuullut että verottaja kävisi tarkastamassa autojen todelliset kilomertimäärät ja vertaisi niitä ajopäiväkirjoihin.

Toisella kaverilla taas on sellainen järejestely, että hänellä on työnantajalta autoetu, josta toki maksaa veroa, mutta hän saa silti ajostaan kilometrikorvausta sen verran että se kattaa veron.

IHan vinkkinä. JOs verotarkastus tulee, siinä verrataan ihan ne todelliset mittarilukemat ajopäiväkirjoihin. Kas kun ne mittarilukemat saadaan trafista, jonne ne menee katsastuksista.

Kyllä varmaan kaikenlaisia ”järjestelyitä” tylpemmän pään porukka varmaan yrittää ja tekee. Ne vaan kuitenkin ovat laittomia ja niitä voidaan valvoa. Eihän tuo eroa muusta vilpistä ja rikollisuudesta. Joku osa jengiä ajaa esim koko ajan ylinopeutta ja saa siitä joskus sakotkin. Artisti maksaa. En itse edes ihan käsitä miksi nähdä vaivaa muutamien eurojen välisyävetämiseksi. Helpompaa ja tuottoisampaa onbtejdö kerran kunnon kupru, kuten ottaa koko firman kassa kainaloon ja siirtyä tropiikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole palkkaa eikä pääomatuottoa, niin henkilö ei ole oikea yrittäjä vaan kyseessä on harrastus.

Muutenhan jokainen pöytälaatikkoon kirjoitteleva on kirjailija ja lääketiedettä netistä opiskeleva on lääkäri.

Monet yritykset on toimineet jopa vuosikymmeniä maksamatta palkkaa tai osinkoa omistajalleen. Tällöin ideana on käyttää kaikki yrityksen tekemä raha toiminnan kehittämiseen. Sitä rahaa tavallaan kerätään firman tilille. Yrittäjä ei nosta rahoja ulos yrityksestä jos katsoo niiden tuottavan paremmin yrityksen käytössä. Ilmeiseksi kysymysmerkiksi jää tällöin millä rahalla yrittäjä sitten elää ja maksaa omat kulunsa? Pitää olla entuudestaan säästöjä tai muita tuloja käytettävissä. Joillain yrittäjillä on useita yrityksiä joista vain jokin maksaa palkkaa omistajalleen. Voi olla ihan fiksua olla maksamatta itselleen palkkaa.

Yrittäjän kannattaa ottaa palkkatuloja vuodessa 9999 euroa, jolloin ei maksa veroja lainkaan. Sen päälle nostaa sitten osinkoina muuta tuloa. Osinkoa voi tietysti maksaa vasta siitä määrästä, joka jää viivan alle plussana.

Lisäksi yrittäjä saa hyvin kaiken elektroniikan, autot, sähköt, netit ym vastaavat firman kulujen alle.

Monta kertaa yrittäjän on järkevääkin ottaa tulonsa osinkoina ennemmin kuin palkkana. Ja ymmärtää samalla myös se, mitä se tarkoittaa eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole palkkaa eikä pääomatuottoa, niin henkilö ei ole oikea yrittäjä vaan kyseessä on harrastus.

Muutenhan jokainen pöytälaatikkoon kirjoitteleva on kirjailija ja lääketiedettä netistä opiskeleva on lääkäri.

Kuitenkin siitä poikkeuksellinen harrastus, että jos yrittäjyyden kriteerit täyttyvät, niin yrittäjän velvoitteet täytyy hoitaa. Käytännössä tarkoittaa vähintään sitä, että maksat YEL-vakuutusmaksut vähimmäismäärän mukaan (n. 160 €/kk) vaikka et saisi yrityksestäsi mitään tuloja.

Elämä on valintoja täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole palkkaa eikä pääomatuottoa, niin henkilö ei ole oikea yrittäjä vaan kyseessä on harrastus.

Muutenhan jokainen pöytälaatikkoon kirjoitteleva on kirjailija ja lääketiedettä netistä opiskeleva on lääkäri.

Kuitenkin siitä poikkeuksellinen harrastus, että jos yrittäjyyden kriteerit täyttyvät, niin yrittäjän velvoitteet täytyy hoitaa. Käytännössä tarkoittaa vähintään sitä, että maksat YEL-vakuutusmaksut vähimmäismäärän mukaan (n. 160 €/kk) vaikka et saisi yrityksestäsi mitään tuloja.

Ei tuo vielä edes kovin kallis harrastus ole verrattuna vaikka oman hevosen omistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole palkkaa eikä pääomatuottoa, niin henkilö ei ole oikea yrittäjä vaan kyseessä on harrastus.

Muutenhan jokainen pöytälaatikkoon kirjoitteleva on kirjailija ja lääketiedettä netistä opiskeleva on lääkäri.

Kuitenkin siitä poikkeuksellinen harrastus, että jos yrittäjyyden kriteerit täyttyvät, niin yrittäjän velvoitteet täytyy hoitaa. Käytännössä tarkoittaa vähintään sitä, että maksat YEL-vakuutusmaksut vähimmäismäärän mukaan (n. 160 €/kk) vaikka et saisi yrityksestäsi mitään tuloja.

Ei tuo vielä edes kovin kallis harrastus ole verrattuna vaikka oman hevosen omistamiseen.

Ei, ero on vaan se, että valtio ei puutu hevosen omistamiseen millään tavalla, mutta yrittäjyysharrastukseen puuttuu.