Miten jotkut ihmiset voi olla VUOSIA kotona "tekemättä mitään"??

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvituksettomalla ihmisellä on aina tylsää iästä ja olosuhteista riippumatta. Tylsyys on mielentila.

Jöö-ö, kelaa et mä lasken pulkkamäkeä pitkin tuota M-kirjainta joka luo ulottuvuuden mielikuvitukseen, tämä kirjaimen pinta on vähän musta mutta ei haise maalilita, et tiedä miten näppäimistö voi tämmöisiä kirjaimia näytölle kirjoittaa kun ei ole edes mustetta näppäimistössä tai vaikka MiElIkUvItUsTa

Höh, tuota aloittajaa, eipä ole vissiin koskaan oikeissa töissä ollutkaan, ei tiedä siis työn teosta paljon mitään, koska noin ajattelee.  Minä ainakin olen viihtynyt kotona aina, olen sitten ollut töissä tai en, niin koti on paras paikka ihmiselle maailmassa, tekemistä ei tarvitse aina ollakaan, voi vain olla öllöttää ja katsella kattoa ja mietiskellä tai filosifoida maailman menoa ja aatoksia jaloja.  Parasta jouten olemisessa töihin verrattuna on  vapaus tulla ja mennä ilman tiukkaa aikatauluttamista kellon viisareita sihdaten minuuttiaikataululla. Saa luvan mennä, mihin nokka näyttää, eikä tarvitse olla kenenkään toisen ihmisen käskytettävänä tai ylipäätänsä täyttämässä työn vaatimia tehtäviä.  Ihmisen ollessa vapailla ei tarvitse olla kuin itse itsestään vastuussa, ja eikä tarvitse mielistellä kenellekään, saa olla oma itsensä läheistensäkin parissa, kuten oman puolisonsa ja lastensa kanssa, koska työssä kuin työssä on oltava aina ns.työrooli päällä. Ei siellä ehdi eikä saakkaan omia yksityiselämän asioita pohtia liikoja työyhteisön kanssa. On vain keskityttävä työhommien sujumiseen.

Viihtyminen ilman töitä on vain itsestään kiinni.  Kyllä itseään voi toteuttaa ja kehittää ihmisenä ilman varsinaista työtäkin, harrastuksien kautta jne.  Tylsyys lähtee itse itsestään, ja ihmisen omasta ajattelumaailmasta lähtee tympääntyminen, ei sitä millään saa loihdittua, saatika työn teollakaan, jos itse ihminen on sielultaan niin "mätä", ettei keksi muuten olemassa ololleen syytä kuin vimmatusti töitä tehden ja siten työn kautta olemassa olemiselleen hyväksynnän. 

Lopuksi kukaan ihminen ei tekisi töitä, jos siitä ei saisi palkkaa ja toimeentuloa maksimoitua. Ja ihan turhaa tulla mäkättämään nyt niiden experttien esim. lääkärien sun muiden spesiaalialojen ihmisten, että voivoi, kun "mä teen niin mielenkiintoista hommaa, että ei siitä saatavalla vapaa-ajan puuttumisen vastineeksi edes palkkaa tarvitsisi maksaa" ja kissan viikset, raha se on, joka motivoi työn tekemiseen kodin ulkopuolella, ja elintason nostaminen, jotta saa aina enemmän ja enemmän kulutukseensa rahaa vapaa-ajalleen, kun onhan niin upeata kehuskella, että käy lomillaan ties missä Timbuktun takaviidakoissa vaeltelemassa ja eksoottisilla ulkomaan matkoillaan, niin kuin niillä kaukomatkoillaan itseään pakoon pääsisi, ei pääse ei, sama ihminen olet, vaikka istuskelet ei niin hulppean kalliin kotisi takaterassilla katsellen perhosten leikkejä kesäpäivinäsi oleilessasi, ja lasissa voi silti olla kallista juomaa.  Ja sitten auto, voivoi, kuinka senkään ei tarvitse muuta kuin kuljettaa paikasta A paikkaan B.   Uuden karhea jetset-merkkinen autokin  tuo vain ihmiselle sellaisen valetunteen, että on ikään kuin parempi ihminen kuin vanhalla kotterollaan köröttävä pienipalkkainen tai työtön kanssakulkijansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvituksettomalla ihmisellä on aina tylsää iästä ja olosuhteista riippumatta. Tylsyys on mielentila.

Jöö-ö, kelaa et mä lasken pulkkamäkeä pitkin tuota M-kirjainta joka luo ulottuvuuden mielikuvitukseen, tämä kirjaimen pinta on vähän musta mutta ei haise maalilita, et tiedä miten näppäimistö voi tämmöisiä kirjaimia näytölle kirjoittaa kun ei ole edes mustetta näppäimistössä tai vaikka MiElIkUvItUsTa

Lääkkeet

Minä luen kirjoja, koskaan ei ole tylsää! :)

Usein myös jää miettimään asioita, jokin asia/ tapahtuma kirjassa saa aikaan pohdintoja/välillä googlaan lisätietoa asiasta/luen lisää samasta aiheesta.

Kirjoja luen laidasta laitaan, dekkareista (kevyisiin) tietokirjoihin jne. välillä on kun on hyvä kirja kesken, ärsyttää kun on töitä ym. elämää eikä ehdi lukea niin paljon kun haluaa. Olen aika hidas lukemaan, ja välillä saatan "unohtua ajatuksiini" kun mietin asioita.

Ilmeisesti olen niin tylsämielinen, että kykenen viihdyttämään itseäni kotosalla erittäinkin tylsillä jutuilla, kuten netin selamisella ja telkkarin katsomisella.

Vierailija kirjoitti:

Höh, tuota aloittajaa, eipä ole vissiin koskaan oikeissa töissä ollutkaan, ei tiedä siis työn teosta paljon mitään, koska noin ajattelee.  Minä ainakin olen viihtynyt kotona aina, olen sitten ollut töissä tai en, niin koti on paras paikka ihmiselle maailmassa, tekemistä ei tarvitse aina ollakaan, voi vain olla öllöttää ja katsella kattoa ja mietiskellä tai filosifoida maailman menoa ja aatoksia jaloja.  Parasta jouten olemisessa töihin verrattuna on  vapaus tulla ja mennä ilman tiukkaa aikatauluttamista kellon viisareita sihdaten minuuttiaikataululla. Saa luvan mennä, mihin nokka näyttää, eikä tarvitse olla kenenkään toisen ihmisen käskytettävänä tai ylipäätänsä täyttämässä työn vaatimia tehtäviä.  Ihmisen ollessa vapailla ei tarvitse olla kuin itse itsestään vastuussa, ja eikä tarvitse mielistellä kenellekään, saa olla oma itsensä läheistensäkin parissa, kuten oman puolisonsa ja lastensa kanssa, koska työssä kuin työssä on oltava aina ns.työrooli päällä. Ei siellä ehdi eikä saakkaan omia yksityiselämän asioita pohtia liikoja työyhteisön kanssa. On vain keskityttävä työhommien sujumiseen.

Viihtyminen ilman töitä on vain itsestään kiinni.  Kyllä itseään voi toteuttaa ja kehittää ihmisenä ilman varsinaista työtäkin, harrastuksien kautta jne.  Tylsyys lähtee itse itsestään, ja ihmisen omasta ajattelumaailmasta lähtee tympääntyminen, ei sitä millään saa loihdittua, saatika työn teollakaan, jos itse ihminen on sielultaan niin "mätä", ettei keksi muuten olemassa ololleen syytä kuin vimmatusti töitä tehden ja siten työn kautta olemassa olemiselleen hyväksynnän. 

Lopuksi kukaan ihminen ei tekisi töitä, jos siitä ei saisi palkkaa ja toimeentuloa maksimoitua. Ja ihan turhaa tulla mäkättämään nyt niiden experttien esim. lääkärien sun muiden spesiaalialojen ihmisten, että voivoi, kun "mä teen niin mielenkiintoista hommaa, että ei siitä saatavalla vapaa-ajan puuttumisen vastineeksi edes palkkaa tarvitsisi maksaa" ja kissan viikset, raha se on, joka motivoi työn tekemiseen kodin ulkopuolella, ja elintason nostaminen, jotta saa aina enemmän ja enemmän kulutukseensa rahaa vapaa-ajalleen, kun onhan niin upeata kehuskella, että käy lomillaan ties missä Timbuktun takaviidakoissa vaeltelemassa ja eksoottisilla ulkomaan matkoillaan, niin kuin niillä kaukomatkoillaan itseään pakoon pääsisi, ei pääse ei, sama ihminen olet, vaikka istuskelet ei niin hulppean kalliin kotisi takaterassilla katsellen perhosten leikkejä kesäpäivinäsi oleilessasi, ja lasissa voi silti olla kallista juomaa.  Ja sitten auto, voivoi, kuinka senkään ei tarvitse muuta kuin kuljettaa paikasta A paikkaan B.   Uuden karhea jetset-merkkinen autokin  tuo vain ihmiselle sellaisen valetunteen, että on ikään kuin parempi ihminen kuin vanhalla kotterollaan köröttävä pienipalkkainen tai työtön kanssakulkijansa.

Toisten arvostelua viesti täynnä.

Kyllä itsekin tylsistyisin perheenäitinä ”keskellä ei mitään”, kun kaikki päiväohjelma keskittyisi lähinnä lasten- tai kodinhoitoon.

Mutta kaupunkilaissinkkuna on helpompaa, kun paljon tehtävää ja nähtävää on ihan lyhyenkin matkan päässä, ja on myös vapaa lähtemään koska tahansa. Ja vaikkei mihinkään lähtisikään, niin kotoilukin tuntuu ihan erilaiselta kun sen saa aikatauluttaa täysin mielensä mukaan. Jo pelkkä unirytmini on heilahdellut viimeisen kuukauden aikana niin, että yhdellä viikolla olen saattanut herätä aamukolmelta kuin Taina Licciardo-Toivola konsanaan, ja heti seuraavalla taas joskus iltakahdeksalta.

Mutta mikäli tähän kaivataan nyt jotain esimerkkitekemisiä, niin jo pelkästään YouTubeen saa uppoamaan tuntikausia aikaa. :P Välillä meinaa vuorokaudesta ihan loppua tunnit kesken.

Muuta ap Helsinkiin niin ei tarvitse mökissä istua. Asun kaksiossa lähiössä ja olen ollut työtön 2,5 v. Tekemistä riittää enemmän kuin on aikaa ja toisaalta olen sellainen että ei aina tarvitse tekemistä ollakaan. Luen paljon, kirjoja ja nettiä. Teen hakemuksia vaikka en ikäni puolesta enää mitään saakaan. Myös irtisanottujen ent työkavereiden kanssa ostimme museokortit ja koluamme näyttelyissä jonka jälkeen menemme johonkin syömään. Onneksi kohta pääsen eläkkeelle. Minulla ei ole koskaan ollut kotona tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sua ap. Kaikille ei kotona oleskelu sovi. Minä lamaannun ilman työn tuomaa rytmiä.

Minä taas lamaannun töistä ja stressaan siinä kaikkea, alkaen aamuherätyksistä työkavereiden kanssa sosialisointiin ja työn sisältöön ja siihen, että täytyy rytmittää päivänsä jonkun epämiellyttävän mutta pakollisen asian mukaan.

Kotona ei koskaan ole tylsää, parasta on olla yksin kun kukaan ei häiritse. On ihanaa, kun voi tehdä mitä haluaa, heräillä rauhassa, juoda kahvit, käydä lenkillä, lukea kirjaa... Olisinpa jo eläkkeellä.

T:33v

Olen samanlainen, todellinen introvertti ja lähes erakkona viihtyisin. Rakastan olla yksin omassa rauhassa.

Olen nytkin ollut lomalla töistä viikon ja ihan tylsistynyt

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvituksettomalla ihmisellä on aina tylsää iästä ja olosuhteista riippumatta. Tylsyys on mielentila.

Tuolla aloittajalle ei vaikuta olevan mitään todellisia harrastuksia, joihin hän haluaisi kunnolla uppoutua kuten historia, musiikki, kirjallisuus, elokuvat tai vaikkapa ruuanlaitto tai jokin muu käytännön taito.

Vain henkisesti köyhä ja mielikuvitukseton ihminen kuvittelee työelämästä syrjässä olevien istuvan tai makaavan kotonaan toimettomana. Normaalit ihmiset keksivät päiväänsä ohjelmaa ja hyödyllistä tekemistä, niistä ei vain makseta palkkaa. Suurin osa työttömistä haluaa päästä töihin joten päivästä kuluu iso osa työpaikkailmoitusten selailuun ja hakemusten tekemiseen. Lisäksi verkossa voi päivittää osaamistaan joten aikaa kuluu tähänkin. Jos ajatellaan että työtön käyttää 7,5h päivässä viitenä päivänä viikossa työnhakuun ja vaikka uuden opettelemiseen ei päivän aikana loppujen lopuksi paljoa kerkiä.

Siten koko kysymyksenasettelu on väärä ja aloittajan tulisikin kysyä ihan toinen kysymys. Se oikea kysymys kuuluu, miten yhteiskunnalla on varaa (mitään järkeä siinä ei ole) pitää koulutettuja ja osaavia ihmisiä työttöminä vuodesta toiseen kun samalla huudetaan työvoimapulaa? ikävä fakta on että työnantajien kiinnostus loppuu kun työntekijä täyttää 40v. Täytyy vain ihmetellä että mihin kaikki osaaminen katoaa kun tietty ikä tulee täyteen? Tutkimusten mukaan ihminen on tuottavimmillaan vasta 40-50 vuotiaana eli mikä järki jättää mieletön resurssi käyttämättä. Raha lienee yksi tekijä, tietenkin ammattitaitoiselle täytyy maksaa kunnon palkkaa.

Tässä yksi syy, verotuksen lisäksi, miksei tänne pimeään Pohjolaan saada houkuteltua myöskään ulkomaisia osaajia. Työnantajat ei halua ymmärtää että alansa huipulle ei todellakaan riitä mikään 9e kulukorvaus tai naurettava harjoittelijan palkka. Ne tyypit menee maihin joissa osaamista arvostetaan ja siitä ollaan valmiita myös maksamaan. Täällä ollaan kiinnostuneita lyhyen tähtäimen "voitoista" ja omien taskujen täyttämisestä. Ihmetyttää onko suomalaiset todella näin tyhmiä... Ja tyytyväinen asiantuntija/huippuosaaja tuo vanavedessään lisää huippuja. Suomella on paljon tarjottavaa perheensä kanssa muuttavalle muttamutta… aina sama juttu, meillä ei ymmärretä tai haluta ymmärtää kokonaiskuvaa.  

Vierailija kirjoitti:

Muuta ap Helsinkiin niin ei tarvitse mökissä istua. Asun kaksiossa lähiössä ja olen ollut työtön 2,5 v. Tekemistä riittää enemmän kuin on aikaa ja toisaalta olen sellainen että ei aina tarvitse tekemistä ollakaan. Luen paljon, kirjoja ja nettiä. Teen hakemuksia vaikka en ikäni puolesta enää mitään saakaan. Myös irtisanottujen ent työkavereiden kanssa ostimme museokortit ja koluamme näyttelyissä jonka jälkeen menemme johonkin syömään. Onneksi kohta pääsen eläkkeelle. Minulla ei ole koskaan ollut kotona tylsää.

Eihän noiden asioiden tekeminen edellytä Kehä Kolmosen sisäpuolelle muuttamista. Netin avulla voit olla yhteydessä reaaliaikaisesti yhtä hyvin Australiassa kuin Kaliforniassa olevien tyyppien kanssa koko Suomesta puhumattakaan.  Useimmissa keskisuurissa yliopistokaupungeissa on aivan riittävästi erilaisia palveluita etenkin jos asuu lähellä ydinkeskustaa, jolloin asiat voi hoitaa kävellen tai polkupyörällä.

Olen elänyt yksin lähes erakkomaisesti jo toistakymmentä vuotta. Jouduin jäämään pois työelämästä kolmekymppisenä ja aluksi oli todella vaikea sopeutua työssäkäymättömyyteen, vaikka minut olikin arvioitu työkyvyttömäksi.

Pienestä lapsestakin piti huolehtia, vaikka hän saikin jatkaa päivähoidossa sairauteni takia.

Vuosien mittaan lapsi kasvoi ja minäkin löysin uudenlaisen elämäntavan. En enää saa identiteettiäni siitä, mitä teen vaan mitä olen. Kun lapsi muutti pois kotoa, minäkin vaihdoin kaupunkielämän maaseudun erakkomajaan.

Olen onnellinen ja tyytyväinen nykyisessä elämässäni, joka koostuu lähinnä yksinolosta, ajattelusta, oleskelusta, metsässäkulkemisesta ja piha/puutarhatöistä.

OU MAI GAAD!!😲 KOTONA! TEKEMÄTTÄ MITÄÄN! EN KESTÄ!!! 😨

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt yksin lähes erakkomaisesti jo toistakymmentä vuotta. Jouduin jäämään pois työelämästä kolmekymppisenä ja aluksi oli todella vaikea sopeutua työssäkäymättömyyteen, vaikka minut olikin arvioitu työkyvyttömäksi.

Pienestä lapsestakin piti huolehtia, vaikka hän saikin jatkaa päivähoidossa sairauteni takia.

Vuosien mittaan lapsi kasvoi ja minäkin löysin uudenlaisen elämäntavan. En enää saa identiteettiäni siitä, mitä teen vaan mitä olen. Kun lapsi muutti pois kotoa, minäkin vaihdoin kaupunkielämän maaseudun erakkomajaan.

Olen onnellinen ja tyytyväinen nykyisessä elämässäni, joka koostuu lähinnä yksinolosta, ajattelusta, oleskelusta, metsässäkulkemisesta ja piha/puutarhatöistä.

Sinulla on ihana elämä 😊

Ihmiset, jotka tarvitsevat työtä, kokeakseen tekevänsä jotain järkevää, ovat varmasti supertylsiä. Maailmassa on niin paljon kaikkea hienoa ja mielenkiintoista mitä voisi oppia, jos ei tarvitsisi kuluttaa 8 tuntia päivässä, jossain surkeassa työssä. Voihan joillakin olla mielenkiintoiset työt, mutta suurin osa käy duunissa sen rahan takia.

Kyllä munkin mielestä se vika on ihmisen asenteessa jos tylsistyy. Itse unelmoin passiivisesta tulosta, jolloin voisin vain matkustella ympäri maailmaa. Ja vaikka raahaa olisi vähemmänkin voi vaikka lukea, opiskella kieliä, maalata, kirjoittaa runoja/kirjan, tehdä vapaaehtoishommia, kokkailla, hoitaa puutarhaa, kuntoilla, tutustua uusiin ihmisiin...  Tästä sulle tuhat ehdotusta lisää tylsiin päiviin  https://fullylived.com/bucket-list-ideas/  Mitä jos vaikka järjestäisit japanilaisen teeseremonian ystävillesi?