Miten jotkut ihmiset voi olla VUOSIA kotona "tekemättä mitään"??
Olen ollut töistä vapaalla 4kk ja nyt jo tuntuu että kuolen tylsyyteen. Lapset on jo isoja eikä tee mitään vanhempien kanssa, nuorin 9v vielä tekee, mutta vaikea keksiä tekemistä yhdessä. Asumme maalla ja nyt kun tulot alle puolet työtuloista ei ole varaa ajella kokoajan jonnekin. Joo lenkkeillään ja hoidetaan elukoita pihalla, mutta kyllä aika käy silti pitkäksi. En voi käsittää ihmisiä jotka pystyy olla näin vuodesta toiseen. Jos 5 viikkoa lomaa vuodessa on liian vähän niin kyllä 4 kk on jo liikaa....
Kommentit (58)
Tätä asiaa olen myös itse ihmetellyt aina. Tuttavani jolla kaksi kouluikäistä lasta ei todellakaan tee mitään. Kämppä kuin sikolätti. Mies tekee ruoat ja auttaa lapsia läksyissä. Tämä mimmi ei todellakaan tee mitään. Kai yhteiskunnan pitää maksaa tämäkin Netflixin tujoittelu, ellei sitä sitten lasketa tekemiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Öhh tietokoneella voi lukea ihan mitä vain esim historiaa. Katsoa historiaa koskevia videoita. Voi ''matkustella'' omalla tietokoneella katselemalla videoita eri maista. Voi pelata ja mennä fantasia maailmaan. Kuluuko alkoholia? Päihteet ovat yksi numero uno tylsän mielen aiheuttajia.
Pelkästään ihan tuolilla istumassa ja ajattelemalla asioita aikaa kuluu helposti.
Tosi surullista jos ei pysty olla hössöttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Minä olen ratkaissut tuonkin ongelman niin, että en ole hankkiutunut asumaan minnekään korpeen.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri kuulemma valittaa että olen vaan kotona enkä tee mitään. Olen ollut siis vuosia työttömänä/opiskelijana ja samalla suorittanut kaksikin tutkintoa, mutta kun tuo vanha kyylä ei tiedä henkilökohtaisista asioistani mitään niin se ei näe muuta kuin sen että olen "aina" kotona. Eeppisintä lienee se kun kirjoitin gradua niin tuo kulki valittamassa kuulemma pihan kavereilleen että pelaan vaan päivät pitkät kun näppis rapisi koneessa.
Olen freelance kääntäjä ja teen kotona töitä. Välillä tuntuu kyllä, että naapurit ihmettelevät, kun käyn keskellä päivää kaupassa tai viemässä roskia jne. Että ehkä työttömäksi miettivät.
En meinaa selitellä.
Lol
Tarvitset siis tekemistä ollaksesi onnellinen? Aktiviteeteilla tuotat itsellesi hyvää oloa? Outoa. Miksi olet tuollainen? En ymmärrä. Etkö ole löytänyt omaa sisäistä rauhaasi, eikö sinun onnesi tule sinun sisältäsi?
Miksi kukaan tahtoisi olla riippuvainen itsensä ulkopuolisista asioista? Ihmisen itsensä sisältähän se oma onni löytyy.
Minulla on jonkinlainen sisäsyntyinen tarve olla hyödyksi ja osallistua itseäni suurempiin kokonaisuuksiin, minkä takia sellainen itsensä toteuttaminen kotona puuhastelemalla tuntuu merkityksettömältä. Vaikka joku piirtäminen ja maalaaminen voi sinällään olla ihan kivaa, niin ei niistä keskinkertaisista tauluistani olisi kuitenkaan mitään iloa tai hyötyä kuin vain minulle itselleni, mikä tuntuu aika tyhjänpäiväiseltä. Tuollaiset puuhastelut sopivat kyllä harrastuksiksi, mutta mitään syvempää sisältöä elämään niistä ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa olen myös itse ihmetellyt aina. Tuttavani jolla kaksi kouluikäistä lasta ei todellakaan tee mitään. Kämppä kuin sikolätti. Mies tekee ruoat ja auttaa lapsia läksyissä. Tämä mimmi ei todellakaan tee mitään. Kai yhteiskunnan pitää maksaa tämäkin Netflixin tujoittelu, ellei sitä sitten lasketa tekemiseksi.
Minullakin kouluikäiset ja 4v hoidossa vaikka olen itse kotona. Ja on meillä paskasta.
On niin paljon virikkeitä, sohvalla maaten pääsee nettiin.
Suoratoistapalveiluissa satoja ohjelmia, ei malta siivota.
Järjestelen ja siivoan kun lapset tulleet kotii, jotta se ei mee omasta ajasta.
Maalla eniten tekemistä: hiihtäminen,lumityöt,lenkkeily.Päivät ovat lyhyitä kun tähän pitää tehdä ruokakin ja kotityöt.
Kesällä töitä liikaakin: ruohonleikkuu,metsänhoito,vaellus ym
Työttömänä olen tosi kiireinen ja stressaantunut.Autan suvun kahta vanhusta (kotityöt,siivous) ja muita ihmisiä.
Ihmiset valittaa tylsistymistään (laiskat)
Aina löytyy muuta tekemistä kuin ajaa autolla edes takaisin.Ne vanhukset tarvii mutteivat viiti pyytää paljon kaikenlaista apua.
Ei riitä että käydään pyhinä niillä itseään passuuttamassa.
Onneksi töihin pääsee kohta lepäämään,istumaan kahville ja valmiiseen ruokapöytään.
Tarkoitat kai että tekemättä töitä. Kyllähän siellä kotona jotain tehdään. Itse rakentelen pienoismalleja ja pelailen tietokonepelejä.
Vierailija kirjoitti:
Tätä asiaa olen myös itse ihmetellyt aina. Tuttavani jolla kaksi kouluikäistä lasta ei todellakaan tee mitään. Kämppä kuin sikolätti. Mies tekee ruoat ja auttaa lapsia läksyissä. Tämä mimmi ei todellakaan tee mitään. Kai yhteiskunnan pitää maksaa tämäkin Netflixin tujoittelu, ellei sitä sitten lasketa tekemiseksi.
Minä olen tosiaankin kotona "tekemättä mitään", mutta meillä on supersiistiä, ruoka valmiina silloin kun sen aika on, pyykkikori tyhjä, puhtaat vaatteet kaapissa omilla paikoillaan, komerot järjestyksessä, piha siisti. Olisi häpeä, jos näin ei olisi. On myös aikaa kaikkeen kivaan, jopa hetken mielijohteesta.
Olen ollut vuosia kotona ja mulla on niin paljon tekemistä etten edes ehtisi käymään töissä.
Omassa lähipiirissäni tunnen monta jotka eivät "tee mitään" eli eivät siis käy töissä, ollenkaan. Mitä hyötyä siitä on vaikka opiskelisit 18 eri tutkintoa jos et tee niillä mitään? Eli me työssä käyvät maksamme sinun sivistystason nostamisesta?
Eräs sukulaiseni on ollut työttömänä ainakin 30v vedoten erinäisiin fyysisiin sairauksiin, täytti juuri 61v että melko menetetty homma. Toinen on 36v ja ollut joskus 10v sitten viimeksi töissä.
Sitten on näitä kodinkoneita jotka pullauttavat vaan aina uuden vauvan että ei tarvitse mennä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitset siis tekemistä ollaksesi onnellinen? Aktiviteeteilla tuotat itsellesi hyvää oloa? Outoa. Miksi olet tuollainen? En ymmärrä. Etkö ole löytänyt omaa sisäistä rauhaasi, eikö sinun onnesi tule sinun sisältäsi?
Miksi kukaan tahtoisi olla riippuvainen itsensä ulkopuolisista asioista? Ihmisen itsensä sisältähän se oma onni löytyy.
Toiset ei vaan nauti paikallaan makaamisesta vaan mielekkäästä tekemisestä...
Kotoilu on kivaa. Kaikki on aina kesken, tekeminen ei lopu. Vaikken mikään himosiivooja tai -leipuri tms. olekaan, kyllä kotiin ja perheeseen liittyviin asioihin saisi kaiken aikansa menemään. Toki teen myös asioita, joista nautin, kuten luen ja maalaan. Mulla ei ole ollut koskaan tylsää kotona.
Kaikki kodin pikku korjaukset tehty ja varastot raivattu? No jopas, jos näin on.
Mä oon varmaan vaan huonosti organisoitu ihminen, mut ikinä ei oo tullut aika pitkäksi. En ees ehdi maata sohvalla, vaikka joskus telkkaristakin tulisi jotain kiinostavaa.
Mut esim tänään olen valinnut petsata yhden huonekalun ja tuulettaa patjat, peitot ja tyynyt. Koen, että kaikki harvemmin tehtävät kotityöt ovat kivaa hommaa. Kuin harrastusta. Ne päivittäiset vähän tylsiä.
Laiskatvalittaa kirjoitti:
Maalla eniten tekemistä: hiihtäminen,lumityöt,lenkkeily.Päivät ovat lyhyitä kun tähän pitää tehdä ruokakin ja kotityöt.
Kesällä töitä liikaakin: ruohonleikkuu,metsänhoito,vaellus ym
Työttömänä olen tosi kiireinen ja stressaantunut.Autan suvun kahta vanhusta (kotityöt,siivous) ja muita ihmisiä.
Ihmiset valittaa tylsistymistään (laiskat)
Aina löytyy muuta tekemistä kuin ajaa autolla edes takaisin.Ne vanhukset tarvii mutteivat viiti pyytää paljon kaikenlaista apua.
Ei riitä että käydään pyhinä niillä itseään passuuttamassa.
Onneksi töihin pääsee kohta lepäämään,istumaan kahville ja valmiiseen ruokapöytään.
Laiskalta sinäkin vaikutat, kun et viitsi edes välilyöntiä käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Tekeminen on yliarvostettua.
Ei ole.
Onhan muitakin vaihtoehtoja kuin tekeminen. Esim. ajatteleminen, joka on nykyään aliarvostettua.
Vierailija kirjoitti:
Laiskatvalittaa kirjoitti:
Maalla eniten tekemistä: hiihtäminen,lumityöt,lenkkeily.Päivät ovat lyhyitä kun tähän pitää tehdä ruokakin ja kotityöt.
Kesällä töitä liikaakin: ruohonleikkuu,metsänhoito,vaellus ym
Työttömänä olen tosi kiireinen ja stressaantunut.Autan suvun kahta vanhusta (kotityöt,siivous) ja muita ihmisiä.
Ihmiset valittaa tylsistymistään (laiskat)
Aina löytyy muuta tekemistä kuin ajaa autolla edes takaisin.Ne vanhukset tarvii mutteivat viiti pyytää paljon kaikenlaista apua.
Ei riitä että käydään pyhinä niillä itseään passuuttamassa.
Onneksi töihin pääsee kohta lepäämään,istumaan kahville ja valmiiseen ruokapöytään.Laiskalta sinäkin vaikutat, kun et viitsi edes välilyöntiä käyttää.[/quote
Kiire oli lattian maalaukseen.Ei jaksa tämmöseen paskaan aikaansa kuluttaa.
Juuri näin!