Minkä alan maisterintutkintoa arvostat eniten?

Vierailija kirjoitti:

Luuletteko, että joku paperi jostain opistosta tukee kenestäkään yhtään mitään? Haloo...tiede kyllä todellakin on uusi " uskonto".

Tuskin kukaan luulee, mutta nykyään sellainen pitää olla jos haluaa edes keskiluokkaisen elämän.

Vastauksena alkuperäiseen: lääketiede (LL) ja oikeustiede (OTK/OTM) hyvistä yliopistoista (Tampere, Turku ja Helsinki ainakin).

DI

Kyllä ollaan heikoilla jäillä kuin titteleillä kehuskellaan anonyymeinä :D:D:D

Kyllä se on lettutieteen vihtori joka on kovin kaikista.

Naistentautien kandidaattia

Sukupuolentutkimus, he ovat niin älykkäitä

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteessä ei ole maisteritutkintoa.

Itse arvostan arkkitehdin tutkintoa, kauppatieteellistä ja oikeustieteellistä tutkintoa. Maisteritutkintoja matematiikasta, fysiikasta ja tietojenkäsittelytieteestä.

arkkitehdit ei ole maistereita vaan opistoasteen tutkinnon suorittaneita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteessä ei ole maisteritutkintoa.

Itse arvostan arkkitehdin tutkintoa, kauppatieteellistä ja oikeustieteellistä tutkintoa. Maisteritutkintoja matematiikasta, fysiikasta ja tietojenkäsittelytieteestä.

arkkitehdit ei ole maistereita vaan opistoasteen tutkinnon suorittaneita

Kyllä ja ei. -

Rakennusarkkitehti (AMK) on ammattikorkeakoulusta (aiemmin teknillisestä oppilaitoksesta) valmistunut suunnittelija.Rakennusarkkitehdin koulutuksen tarkoituksena on ollut antaa monipuoliset valmiudet toimia rakennussuunnittelijana ja asiantuntijana rakennetun ympäristön suunnittelun eri tehtävissä.

Ennen ammattikorkeakouluja rakennusarkkitehti oli ammatillisen korkea-asteen tutkinto, jota opetettiin teknillisissä oppilaitoksissa - Rakennusarkkitehteja ei käsittääkseni Suomessa kouluteta enää, mutta valitettavasti aivan varma en ole asiasta.  Koko ammattikorkeakoulu kenttä on paisunut kuin pullataikina, jota itse tunnen kuitenkin melko vähän; hirvittää vain, että riittääkö siellä tai yliopistoissa tai yhtään missään enää resurssit laadukkaaseen opetukseen, kun toisinaan tuntuu että tärkeämpää on saada mahdollsimman monille hieno titteli kuin se, että enemmän painotettaisiin tutkintojen sisältöön ja siihen, että oikeasti saataisiin alansa osaavja.

Arkkitehdin tutkinto on taas  teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto el vastaa, siten maisterin tutkintoa.  Suomessa arkkitehdiksi voi opiskella Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Espoossa, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunta.

Sinkkumies

Teknillistieteellinen (DI), oikeustieteellinen (OTK, OTM), lääketieteellinen (lis.)

Riippuu vähän, että missä mielessä ajattelen. Diplomi-insinöörit on yleensä varsin älykkäitä loogisessa ajttelussa, KTM:t on usein kettuja bisneksen suhteen, oikeustiede on monesti tärkeetä, lääketiede tietenkin arvokasta. Ehkä siinä ne mitä ekana tulee mieleen, että yhteiskunnassa todella tarvitaan näitä.

Mulla kandin tutkinto saksan kielestä. Tuntuu, ettei kukaan arvosta :(

Arvostan lähtökohtaisesti kaikkia tutkintoja.

Arvostan Fysikaalisten tieteiden maistereita, koska itsellleni mm. teoreettinen fysiikka melko vaikea alue.

Pelkän tutkinnon lisäksi on syytä arvostaa sitä, että ihminen on osannut hyödyntää tutkintoaan ja päässyt koulutustaan vastaavaan työhön. Muussa tapauksessahan verorahoilla kustannettu koulutus on mennyt hukkaan.

Arvostan kaikkia sellaisia tutkintoja, myös ammatillisia, joista on yhteiskunnan kannalta jotain hyötyä. Sammaltieteen tohtorit sukupuolitutkimusta tms. humanistihömppää käsittävät hommat voisi siirtää avoimen puolelle opiskeltaviksi harrastuspohjalta.

Arvostan enemmän sitä mitä sen tutkinnon jälkeen tekee. Siinä näkyy yksilön älykkyys ja sydän yhdessä.

Ihan yleisesti arvostan kyllä koulutusta ja uskon että monet alat ovat vaativia. Silti koulutusta enemmän merkitsee se miten tietosi sovellat ja sitä hyödynnät (muidenkin hyväksi).

Ajattelen kuitenkin että lähes kaikki maisteritason koulutukset ovat saavutettavissa, kunhan omaa keskiverron älykkyyden, riittävät sosiaaliset taidot ja itseohjautuvuustaitoja. Eli oikeastaan suurimmalle osalle yhteiskuntamme jäsenistä mahdollista. Se kuitenkin mitä tapahtuu koulutuksen jälkeen ei ole kenen tahansa saavutettavissa, ja saattaa viedä kokonaisen eliniän havaita se.

Hienoa on jos löytää oman intohimonsa ja osaa siitä tehdä jotain, mikä hyödyttää kaikkia.

Itsellä sähköpuolen DI ja tuotantotalouden KTM tutkinto (samasta yliopistosta). Näistä arvostan DI tutkinnon paljon korkeammalle koska on moninkertaisesti haastavampi ei kursseista päästetä läpi läheskään yhtä helposti. KTM puolella on lähinnä lukemisen vaiva ja vain yhtä oikeaa vastausta yleensä ei ole, DI puolella tarvii oikeasti korkean älykkyysosamäärän ja tehtävissä usein vain yksi oikea vastaus.

KTM puolella on hyvin vaikea saada hylättyä arvosanaa jos edes jotain yrittää, hylätyn saa lähinnä ne jotka tulee kokeesta vain hakemaan kysymykset jotta tietävät mihin pitää lukea uusintatenttiä varten. DI puolella voi olla että alle puolet läpäisee kokeen uusinnassakin vaikka kaikki yrittää tosissaan. Sama gradujen suhteen, yllättyisitte miten surkeita graduja KTM puolella hyväksytään, esim eräs Malmin kentään liittyvä, perusteli tutkimustulostaan että "kenttä kannattaa säilyttää koska onhan se kiva kun 2 kenttää ja siellä mukava järkätä tapahtumia".

Sekin kertoo paljon kun meidän matematiikan professori sanoi että tekniikan puolen helpoin matikan kurssi on kauppispuolen vaikein.

Joten KTM tutkintoa en juurikaan arvosta vaikka löytyy itseltäkin.

Oman tutkintoni arvo taitaa lähinnä vertautua vessapaperiin. Yhteenkään työhaastatteluun en ole päässyt. Tämä pääkaupunkiseudulla. -KTM

Oikeustiede

Lääketiede (ei maisteri, tiedetään)

Fysiikka

Matematiikka

Perinteiset DI-alat, joissa lasketaan paljon (sähkö, kone, rakennus)

Teknillisen fysiikan DI

Vierailija kirjoitti:

OTM, KTM, LL, ELL (eläinlääketiede), DI joiltakin aloilta sekä suomen kielen ja vieraiden kielten tutkintoja, erityisesti muun kuin englannin tai ruotsin.

Miltä aloilta DI? Ei kai siellä ole muuta pilipalia kuin tuta