Lue keskustelun säännöt.
Meillä on tosi vanhanaikaisesti sisustettu koti
31.12.2019 |
Enkä tarkoita mitään antiikkia, vaan kasari-ysäri huonekaluja, kuten tummunutta mäntyä, keittiön ovet puuta, sohvapöytä öljyttyä mäntyä, ehkä parikyt vuotta vanha, samoin kirjahyllyt jne. Rakastan kotiamme, enkä raaski muuttaa mitään. Ei siis ole edes kyse siitä, etten välitä, vaan olen oikeasti ihastunut tällaiseen tyyliin. Meillä on vanha virttynyt ysäri sohvakin edelleen, toivottavasti kestää jotenkin vielä vuosia!
Mikä minua vaivaa? Ei mitään makua? Jämähtäneisyys?
Kommentit (28)
Ihanaa, olet virkistävä poikkeus, oikeasti!
Ja lisäksi fiksua ja ekologista olla tyytyväinen siihen mitä on tullut hankkineeksi, melko hyviä valintoja olleetkin jos kerran edelleen käyttökunnossa!
Mua jotenkin ärsyttää nykyajan sisustuskulttuuri, pakko ostaa jatkuvasti uutta ja "päivittää kotia trendien mukaan" ja vanhat surutta kiertoon.
"Parhaita" nämä jotka kuvittelevat sisustavansa "oman maun mukaan", mutta silti kotinsa ovat juuri niitä tusinamuotikoteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaivaako se siis sinua? Ilmeisesti ei. :)
No eihän tossa mitään pahaa ole, selvästi viihdyt kotona ja huonekalut mieleisiä. Sähän toimit juuri niin kuin meidän muidenkin pitäisi, et vaihda toimivaa muodin mukana. Vähän aikaa, kun odotat, niin ne kaikki lakatut mäntyhuonekalutkin on taas pinnalla.
Mitä väliä sillä on? Pääasia että itse viihdytte.
Vierailija kirjoitti:
Vaivaako se siis sinua? Ilmeisesti ei. :)
Ei se vaivaa, mutta joskus sisustuskehtiä selatessani, muiden kodeissa vieraillessani jne tajuan, miten kotimme on jäänyt jonnekin parin-kolmenkymmenen vuoden päähän. Eikä se edes ollut mikään sisustuksen kulta-aika, eivätkä huonekalumme mitään arvostettua designea tai huippulaatua. Mutta näillä mennään. Joskus mietin, onko minulla vanhana mummonakin edelleen mäntykalusteeni ;) ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noi on hyvät kestävät huonekalut eikä mitään IKEA:n lastulevy roinaa, jotka ei kestä mitään.
Mitä kestämistä on pöydässä tai kirjahyllyssä, jos ei ei muuta? Nehän vain seisovat paikoillaan. Sohvassa laatu näkyy ja tuntuu ennemmin kuin jossain hyllyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös pidän männystä sisustuksessa! Taloni pinnat ovat 90-luvulta peräisin olevaa mäntyä. Olen myös suosinut mäntyisiä huonekaluja. Ne on minusta kodikkaita ja lämpimiä, ja minusta on ihana katsella oksankohtien muodostamia kuvioita.
Pahin kauhistukseni on valkoinen sisustus, se tekee jotenkin niin kylmän vaikutelman.
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva juttu. En tiedä mitä teen tällä tiedolla, mutta en pidä männystä. Tammi on ainoa oikea puu🥰🥰
Vierailija kirjoitti:
Noi on hyvät kestävät huonekalut eikä mitään IKEA:n lastulevy roinaa, jotka ei kestä mitään.
Mitä ihmettä ihmiset oikein tekevät IKEA-huonekaluillaan, jos ne taukoamatta hajoavat? Minulla on kaksi niiden pöytää ja sänky (ja jotain pientä muuta), eivätkä ne ole mitenkään huteria tai huonokuntoisia (7-12 vuotta olleet käytössä tähän mennessä), enkä minä edes ole mikään emännistä parhain. LACK-pikkupöydätkin odottavat ullakolla jos niitä joskus tarvittaisiin, vähän on maali kulunut, mutta ne ovatkin yli kaksikymmentä vuotta vanhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Miksi ne sisärakenteet on kaikki pakko purkaa?
En ymmärrä minäkään, miten ikean sohvapöytä hajoaisi tuossa edessämme nököttäessään? Yhtäkkiä luhistuisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Miksi ne sisärakenteet on kaikki pakko purkaa?
No se selitys kyllä löytyy siitä viestistä, jos malttaa lukea. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, mutta yläkerta on 90-luvulla muovitettu, eikä se ilma oikein vaihdu sen muovin läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Miksi ne sisärakenteet on kaikki pakko purkaa?
No se selitys kyllä löytyy siitä viestistä, jos malttaa lukea. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, mutta yläkerta on 90-luvulla muovitettu, eikä se ilma oikein vaihdu sen muovin läpi.
Eihän sen ilman kuulu seinien läpi muutenkaan tulla? Vaan ilmanvaintoventtiilien. Eihän niiden teko vaadi koko seinän purkua? Ainakaan meillä, rasiaporalla porattiin vaan seinään reikä ja asennettiin paikalleen.
Mitä väliä jos sisustus on rakennusvuoden muodin mukaan jos vain on muuten siistissä kunnossa paikat 👍 Jos sisustus häiritsee vieraita niin ei tarvi sitten tulla kyläilemään 😎
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Miksi ne sisärakenteet on kaikki pakko purkaa?
No se selitys kyllä löytyy siitä viestistä, jos malttaa lukea. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, mutta yläkerta on 90-luvulla muovitettu, eikä se ilma oikein vaihdu sen muovin läpi.
Eihän sen ilman kuulu seinien läpi muutenkaan tulla? Vaan ilmanvaintoventtiilien. Eihän niiden teko vaadi koko seinän purkua? Ainakaan meillä, rasiaporalla porattiin vaan seinään reikä ja asennettiin paikalleen.
Sä voit vaikka googlata, millainen on hengittävä rakenne. Kosteus poistuu rakenteiden kautta, mutta jos on muovi, niin ei poistu. Tästä kyllä löytyy paljonkin tietoa, jos kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä tätä suomalaisten mäntyvihaa. Joka paikassa toistellaan, että mänty on niin kauhean rumaa, kun se kellastuu, ihan niin kuin se olisi joku opinkappale. Esim. Yhdysvalloissa taas mäntyä käytetään modernissa puuarkkitehtuurissa paljon. Totta kai tämä on makuasia, mutta se suureen ääneen kerrottu "totuus" siitä, että männyn patinoitunut väri on absoluuttisesti ruma, vaikuttaa kyllä ihmisten mielipiteeseen.
Meillä on yläkerrassa 90-luvun mäntypanelointi, joka ei ole erityisen kaunis (itse paneeli on ruma), mutta olen ihan oppinut tykkäämään siitä patinoituneesta männystä. Se kyllä aikoinaan puretaan, koska koko yläkerran sisärakenteet on pakko purkaa (yläkerta on muovitettu 90-luvulla, ja tässä talossa on painovoimainen ilmanvaihto). Samoin meillä on alakerrassa vanhaa sormi- ja sisarpaneelia, jotka taatusti ovat patinoitunutta mäntyä – jännä muuten, että näitä rintamamiestalon alkuperäisiä paneeleja ei kauhistella samalla tavalla!
Miksi ne sisärakenteet on kaikki pakko purkaa?
No se selitys kyllä löytyy siitä viestistä, jos malttaa lukea. Talossa on painovoimainen ilmanvaihto, mutta yläkerta on 90-luvulla muovitettu, eikä se ilma oikein vaihdu sen muovin läpi.
Eihän sen ilman kuulu seinien läpi muutenkaan tulla? Vaan ilmanvaintoventtiilien. Eihän niiden teko vaadi koko seinän purkua? Ainakaan meillä, rasiaporalla porattiin vaan seinään reikä ja asennettiin paikalleen.
Sä voit vaikka googlata, millainen on hengittävä rakenne. Kosteus poistuu rakenteiden kautta, mutta jos on muovi, niin ei poistu. Tästä kyllä löytyy paljonkin tietoa, jos kiinnostaa.
Puhuit ilmanvaihdosta alunperin.
Tärkeintä on, että itse viihtyy. :)
Omasta mielestäni mikä tahansa sisustus voi näyttää hyvältä, jos pinnat ja kalusteet on siistejä ja hyvin pidettyjä. Esimerkiksi se ap:n mainitsema mäntypanelointi on ikään kuin tuomittu rumaksi yleisen näkemyksen mukaan, mutta oman aikakautensa asuntoon se voi sopia kuin nyrkki silmään jos se on hyvässä kunnossa. Yleensä karseus tulee nuhjautuneen ja vanhanaikaisen yhdistelmästä, ei vanhanaikaisuudesta itsestään.
Meillä on ns. karsea 80-luvun alkuperäinen keittiö. Aluksi olin ihan varma, että en ikinä totu siihen. Sietää kuitenkin pitää, sillä ei ole aikaa ja rahaa tehdä keittiöremonttia ihan lähiaikoina. Kaapit ja tasot on kuitenkin niin hyväkuntoisia, että niiden perusteellinen putsaaminen muuton yhteydessä teki ihmeitä. Näky ei edelleenkään ole erityisen kaunis, mutta olen oppinut tykkäämään siitä. Ja miksipä asunto ei saisi näyttää aikakautensa tuotokselta? Moderni keittiö näyttäisi todennäköisesti jotenkin väärältä täällä.
Koti on koti ja piste. Pääasia, että voit siellä hyvin. Kaikki tyylisuunnat tulevat ja menevät.