Miten jotkut ihmiset voi olla VUOSIA kotona "tekemättä mitään"??
Olen ollut töistä vapaalla 4kk ja nyt jo tuntuu että kuolen tylsyyteen. Lapset on jo isoja eikä tee mitään vanhempien kanssa, nuorin 9v vielä tekee, mutta vaikea keksiä tekemistä yhdessä. Asumme maalla ja nyt kun tulot alle puolet työtuloista ei ole varaa ajella kokoajan jonnekin. Joo lenkkeillään ja hoidetaan elukoita pihalla, mutta kyllä aika käy silti pitkäksi. En voi käsittää ihmisiä jotka pystyy olla näin vuodesta toiseen. Jos 5 viikkoa lomaa vuodessa on liian vähän niin kyllä 4 kk on jo liikaa....
Kommentit (58)
Mielikuvituksettomalla ihmisellä on aina tylsää iästä ja olosuhteista riippumatta. Tylsyys on mielentila.
Ihanaa olla kotona "tekemättä mitään"! Päivät kuluvat aivan liian nopeasti, kun saa keskittyä vain niihin asioihin, jotka kiinnostavat ja tuovat mielihyvää. Tällainen elämä on luksusta.
Alkuun oli tosi mukavaa, sitten iski tylsyys, mutta nyt olen tottunut, ja tykkään ns hitaasta elämästä.
Minä olen eläkkeellä ja aina kotona, muttei minulla ole silti ikinä aikaa tehdä kaikkea sitä mitä haluaisin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eläkkeellä ja aina kotona, muttei minulla ole silti ikinä aikaa tehdä kaikkea sitä mitä haluaisin.
Vanhemmiten kaikkeen tekemiseen menee enemmän aikaa, liikkeet hidastuu.
Ihan normaalia.
Ajatuskaan ei juokse.
Ymmärrän sua ap. Kaikille ei kotona oleskelu sovi. Minä lamaannun ilman työn tuomaa rytmiä.
Kun jäin työttömäksi aikaa tuntui olevan vielä vähemmän kuin töissäkäyvänä. Opettelin uuden kielen ja mm. koodaamaan, päädyinkin sitten uudelleenkouluttautumaan it-alalle. Sama mentaliteetti jäi päälle ja opettelen jatkuvasti jotain uutta ja opiskelen työn ohessa (olen opiskellut jo kaksi tutkintoa, nyt maisteri työn alla, uutta kieltä ja avoimessa yliopistossa ties mitä). Jos jäisin taas työttömäksi, saisin varmana burn outin kun haluaisin tehdä niin paljon kaikkea ja oppia vaikka mitä :D
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sua ap. Kaikille ei kotona oleskelu sovi. Minä lamaannun ilman työn tuomaa rytmiä.
Minä taas lamaannun töistä ja stressaan siinä kaikkea, alkaen aamuherätyksistä työkavereiden kanssa sosialisointiin ja työn sisältöön ja siihen, että täytyy rytmittää päivänsä jonkun epämiellyttävän mutta pakollisen asian mukaan.
Kotona ei koskaan ole tylsää, parasta on olla yksin kun kukaan ei häiritse. On ihanaa, kun voi tehdä mitä haluaa, heräillä rauhassa, juoda kahvit, käydä lenkillä, lukea kirjaa... Olisinpa jo eläkkeellä.
T:33v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eläkkeellä ja aina kotona, muttei minulla ole silti ikinä aikaa tehdä kaikkea sitä mitä haluaisin.
Vanhemmiten kaikkeen tekemiseen menee enemmän aikaa, liikkeet hidastuu.
Ihan normaalia.
Ajatuskaan ei juokse.
No en ole vasta kuin 40-vuotias, mutta voihan tuo toki silti pitää paikkansa kohdallani :D
En saa töitä vaikka haen. 9e päivä kyllä joo, mutta palkalla en. 2,5v työelämää takana, siis palkallista, sekin puhelinmyyntiä.
Ollaan sitten loppuelämä kotona.
34v nainen
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Mä saatan pyöriä pääni sisällä omissa maailmoissani miettimässä syntyjä syviä seinää tuijottaen tuntikausia. Mulla on harvoin yksin tylsää, koska kukaan ei pakota minua keskittymään epäkiinnostaviin asioihin, vaan olen vapaa miettimään mitä haluan. Aika tyypillistä on että selailen tabletilla uutisia, löydän jotain kiinnostavaa, ja alan googlettaa asiaa syvenmin ja päädyn miettimään 30 minuutiksi jotain siihen liittyvää. Sitten taas uudestaan eri aiheesta. Eli en mä vapaapäivinä yleensä edes ns. tee mitään.
Naapuri kuulemma valittaa että olen vaan kotona enkä tee mitään. Olen ollut siis vuosia työttömänä/opiskelijana ja samalla suorittanut kaksikin tutkintoa, mutta kun tuo vanha kyylä ei tiedä henkilökohtaisista asioistani mitään niin se ei näe muuta kuin sen että olen "aina" kotona. Eeppisintä lienee se kun kirjoitin gradua niin tuo kulki valittamassa kuulemma pihan kavereilleen että pelaan vaan päivät pitkät kun näppis rapisi koneessa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Jos joka tapauksessa on aina kotona, niin mitä väliä sillä on onko se koti kaupungin keskustassa vai 287 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista??
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nämä joilla on "vilkas mielikuvitus" sitten tekisivät?
Jos asut 20km päässä kaupasta ja 60km päässä kaupungista? Autolla pitää ajaa järkevästi koska kotona ollessa tulot on pienet.
Henkilökohtaista ongelmaa ei ole koska työt jatkuu helmikuussa, ihmettelen vain ihmisiä jotka jaksavat tätä vuodesta toiseen. Itselle puoli vuotta olisi jo liikaa, mutta mikä kenellekin sopii.
Itse ainakin opiskelen kieliä, luen, maalaan ja piirrän ja jos en asuisi kerrostalossa, laulaisin, siis määrätietoisesti kehittäisin laulutaitoani. Voisin myös joogata, soittaa akustista kitaraa ja käydä läpi lukion matematiikan kursseja, joista on jo kymmeniä vuosia aikaa ja jotka suoritin aikoinaan liian löysästi. Tuossa noin alkuun. Kuten joku toinenkin sanoi, kun olen työtön, tuntuu oikeasti, että kiire on entistäkin kovempi. On niin paljon kaikkea mielekästä, mitä tehdä.
Itsekin opiskelen kyllä koodaamista ja kieliä, mutta ei siihen kuitenkaan mitään kahdeksaa tuntia päivässä saa kulumaan, vaan sellaista turhaa aikaa jää aivan hitosti. Käsitellä tekeminen on mielestäni tylsää ja sitten taas pelkkä tv:n katsominen tai lukeminen on niin passiivista, ettei sitä jaksa kovin paljon.
Ainakin omassa tuttavapiirissäni eniten joutilaisuudesta tuntuvat pitävät sellaiset ihmiset, joilla on tapana tehdä kaikki asiat aina kauhean hitaasti. Nämä ihmiset sitten työelämässä kokevat kiirettä ja stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri kuulemma valittaa että olen vaan kotona enkä tee mitään. Olen ollut siis vuosia työttömänä/opiskelijana ja samalla suorittanut kaksikin tutkintoa, mutta kun tuo vanha kyylä ei tiedä henkilökohtaisista asioistani mitään niin se ei näe muuta kuin sen että olen "aina" kotona. Eeppisintä lienee se kun kirjoitin gradua niin tuo kulki valittamassa kuulemma pihan kavereilleen että pelaan vaan päivät pitkät kun näppis rapisi koneessa.
Outo naapuri sulla, kun kyttää sun tekemisiä noin tarkasti.. Hankkisi elämän.
Surullista jos ei ihminen keksi elämäänsä mitään muuta sisältöä kuin työn. Tai jos "elämä loppuu" kun lapset muuttaa pois kotoa, tai "joutuu" eläkkeelle.
Itse ollut vuosia kotirouvana, ja todella harvoin tuntuu että aika käy pitkäksi.
Pari vuotta niin tottuu ja tulee uudet rytmit ja kuviot. Kaikkeen sopeutuu.