Miten yrittäjät voi olla nostamatta palkkaa vuosikausiin? Kuten tämä. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Argh. Ei kai kukaan ole puhunut Scanioista yms. Tuossa alunperin nimenomaan oli kyse työsuhdeasunnoista, --autoista ja -puhelimista. Siis niistä, jotka eivät ole vain työasioissa käytettäviä, vaan myös omassa elämässä. Niistä muodostuu palkaksi laskettava ja verotettava etu. Tämä sivusta.

Joo, mutta eihän kukaan yrittäjä ota tuollaisia asioita itselleen työsuhde-eduksi, vaan pitää ne firman vehkeinä, jolloin niiden käyttö on verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Ja verottajaa ei kiinnosta kunhan kirjanpito on kunnossa ja verot maksettu.

Verottajaa kiinnostaa siinä vaiheessa, kun kiinnostaa. Vilppiä epäillessään se voi tehdä verotarkastuksen ja silloin onkin syytä olla paperien lisäksi kunnossa myös todellisuus. Jos yrittäjällä ei ole ollut omaa siviilipuhelinliittymää, autoa, saati sitten asuntoa, napsahtaa tuosta veronkiertosyyte saman tien. 

Höpö höpö, ei ihmisellä ole pakko olla omaa autoa tai puhelinliittymää. Ei edes asuntoa.

Ilmeisesti yrityksellä kuitenkin on varaa maksaa palkkaa ja omistajalla varaa ostaa talo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Ei saa ajaa, mutta voi ajaa, eikä sitä käytännössä valvota mitenkään. Riittää että ajopäiväkirja on ok. Ei verottajalla ole resursseja kytätä kenenkään todellista liikkumisia.

Verottajalla ei ole resursseja kytätä kaikkien liikkumista koko ajan, mutta kyllä sillä on resurssit myös kytätä verotarkastuksen yhteydessä joka ikinen nippeli yrityksen ja yrittäjän elämästä. Pirun hyvät selitykset saa varautua esittämään, jos on vain yrityksen omaisuudeksi laskettu auto käytössä. Ehkä se on mahdollista, jos asuu sadan metrin säteellä metroasemasta ja supermarketista. 

Pieniä määriä omaa ajoa tietenkin saa soviteltua asiallisiin yrityksen ajoihin ja ajopäiväkirjaan, mutta kymmeniä tuhansia kilometrejä omia ajoja on jo täysin mahdotonta. On ihan sallittuakin toimittaa työasioita ja siinä ohessa pysähtyä ruokakauppaan omille ostoksille. Lisälenkkiä sen vuoksi ei enää saa kyllä tehdä. Tekaistuja työajojakaan ei hirveästi kannata kehitellä, siitäkin kun saattaa jäädä verotarkastuksessa kiinni. Jokaiselle ajollehan on oltava peruste ja se dokumentoitu. Kyllä verottaja tuntee aika hyvin, montako edestakaisin ajoa vaikkapa sähkömies työmaalla keskimäärin tarvitsee esimerkiksi viikossa. Moninkertainen määrä herättää heti epäilyt, semminkin jos henkilökohtaista ajoneuvoa ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Argh. Ei kai kukaan ole puhunut Scanioista yms. Tuossa alunperin nimenomaan oli kyse työsuhdeasunnoista, --autoista ja -puhelimista. Siis niistä, jotka eivät ole vain työasioissa käytettäviä, vaan myös omassa elämässä. Niistä muodostuu palkaksi laskettava ja verotettava etu. Tämä sivusta.

Joo, mutta eihän kukaan yrittäjä ota tuollaisia asioita itselleen työsuhde-eduksi, vaan pitää ne firman vehkeinä, jolloin niiden käyttö on verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Ja verottajaa ei kiinnosta kunhan kirjanpito on kunnossa ja verot maksettu.

Verottajaa kiinnostaa siinä vaiheessa, kun kiinnostaa. Vilppiä epäillessään se voi tehdä verotarkastuksen ja silloin onkin syytä olla paperien lisäksi kunnossa myös todellisuus. Jos yrittäjällä ei ole ollut omaa siviilipuhelinliittymää, autoa, saati sitten asuntoa, napsahtaa tuosta veronkiertosyyte saman tien. 

Höpö höpö, ei ihmisellä ole pakko olla omaa autoa tai puhelinliittymää. Ei edes asuntoa.

Ei niin, jos maksaa verot firman omaisuuden käytöstä. On tietenkin mahdollista pummia kavereilta, mutta sekin on näytettävä toteen. Jos on käyttänyt omana osoitteenaan firman konttorin osoitetta, siitä on aika hankala luikerrella mitenkään pois. Verottajan omistakin rekistereistä kun löytyy, missä ihminen on asunut. Jos on vain firman auto, jolle kertyy normaali runsaammin ajokilometreja, saa olla aika hyvät selitykset, milläs ne Ikean sohvakalustot onkaan haettu (kuitti rahdista tms) ja miten ihmeessä sinne perämetsään on päivittäiset ruokaostokset rahdattu 20 km:n päässä olevasta kaupungista muka polkupyörällä, kiireinen yrittäjä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

No ei kyllä kirjanpitäjä hyväksy jos esitämme, että koko meidän omakotitalo on yrityksen. Ihan itse pitää omakotitalon kulut maksaa. Toki yksi työhuone talossa on tarkoitettu työntekoa varten ja siihen sitä käytetään. Myös te palkansaajat voitte verotuksessa tehdä työhuonevähennyksen :)

Kaveri teki noin, ei nostanut palkkaa eikä maksanut eläkemaksuja, kun ajatteli ensin saavansa firman hyvin toimivaksi ja ja myyvänsä sen eläkkeelle jäädessään. Autot , tytön koira(vahti), lounaat ja kaikki firman piikkiin. Pää asiassa kai eivät unelmaa toteuttaessaan vaimon palkalla.

Teki pitkää päivää ja sai sydärin. Pitkät sairaslomat, joiden aikana asiakkaat kaikkosivat. Sairaspäivärahaa ei tuut, kun ei ollut palkkoja. Sossu ei auttanut, kun vaimon palkka juuri ja juuri ylitti rajan.

Tervehtyi kuitenkin ja taas yrittää saada firman toimintaan, mutta näiden lamojen aikana se sujuu nihkeästi. Joutuu varmaan painamaan duunia hautaan saakka, kun eläkkeitä ei kerry. Ja firmasta ei varmaan saa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Ei saa ajaa, mutta voi ajaa, eikä sitä käytännössä valvota mitenkään. Riittää että ajopäiväkirja on ok. Ei verottajalla ole resursseja kytätä kenenkään todellista liikkumisia.

Verottajalla ei ole resursseja kytätä kaikkien liikkumista koko ajan, mutta kyllä sillä on resurssit myös kytätä verotarkastuksen yhteydessä joka ikinen nippeli yrityksen ja yrittäjän elämästä. Pirun hyvät selitykset saa varautua esittämään, jos on vain yrityksen omaisuudeksi laskettu auto käytössä. Ehkä se on mahdollista, jos asuu sadan metrin säteellä metroasemasta ja supermarketista. 

Pieniä määriä omaa ajoa tietenkin saa soviteltua asiallisiin yrityksen ajoihin ja ajopäiväkirjaan, mutta kymmeniä tuhansia kilometrejä omia ajoja on jo täysin mahdotonta. On ihan sallittuakin toimittaa työasioita ja siinä ohessa pysähtyä ruokakauppaan omille ostoksille. Lisälenkkiä sen vuoksi ei enää saa kyllä tehdä. Tekaistuja työajojakaan ei hirveästi kannata kehitellä, siitäkin kun saattaa jäädä verotarkastuksessa kiinni. Jokaiselle ajollehan on oltava peruste ja se dokumentoitu. Kyllä verottaja tuntee aika hyvin, montako edestakaisin ajoa vaikkapa sähkömies työmaalla keskimäärin tarvitsee esimerkiksi viikossa. Moninkertainen määrä herättää heti epäilyt, semminkin jos henkilökohtaista ajoneuvoa ei ole. 

Juuri näin.

Yksi tuttu ainakin tekee pimeää tötä siinä samalla. Antaa alennusta, jos käteisellä maksaa, ja ei kuitteja kysellä. Niillä on elellyt aika hyvin, kun on tietyt vakiasiakkaat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

Entä jos ei ole työntekijöitä? Kaikilla yrityksillä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Ei saa ajaa, mutta voi ajaa, eikä sitä käytännössä valvota mitenkään. Riittää että ajopäiväkirja on ok. Ei verottajalla ole resursseja kytätä kenenkään todellista liikkumisia.

Verottajalla ei ole resursseja kytätä kaikkien liikkumista koko ajan, mutta kyllä sillä on resurssit myös kytätä verotarkastuksen yhteydessä joka ikinen nippeli yrityksen ja yrittäjän elämästä. Pirun hyvät selitykset saa varautua esittämään, jos on vain yrityksen omaisuudeksi laskettu auto käytössä. Ehkä se on mahdollista, jos asuu sadan metrin säteellä metroasemasta ja supermarketista. 

Pieniä määriä omaa ajoa tietenkin saa soviteltua asiallisiin yrityksen ajoihin ja ajopäiväkirjaan, mutta kymmeniä tuhansia kilometrejä omia ajoja on jo täysin mahdotonta. On ihan sallittuakin toimittaa työasioita ja siinä ohessa pysähtyä ruokakauppaan omille ostoksille. Lisälenkkiä sen vuoksi ei enää saa kyllä tehdä. Tekaistuja työajojakaan ei hirveästi kannata kehitellä, siitäkin kun saattaa jäädä verotarkastuksessa kiinni. Jokaiselle ajollehan on oltava peruste ja se dokumentoitu. Kyllä verottaja tuntee aika hyvin, montako edestakaisin ajoa vaikkapa sähkömies työmaalla keskimäärin tarvitsee esimerkiksi viikossa. Moninkertainen määrä herättää heti epäilyt, semminkin jos henkilökohtaista ajoneuvoa ei ole. 

Eritysitilintarkastukseenkin mennään vasta jos on jotain muuta kautta tullut rikosepäily tai kirjanpidossa on selviä puutteitta tms. Niin kauon kuin hoitaa asianssa paperilla kuntoon, niin ketään viranomaista ei kiinnosta.

Kaveri on töissä asennusfirmassa ja autossa on elektroninen ajopäiväkirja. Jos ajaa omaa ajoa, niin hän ottaa vain tuon laitteen virrattomaksi ja silloin ajopäiväkirjassa näyttää siltä että auto on seissyt pihassa.  Järjestely on sovittu työnantajan kanssa, hänellä on siis käytännössä verovapaa työsuhdeauto. Toistaiseksi en ole kuullut että verottaja kävisi tarkastamassa autojen todelliset kilomertimäärät ja vertaisi niitä ajopäiväkirjoihin.

Toisella kaverilla taas on sellainen järejestely, että hänellä on työnantajalta autoetu, josta toki maksaa veroa, mutta hän saa silti ajostaan kilometrikorvausta sen verran että se kattaa veron.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

Entä jos ei ole työntekijöitä? Kaikilla yrityksillä ei ole.

Yrittäjäkin tarvitee itselleen sosiaalitilat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

Ei niitä omia ajoja noin vain merkitä työajoksi kovinkaan suuria määriä.

On kyllä totta, että varsinkin henkilöyrityksissä pakulla ajetaan myös omat ajot. Arvaas mitä? Se on täysin laillista eikä siinä kierretä veroja. Omat ajot merkitään erikseen eikä firman kuluina vähennetä niitä vastaavaa osuutta auton kuluista. Henkilöautoissa tämä on tiukemmin rajattu. Auto on joko kokonaan firman käytössä eikä silä ajeta lainkaan omia ajoja, tai sitten se on kokonaan oma auto ja sen käytöstä voi periä kilometrikorvaukset kuten missä tahansa työsuhteessa.

Kaikki yritykset eivät ole osakeyhtiöitä. Kulukorvauksilla saa kikkailtua itselleen jonkin verran verotonta tuloa, mutta näihin on verottaja yleensä puuttunut. Verottaja saattaa heittää arvioverotuksen, jos on pelkkiä kulukorvauksia. Oma pomoni nostaa palkkaa 1000 euroa / kk. Kyseessä on osakeyhtiö, jossa osinkoja saa sekä hän itse että vaimonsa. Mutta jos on huono kausi, hän ei osinkoja maksa. Lisäksi hänen ja vaimonsa omistama toinen yritys omistaa mm. liiketilan,  jossa toimimme ja josta vuokra on melkoisen kova. Heillä on tämän yrityksen nimissä asuntoja ja sijoituksia. Eli tuloja tulee toisesta yrityksestä ja muualla työssä käyvältä vaimolta. 

Yrittäjän elämä on niiiiin paljon helpompaa kuin palkansaajan vapauden ja verovähennysten takia. Itse vaihdoin palkansaajan (lue: orjan) aseman yrittäjyyteen ja en ole koskaan voinut näin hyvin. Lomia en voinut pitää kolmeen vuoteen mutta koska työpäivät sai suunnitella miten halusi esim. nukuin pitkään, oli voimavaroja tehdäkin sitä työtä. 

Ukko37 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Se on siitä kiinni mitä verottaja sanoo, eikä kirjanpitäjän sanomisista.

Kirjanpitäjä nyt voi kirjata vaikka aapiskukon sinne kirjanpitoon, eri asia meneekö se läpi verottajalle..

Vastuu sillä kirjanpitäjälläkin on, ei tarvi kovin monesta aapiskukosta kärähtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

Entä jos ei ole työntekijöitä? Kaikilla yrityksillä ei ole.

Yrittäjäkin tarvitee itselleen sosiaalitilat.

Sosiaalitilat saa olla. Siellä saa vaikka yöpyäkin. Mutta jos on siellä myös kirjoilla eikä omaa muuta vakituista osoitetta ja omista muuta asuntoa tai ole vuokrasuhteessa muuhun asuntoon, niin sitten siitä muodostuu asuntoetu, josta pitää maksaa verot. Verottajalla on oikeus tulkita ihan miten haluaa, ja epäilyn on todistettava itsensä syyttömäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kulukikkailulla onnistuu. Asunto voi olla "työsuhdeasunto", samoin kuin puhelin, auto, yms. Riippuu ihan siitä, mitä kaikkea kirjanpitäjä hyväksyy yrityksen kuluiksi. Ruuat yms voi sitten olla puolison kustantamia, mutta joskus jopa ulkona syömiset voidaan katsoa "bisnestapaamisiksi".

Asunto, auto, puhelin ja ruokaetu ovat luontoisetuja, joka tarkoittaa sitä, että niistä katsotaan tulevan tietyn suuruinen kuukausi"palkka", josta täytyy maksaa verot. 

Ei noistakaan tarvi maksaa veroa jos ne ovat työnantajan käytössä, eikä palkansaajan omassa käytössä. Jos asunto on työtä varten, auto on työnantajan määräämää ajoa varten ja puhelin vain työasioita varten, niin silloin niistä ei tarvi maksaa veroa. Vai kuvitteletko että joku rekkakuski maksaa Scaniaastaan veroa?

Ei maksa, mutta ei myöskään sitten käy sillä Scaniallaan Mäkkärillä tai Osuuskaupassa. Omia ajoja ei voi olla lainkaan.

Ja asunto ei voi olla työtä varten, ellei sitä työtä suoriteta kyseisessä asunnossa.

Kaikki yrittäjät ajaa omat ajonsa firman pakettiautolla, ne vaan merkitään työajoksi, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa.

Asuntohan voi olla vaikka työntekijöiden sosiaalitilaksi tai kausityövoiman tilapäismajoitusta varten, ei ne verotoimiston muijat lähde tarkastamaan että kuka siellä oikeasti majailee.

Ei niitä omia ajoja noin vain merkitä työajoksi kovinkaan suuria määriä.

On kyllä totta, että varsinkin henkilöyrityksissä pakulla ajetaan myös omat ajot. Arvaas mitä? Se on täysin laillista eikä siinä kierretä veroja. Omat ajot merkitään erikseen eikä firman kuluina vähennetä niitä vastaavaa osuutta auton kuluista. Henkilöautoissa tämä on tiukemmin rajattu. Auto on joko kokonaan firman käytössä eikä silä ajeta lainkaan omia ajoja, tai sitten se on kokonaan oma auto ja sen käytöstä voi periä kilometrikorvaukset kuten missä tahansa työsuhteessa.

Totta. Oman äitini kauppaan verottaja teki tarkastuksen, niitä tehdään satunnaisesti. Ajot olivat syynänneet tarkkaan ja olivat tyytyväisiä, kun oli merkitty kaksi tukkukäyntiä viikkoon ja jonkin verran kuljetuksia. Omia ottoja kuulemma olisi pitänyt olla enemmän. Meillä ei syöty tarpeeksi tukusta ostettua ruokaa. Mutta kun isä oli pihi, meillä oli paljon omatarveviljelyä ja halvemmaksi tuli hakea vihannekset lähikaupasta kuin lähteä ostamaan niitä 50 km päästä tukusta, varsinkin kun lähikaupassa oli tuoreempaa. Äidin yritykseen ei kuulunut tuoretuotteiden myynti. Äidillä oli toiminimi ja palkkaahan siitä ei voinut edes saada, vaan merkittiin omina ottoina, jos yrityksestä piti ottaa rahaa tai tavaraa. 

jos nostaaa vaikka palkkaa 150 tuhatta euroa, niin riittäähän siinä palkkaa 3 vuodeksi jos tyytyy vain 50 tonnin tuloihin.  Ei se mitään vaikeampaa ole jos rahaa on, niin sitä kyllä saa tarvittaessa. 

Yrityksestä voi nostaa osinkoa ja elää sillä. Toki verottaja vie välistä samalla lailla ja tulkitsee tuollaisen niin, että osinko on palkkaa. No miksi niin sitten tehdään? Usein siksi, että halutaan ensin katsoa tilikauden päätteeksi mitä sinne viivan alle jää. Olisi hölmöä nostaa 3000e palkkatuloja joka kuukausi ja sitten huomata vuoden lopussa, että hupsis... maksoinkin liian iso palkkaa ja firman tulos meni tappiolle.

Usein tuota ”en nostanut firmasta palkkaa” sanontaa ei myöskään kannata tulkita kirjaimellisesti. Moni pienyrittäjä silti nostaa jotain pientä palkkaa aika silloin tällöin. Mutta että se ei ole säännöllistä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu ainakin tekee pimeää tötä siinä samalla. Antaa alennusta, jos käteisellä maksaa, ja ei kuitteja kysellä. Niillä on elellyt aika hyvin, kun on tietyt vakiasiakkaat. 

Juuri tuollaisessa puutarhahommassa on todella helppo tehdä pimeitä töitä kun suuri osa asiakkaista on yksityisiä ihmisiä, jotaka ei tarvi kuittia muuhun kuin kotitalousvähennykseen.

Y: Tässä olisi nyt nämä pensaat ja keinonurmi 5000€

A: Mitenkäs minä saisin tästä sen kotitalousvähennyksen?

Y:  Sovitaan kuittiin että tarvikkeet 3000 ja työ 2000, niin saat tästä kotitalousvähennystä työn osuudesta.

A: Kiitos... paljonko näiden istutukset maksaisi jos hoidatte senkin.

Y: Jos haaluut niin voin myös hoitaa nurmen ja puskat paikoileen, jos maksat 500€ näppiin.

A: Sovittu