Luetellaan tänne Tk- lääkäreiden "parhaat" diagnoosit ja hoito-ohjeet
itse sain refluksioireisiin burana-kuurin. Ibuprofeeni on muuten yksi refluksitaudin aiheuttajista.
Kommentit (2561)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoi koneelta mitä lääkettä olin edelliseen flunssaan saanut.
- oliko tää hyvä? Laitetaanko sitä?Kuka menee flunssan takia lääkäriin?
No vaikka sellainen, jolla on vastustuskyky heikentynyt esim jonkin perussairauden tai lääkityksen johdosta.
Niin miksi menee? Mitä se lääkäri voi tehdä sille?
No, okei jos siis tarvitsee hoitoa / lääkettä johonkin muuhun kuin siihen flunssaan.
Lääkäri sanoi kirjoittavansa b-vitamiinia, koska olin ryypännyt niin paljon. Sanoin etten ollut juonut kahteen kuukauteen pisaraakaan (enkä ollut muutenkaan doku ja lääkärin tapasin ensimmäisen kerran.)
Olin nuori, myöhempi diagnoosi paniikkihäiriö.
Ensinmäisellä neuvolalääkärin käynnillä hämmennyin, kun lääkäri käytti 20 min ajasta puolet kertoakseen minulle miten lihavuus aiheuttaa munasarjojen ongelmia, jotka saattavat johtaa jopa lapsettomuuteen ja vaikeuttavat raskaaksi tulemista merkittävästi. Ylipainoa minulla toki on, mutta olin jo tosiaankin raskaana, yllättäen ja yrittämättä, eikä muutenkaan mitään vaivoja ollut silloin tai aikaisemminkaan.
Sama meininki jatkui ultrassa, jossa lääkäri keskustellessamme oli silmin nähden pettynyt kun ei löytänyt minusta mitään vikaa. Yritti ehdotella raskausdiabetestä, ja vaikutti loukkaantuneelta kun sokerirasituksen tulokset olivat normaalit. Muistan ikuisesti sen hämmentyneen olon, kun poistuin vastaanotolta ja tunsin epäonnistuneeni jotenkin, kun minä ja vauvani olimme ihan terveitä molemmat, lääkärin niin kovasti yrittäen löytää minusta jotain vikaa. Kotona vasta tajusin, miten nurinkurinen tilanne oli. Ilmeisesti lääkärin oli vaikea uskoa, että ylipainoinen ihminen olisi terve.
Kyse oli siis ihan normaalista raskauden seurantakäynneistä.
Vierailija kirjoitti:
Migreenini oli lääkärin mukaan niskat juntturassa ja käski jumpata sekä tiputtaa painoa, kävin viikottain salilla ja mittani olivat 160/60 eli kroppani ei todellakaan ollut jumissa eikä minulla ollut ylipainoa! Kärsin siitä hiton migreenistä 5 pv kunnes menin uudelleen lääkäriin ja tällä kertaa eri lääkäri, oikea diagnoosi.
Itselläni olen huomannut, että jumittunut niska ja yläselkä vaikuttavat migreenikohtauksen puhkeamiseen.
Menin alavatsakivun ja virtsaoireiden takia TK:lle (hakemaan antibiootteja) ja jo ilmottautuessa tiskillä oleva nainen oli sitä mieltä että selkeästi virtsatietulehdus, enköhän antibiotit saa. Lääkärinä oli joku ulkomaalainen mies, joka puhui huonosti suomea. Kerroin mahdollisimman selkeästi että missä kipu on ja että varmaan virtsatietulehdus. Lääkäri päätti kuitenkin että pitää painella vatsaa vielä koska olin kertonut vatsaa koskevan (no alavatsaa koski kyllä). Siinä sitten makailin kun sellainen roteva 2m ukko painelee suht kovakouraisesti vatsaani (sattui, yllätys). No sitten hän kysyy koska olen viimeksi ulostanut... En muistanut joten lähdin vastaanotolta kourassani resepti (muistaakseni tähän tarvittiin ihan resepti ainakin silloin) 1L Levolacille.
Menin seuraavana päivänä yksityiselle lääkärille joka otti virtsakokeen ja totesi et selvä virtsatulehdus ja sain ne antibiotit. Kipu ja oireet loppuivat siihen.
Mobilatia kipeään kylkeen. Ei sairauslomaa. Oireet paheni , löytyi 2 murtunutta kylkiluuta.
Mulla oli ranteessa ganglio, eli nivelpussiin kertynyttä nestettä. Lääkäri ehdotti että voin lyödä siihen, keskelle rannetta, vasaralla, jotta se pussi hajoaa ja ganglio katoaa. En kokeillut.
Vierailija kirjoitti:
1. Olkavarsi kipsattu väärästä kohdasta Töölönkadun tapaturma-asemalla. Jälkitarkastuksessa virhe todettiin ja ehdotettiin korjausta sahaamalla väärään asentoon luutunut olkavarsi uudestaan poikki.
2. Terveyskeskuslääkäri ehdotti rasitusmurtuman hoidoksi buranaa. Kuulemma olin saanut sääriluuhun iskun (en ollut) ja kuulemma sääri oli sen takia kipeä. Koska en voinut varata jalalle, kävelin Mehiläiseen, jossa otetun röntgenkuvan perusteella todettiin sääriluun olevan lähes kauttaaltaan murtunut ja sain kävelykepit sekä sairaslomaa kuukaudeksi (työni oli fyysisesti vaativaa ja terveyskeskuksessa jalkani ei uskottu olevan oikeasti kipeä).
Mitä sun olkavarrelle sit tehtiin? Kuulostaa kyl hurjalta 😮
Työterveystekuri antoi selän murtumaan 3 pv sairista ja buranareseptin
Vierailija kirjoitti:
Lapsella mahakipua. 4 eri lääkäriä ja 4 eri diagnoosia. Kyse oli tytöstä, jota itse ehdotimme jokaiselle.
Ehdotitte tyttöä neljälle lääkärille ja diagnoosille???
Jalkani taittui työtapaturmassa. Yksityisen lääkäriketjun yleislääkärinainen sai raivokohtauksen, kun pyysin nilkkamurtumaan kipulääkettä. Nilkka oli tässä vaiheessa paisunut jalkapallon kokoiseksi, enkä pystynyt varaamaan jalalle. Olin pyörtymispisteessä kivusta, mutta lääkärin mielestä vain teeskentelin saadakseni opiaatteja (!), koska käytin jo ennestään nukahtamislääkettä. Hän haki paikalle sairaanhoitajan, jonka piti laittaa nilkkaani tukiside. Hoitaja näperteli siteen kanssa, eikä lopuksi osannut laittaa sitä ollenkaan paikalleen. Minut työnnettiin ulos lääkäriasemalta ilman särkylääkettä, side pahvipakkauksessaan ja käskettiin yrittää laittaa se itse kotona. Sairauslomaa en saanut. Menin parin tunnin päästä Töölön tapaturmaklinikalle, missä murtuma todettiin, nilkka sidottiin ja sairauslomaa tuli 2 kk. Sain kyynärsauvat. Ja särkylääkettäkin.
Eräänä aamuna heräsin selkäkipuja, en päässyt sängystä ylös ilman apua.. ajattelin että on jäänyt jokin hermo jumiin.. sinnittelin noin 2 viikkoa ja sitten oli pakko mennä lääkäriin.. lääkäri sanoi, että on noidannuoli, ota särkylääkettä, menee ohi itsestään.. Otin buranat, panadolit, myöhemmin sitten panacodit, tramadolit ja lyricat.. ei apuja.. ravasin lääkärissä viikoittain, sanoin että lääkkeet eivät auta, jokin on pahasti pielessä.. 9kk ja kävelin kävelykepin kanssa, kumarassa kuin 95v.. olin 26.. En saanut kenkiä jalkaan, en päässyt pytylle tai pois pytyltä jne.. Lääkärin mielestä olin vain luulosairas tai nisti.. päässä vikaa.. vihdoin eräs toinen lääkäri suostui lähettämään röntgeniin, ja jo niistä kuvista paljastui erittäin paha välilevypullistuma.. niistä kuvista menin magneettinen ja lääkäri siellä ihmetteli että miten ihmeessä olen voinut kävellä viimeiset 4kk, noin pahasti pullistuneet joutuvat yleensä pyörätuoliin.. Eli olin 1,5v hullu ja luulosairas nisti, kerjäämässä lääkkeitä.. Vielä kun heräsin leikkauksesta, olin varma, että lääkärit huutavat minulle, että "ei siellä mitään vikaa ollut, VN sekopää!".. Ja paniikkikohtaukseen sain ohjeeksi "juo paljon vettä"..
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa kyllä kovasti, kun moni ei ymmärrä lääketiedettä lainkaan. Se on tiede siinä missä muutkin, ja perustuu todennäköisyyksiin ja näiden taustalla olevaan tutkittuun tietoon. Kaikkea ei tiedetä. Kaikkea ei voida tutkia kaikilta. Täysin 100% diagnooseja ei usein etenkään taudin alkuvaiheessa ole edes mahdollista tehdä, eikä mikään testi taudin toteamiseen ole täysin 100%. Lääkärit haluavat auttaa, kaikille sattuu uran aikana mahtavia onnistumisia sekä ei-niin-hienoja hetkiä. Näin tapahtuu ihan jokaisessa ammatissa, tällä alalla onneksi luotenkin oikeaan ratkaisuun on monta tietä. Lääkärit ovat myös ihmisiä.
Rakastan ammattiani, mutta on tiettyjä syitä miksi ammattini on välillä erityisen rankka (esim. tämän ketjun luottamuksen puute). Mikä muu ammattiryhmä saa yhtä paljon vastaavaa kommentointia?
Eläinlääkärit. Sen lisäksi eläinlääkäreiden on usein selitettävä potilaiden omistajille, miksi diagnoosiin pääsemistä edellyttävät tutkimukset maksavat, kun omistajat ovat tottuneet ilmaisiin ihmispuolen palveluihin. Eläimille ei ole kela-korvausta, eläinlääkärilaskuista menee 24 % veroa ja monet eläinlääkärit tekee töitä varastotyöntekijän palkalla "rakkaudesta lajiin".
Ihmiset ovat niin tottuneita siihen, että lääkärikäynnit ihmispuolella ovat ilmaisia/lähes ilmaisia, etteivät suostu maksamaan eläintensä hoidosta sitä rahaa, mitä eläinklinikalla itsellä siihen menee. Lisäksi ei tunnuta ymmärrettävän, että joskus diagnoosiin pääsemiseksi voi joutua tekemään useita eri tutkimuksia, että oikea diagnoosi saadaan esille, näin on etenkin silloin, kun oireet ovat hyvin epäspesifit. Sitten kun on klinikalla a tehty alustavat tutkimukset, eikä diagnoosiin ole vielä päästy, omistaja menee klinikalle b, jossa tehdään jatkotutkimukset ja saatetaan päästä diagnoosiin. Omistaja vetää johtopäätöksen, että klinikka a oli epäpätevä, koska b klinikalla päästiin diagnoosiin "nopeammin". No tottakai päästiin, koska klinikalla b oli käytössä myös a:ssa tehtyjen tutkimusten tulokset.
Jos ihmiset vain tietäisivät, miten paljon yhteiskunta ihmispuolella maksaa esim. kuvantamistutkimuksista heidän puolestaan, niin eivät ehkä ihmettelisi eläinlääkärillä miten koira rtg- tai uä- kuvaus maksaa sen mitä se maksaa. Ne koneet ja siihen kuvantamiseen käytetty työaika ei ole ilmaisia! Nykyisillä klinikkamaksuilla eläinlääkärit tulevat hädin tuskin itsekään toimeen. Jostain meidänkin on se elanto saatava, että on rahaa ostaa ruokaa ja maksaa asuminen. Eläimet ovat luksusta, niitä ei ole kenenkään pakko omistaa, joten jos hankit eläimen ja haluat sitä hoidattaa eläinlääkärillä, niin se maksaa eikä valtio sitä tue.
Ne jotka puhuu ikävästi lääkäreistä/eläinlääkäreistä niin tervetuloa itse kokeilemaan ammatissa toimimista, ensi vuoden pääsykokeisiin ehtii vielä hyvin lukemaan ja nopeasti se 6 vuotta yliopistossa menee diagnostiikkaan perehtyessä!
Olin bussikuski näkö heikkeni niin huonoksi että puhelimen näyttöä ei saanut luettua ihmistä en kaukaa enään havainnut. Työssä tietysti vaaditaan kotalainen näkökyky. Työterveyslääkäriä ei asia kiinnostanut totesi vain että mene yksityiselle jos haittaa. Piti mennä yksityiselle silmälääkärille että sain edes lähetteen . Hoitoon pääsin vuoden viiveellä siinä toinen silmä ehtikin sokeutua.
Mutta yleensä silloin kun tulehdusarvot on katossa ja yli 40 astetta kuumetta niin asialle jotain tehdään. Mitään muuta on turha käydä valittamassa .
Omasta kokemuksesta
Lääkäri sanoi minulla olevan allergisia oireita ja tämän takia pyysi hengittämään paperipussiin. Suostui kuitenkin pyynnöstäni siihen, että hoitaja otti nielunäytteen, mikä olikin positiivinen. Etsi Googlella sopivaa antibioottia ja olin itse selaillut samaa sivua aiemmin aamulla, joten osoitin sopivaa lääkettä, mitä voi käyttää, vaikka imettää. Tätä lääkäri myös määräsi. Lopullinen diagnoosi oli angiina. Eipä tuohon paperipussiin puhaltelu auttanut.
Vierailija kirjoitti:
Mobilatia kipeään kylkeen. Ei sairauslomaa. Oireet paheni , löytyi 2 murtunutta kylkiluuta.
Täsmälleen sama juttu. Oikealta murtui kaksi kylkiluuta. Terkkarissa löytyi lihaskramppi. Otettiin työterveydessä kuvat. Sain kyllä 6vk sairaslomaa. Oli kylki kipeä ja pitkään.
1980-luvulla kärsin pahoista alavatsan kivuista, olin vasta 17 vuotta. Sain ajan lääkärille, joka ei edes koskenut saati tutkinut, sanoi vaan että rukoile Jumalaa. Tilasin moisesta tyrmistyneenä heti ajan gynelle toisella paikkakunnalla ja kas: minulla todettiin suuri kystä munajohtimessa. Kaksi päivää gyneajasta olin leikkauspöydällä. Samalla meni lapsen saantimahdollisuuteni..
Varma diagnoosi kysta mutta olikin kiinnikkeitä. Katumus pilleri ennen sen laillistamista ; miestä ei voi pakottaa isäksi. Näin mutta voiko naisen pakottaa äidiksi ?Miten mies voi päästää siimahännät sisään jos ei halua isäksi.