Miten jotkut ihmiset voi olla VUOSIA kotona "tekemättä mitään"??
Olen ollut töistä vapaalla 4kk ja nyt jo tuntuu että kuolen tylsyyteen. Lapset on jo isoja eikä tee mitään vanhempien kanssa, nuorin 9v vielä tekee, mutta vaikea keksiä tekemistä yhdessä. Asumme maalla ja nyt kun tulot alle puolet työtuloista ei ole varaa ajella kokoajan jonnekin. Joo lenkkeillään ja hoidetaan elukoita pihalla, mutta kyllä aika käy silti pitkäksi. En voi käsittää ihmisiä jotka pystyy olla näin vuodesta toiseen. Jos 5 viikkoa lomaa vuodessa on liian vähän niin kyllä 4 kk on jo liikaa....
Kommentit (78)
Itse ainakin kykenin tähän syvästi masentuneena. En tietenkään en pystyisi, koska en ole masentunut, ja elämässä riittää loputtomasti mielenkiintoista tehtävää.
Ketjun oikea otsikko: Kilpaillaan siitä kuka on saamattomin ja luuserein. Säälittävää porukkaa.
Aika kuluu oikein hyvin kotona, koska kotona sitä tekemistä nimenomaan koko ajan riittää tutussa ympäristössä.
Määritä ensin tekemättä mitään. Se on riippuvainen ihmisestä. Toiselle tekemättä mitään käsittää kuitenkin kotityöt yms. ja toiselle kirjaimellisesti ei tee mitään.
Hyvin kestän. Katselen leffoja ja pelailen. Ei ole hetkeäkään tylsää.
Minäkin mietin samaa. Ja se että näitä ihmisiä ei näy edes ulkona. Tulen jo hulluksi viikonlopusta kun ei ole mitään tekemistä. Näitä älylaitteita ei jaksa katsoa tuntia pidempään, lenkkeily on tunnissa ohi, maatessa on niin kipeä että järki lähtee.
Mulla ainakin menee oikein mukavasti, kiitos vaan kysymästä. Aika monta vuotta oon tässä kotosalla ollut, enimmäkseen koiran kanssa ja onhan puolisokin enimmän aikaa kotona.
Lueskelen, katselen telkkariohjelmia, ulkoilen sen koiran kanssa, käyn kaupoilla, syömässä, mitä milloinkin. Kyläilen tai täällä kyläillään. Onneks oon laiskan geenit saanut niin ei ole vaikeata.
Reissataan myös kohtuullisen usein, yhdessä tai erikseen.
Hyvin. Käyn tapahtumissa sekä näen kavereita.
Kotona oleskelu oli ennen se vakio, joten aika erikoista sanoa, että siinä on jotain omituista.
Tiettyinä aikakausina ei edes poistuttu omasta kylästä elämänsä aikana.
Se on sitä, että mihin tottuu ja tietysti myös luonteesta kiinni. Ne seikkailunhaluiset pestautuivat ennen laivoihin tai lähtivät armeijaan. Naiset lähtivät maailman vanhimpaan ammattiin lähikaupunkiin, kun muita vaihtoehtoja ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin samaa. Ja se että näitä ihmisiä ei näy edes ulkona. Tulen jo hulluksi viikonlopusta kun ei ole mitään tekemistä. Näitä älylaitteita ei jaksa katsoa tuntia pidempään, lenkkeily on tunnissa ohi, maatessa on niin kipeä että järki lähtee.
Varmasti on tylsää, jos ainoa, minkä mieltää tekemiseksi on jossakin paikassa x käyminen. Itsehän sinä ja muut kaltaisesi ette sille mitään voi, että olette syntyneet niin mieleltänne köyhiksi, että kaikkien virikkeiden täytyy tulla itsen ulkopuolelta, jonkun muun organisoimina. Ilmeisesti se mielenköyhyys aiheuttaa myös tuon kykenemättömyyden ymmärtää, että me, joilla on rikas sisäinen maailma, emme tarvitse menemistä ja järjestettyä tekemistä viihtyäksemme, vaan keksimme itse itsellemme vaikka mitä mielekästä puuhaa, joka ei edellytä lainkaan kotoa poistumista.
Ihmiset ajattelevat, elävät ja nukkuvat. Oppivat uutta. Harrastavat, kehittävät itseään.
Se, ettei ole palkkatyössä ei tarkoita etteikö tekisi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin samaa. Ja se että näitä ihmisiä ei näy edes ulkona. Tulen jo hulluksi viikonlopusta kun ei ole mitään tekemistä. Näitä älylaitteita ei jaksa katsoa tuntia pidempään, lenkkeily on tunnissa ohi, maatessa on niin kipeä että järki lähtee.
Et keksi mitään, jos työnantaja ei kerro mitä tehdään? Ok.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin samaa. Ja se että näitä ihmisiä ei näy edes ulkona. Tulen jo hulluksi viikonlopusta kun ei ole mitään tekemistä. Näitä älylaitteita ei jaksa katsoa tuntia pidempään, lenkkeily on tunnissa ohi, maatessa on niin kipeä että järki lähtee.
MIstä sinä sen tiedät että "näitä ihmisiä" ei näy ulkona? Onko heillä lappu kaulassa tai jokin merkki vaatteisiin kiinnitettynä?
Vai onko siinä kuitenkin se, että töissä papereita pyöritellessään ihminen tuntee itsensä tärkeäksi. Kotona ei voi pönöttää. Ego ei sitä kaikilla kestä.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa olla kotona "tekemättä mitään"! Päivät kuluvat aivan liian nopeasti, kun saa keskittyä vain niihin asioihin, jotka kiinnostavat ja tuovat mielihyvää. Tällainen elämä on luksusta.
Päivät menevät ihan liian nopeasti, kun on vaan "tekemättä mitään". Tänään en ole leiponut, en tiskannut, en laittanut ruokaa, en lukenut, en ole levännyt, en ole siivonnut, en ole käynyt suihkussa...
Tuo on niin totta. Onni tulee sisältä. Ei elukoista, lapsista tai suorittamisesta.