Miten välttää "tätiytyminen"?

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä huomattua: kun ammatillista uskottavuutta ei ole, jotkut 3-kymppiset naiset yrittävät saada sitä ns. rouvatyylillä.

Olisiko tässä sittenkin ketjun naisvihamielisin kommentti? Jos on väärä sukupuoli, niin ei kyllä mikään kelpaa. Ei edes äärimmäisen korrekti pukeutuminen.

Fakta on kumminkin, että joka ikinen aamu on laitettava jotakin päälle töihin lähtiessä. Oli uskottavuutta tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite en ainakaan vielä oo tätiytyny. Oon 40v, mutta meen heittämällä kolmekymppisestä.

En juurikaan oo muuttunu 20vuoteen. Oon suunnilleen saman kokonen, en käytä tätivaatteita ja elämän asennekkin on samaa luokkaa 😃

Kaverit on lähes kaikki 10vuotta nuorempia ja kai sekin osaltaan pitää nuorekkaassa elämässä kiinni.

Aika moni nelikymppinen sanoo näyttävänsä kymmenen vuotta nuoremmalta. En tunne yhtäkään joka oikeasti näyttäisi.

Entä jos esim. Alkossa aina kysytään paperit? Olen 40v. Painan n. 90kg (tosin aika pitkäkin), pitkät hiukset, kuulemma todella kauniit kasvot. Pukeuden kai nuorekkaasti mutten nykynuorten suosimiin mamafarkkuihin ja jättilaispaitoihin ja teddytakkeihin. Mielestäni en ole yhtään tätimäinen. Myös nuoret miehet ihastuu helposti. Ehkä myös ajatusmaailma vaikuttaa eli olen kuin nuorena niin ajatuksiltani kuin teoiltani.

Mistä tiedät että nuoret miehet ihastuu helposti? Oletko niitä, jotka käsittää kohteliaan käytöksen ihastumiseksi? Nuoret miehet ei ole yleensä äitinsä ikäisistä oikeasti kiinnostuneita, ehkä vitsillä tai vedonlyönnin vuoksi. Kannattaa aikuisen naisen hyväksyä olevansa aikuinen nainen.

Eri, mutta mahtaako olla noinkaan? Siis tuollainen vitsillä ja vedon vuoksi jonkun iskeminen tuntuu joltakin leffan juonen käänteeltä. Varmasti osa on kiinnostunut vanhemmista naisista. Mutta ei kannata lähtökohtaisesti olettaa, että on kiinnostava kaikille tai edes useimmille nuoremmille miehille. Useimmat nuoret varmaan vain ovat tosiaan kohteliaita kaikille vanhemmille tädeille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ite en ainakaan vielä oo tätiytyny. Oon 40v, mutta meen heittämällä kolmekymppisestä.

En juurikaan oo muuttunu 20vuoteen. Oon suunnilleen saman kokonen, en käytä tätivaatteita ja elämän asennekkin on samaa luokkaa 😃

Kaverit on lähes kaikki 10vuotta nuorempia ja kai sekin osaltaan pitää nuorekkaassa elämässä kiinni.

Aika moni nelikymppinen sanoo näyttävänsä kymmenen vuotta nuoremmalta. En tunne yhtäkään joka oikeasti näyttäisi.

Entä jos esim. Alkossa aina kysytään paperit? Olen 40v. Painan n. 90kg (tosin aika pitkäkin), pitkät hiukset, kuulemma todella kauniit kasvot. Pukeuden kai nuorekkaasti mutten nykynuorten suosimiin mamafarkkuihin ja jättilaispaitoihin ja teddytakkeihin. Mielestäni en ole yhtään tätimäinen. Myös nuoret miehet ihastuu helposti. Ehkä myös ajatusmaailma vaikuttaa eli olen kuin nuorena niin ajatuksiltani kuin teoiltani.

Täällä on aina säännöllisesti näitä "näytän nuoremmalta, sillä minulta kysytään paperit" -ketjuja. Ja niihin aina vastaavat myyjät, että kun raja papereiden kysymiseen on 30 vuotta, niin he kysyvät jopa 10 vuotta vanhemmilta näyttäviltä ns. varmuuden vuoksi. Meikillä ja vaatteilla pystyy fuulaamaan itseään hyvinkin paljon vanhemman näköiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Miksiköhän ei edes missitasoinen nainen kelpaa ympäristölle omana itsenään, vaan hänen tulee näyttää yhä paremmalta ja kauniimmalta ja korostaa meikaamalla yhä kauniimmaksi?

Ja mitä nuorempi ja kauniimpi nainen, sitä enemmän muut häneltä vaativat, jos ei miellytä muita, haukutaan pystyyn.

Miksi miehiä ei vaadita meikkaamaan ja näyttämään yhä komeemmalta?

Tai mummoikäisiä ja vanhuksia, luulisi heillä olevan enemmän parannetavaa naamassa, kuin jollakin kolmekymppisellä.

Apua, olet kuin pieni lapsi. Eli se, että ympäristö "vaatii" enemmän ja enemmän, tarkoittaa sitä, että täytyy olla huolehtimatta ulkonäöstään? Aina meidän ympärillä löytyy niitä, jotka vaativat aina enemmän ja enemmän - myös töissä, ihmissuhteissa... - itse täytyy laittaa jalka maahan ja asettaa rajat. Ulkonäöstä huolehtimatta jättäminen ei ole ratkaisu, vaan on aika naurettava ja säälittävä, koska antaa viestin epävarmuudesta. Miksi miehet eivät meikkaa? Kyllä nekin tietääkseni meikkaa. Mun kaveripiirissä löytyy ainakin 4 miestä, jotka meikkaavat ja huolehtivat ulkonäöstä paljon. Myös mummoikäiset meikkaavat ja huolehtivat ulkonäöstä. Siis missä piireissä sä liikut tai missä sä asut, että olet niin kapeakatseinen???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

"Muualla maailmassa nauretaan", joo tosiaan. Muualla maailmassa ihaillaan Suomea ja Suomen nuorta ja kaunisea pääministeriä Sanna Marinia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä huomattua: kun ammatillista uskottavuutta ei ole, jotkut 3-kymppiset naiset yrittävät saada sitä ns. rouvatyylillä.

Olisiko tässä sittenkin ketjun naisvihamielisin kommentti? Jos on väärä sukupuoli, niin ei kyllä mikään kelpaa. Ei edes äärimmäisen korrekti pukeutuminen.

Fakta on kumminkin, että joka ikinen aamu on laitettava jotakin päälle töihin lähtiessä. Oli uskottavuutta tai ei.

Mietin ihan samaa. Teki nainen niin tai näin, on se aina väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Ei naureta. Sen sijaan Suomessa säälitään naisia, jotka joutuvat kulttuurisista syistä tälläytymään arkena korkkareihin vielä viisikymppisinäkin, käymään kauneusleikkauksissa ja silti pelkäämään jäävänsä yksin puille paljaille jos elättäjä-mies jättää. Suomessa saa itse valita milloin ja minne laittaa ne korkkarit päälle vai laittaako ollenkaan. Se jos mikä on itsensä kunnioittamista, ettei pilaa jalkojaan kengillä, joilla kävely on tuskaa, palele turhaan hamosissa pakkasella, tai ylipäätään stressaa siitä, mitä muut ulkonäöstä ajattelevat tai näkyykö ikä ja eletty elämä päälle vai pystyykö sen vielä jotenkin peittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä huomattua: kun ammatillista uskottavuutta ei ole, jotkut 3-kymppiset naiset yrittävät saada sitä ns. rouvatyylillä.

Olisiko tässä sittenkin ketjun naisvihamielisin kommentti? Jos on väärä sukupuoli, niin ei kyllä mikään kelpaa. Ei edes äärimmäisen korrekti pukeutuminen.

Fakta on kumminkin, että joka ikinen aamu on laitettava jotakin päälle töihin lähtiessä. Oli uskottavuutta tai ei.

Tuleeko se ammatillinen uskottavuus sinun mielestäsi siis vaatteilla? Ei tule, vaikka kuinka korrektisti pukeutuisi. Ei miehelle eikä naiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

"Muualla maailmassa nauretaan", joo tosiaan. Muualla maailmassa ihaillaan Suomea ja Suomen nuorta ja kaunisea pääministeriä Sanna Marinia.

Nauretaan joo. Pääministeri on toinen aihe. Ja tuskin sä tai muut palstamammat näytätte Sanna Marinilta. :D 

Tästäkin ketjusta näkee, että tätimäisyyden vastakohdaksi nähdään korkkarityyli. Outoa ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 45-vuotias nainen. Juuri Tinder-mies kehui, että en ole yhtään tätimäinen. Miehet muutoinkin kehuvat kauniiksi ja naiselliseksi, seksikkääksi. Tämä Tinder-deitti puhui myös samaa.

Olin pojan kanssa Prismassa. Poika sanoi, huomasinko kuinka miehet tuijottivat minua kassajonossa. En huomannut.

Miten olen välttänyt tätiytymisen?

Olen hoikka ja siro.

Urheilen paljon.

En tupakoi tai juo alkoholia.

Nukun riittävästi

Syön terveellisesti

Käyn säännöllisesti kampaajalla ja värjäytän hiukseni ammattilaisella

Pitkä tukka

Käyn säännöllisesti kosmetologilla

Pukeudun aina töissä korkokenkiin

Käytän naisellisia Ei-tätimäisiä vaatteita

Käytän hillittyjä koruja kuten aitoja helmiä

Meikkaan ja kynnet ovat aina lakatut

Tässä oli hyviä, mutta myös tosi tätimäisiä vinkkejä, kuten "säännöllisesti kosmetologilla" (voiko tädimpää olla), "kynnet aina lakatut" ja "hillityt korut" (helmet on tädeimmät korut mitä löytyy).

Myöskin hyvin tätimäistä on mieltää tätiytyminen vain ulkonäköön liittyväksi.

Mutta terveet elämäntavat, etenkin liikunta, on olennaisia kaikin puolin. Satunnainen ilottelu omasta mielestäni kyllä vain vähentää tätiytymistä.

Tietysti se Tinder kehuu, eikö se ole ihan pelin henki? Outoa että poika (si?)huomaa ja tiedottaa sinulle miesten tuijotuksen. Miten hän kiinnittää sellaiseen huomiota ja kertoo? Korostatko vahingossa huomion tärkeyttä sinulle ja ilahdut siitä? Haluaako hän näin tuottaa sinulle iloa? Itse alkaisin kyllä kiinnittämään huomiota käytökseeeni, jos lapseni käyttäytyivät näin. Onko sinun tärkein ominaisuutesi ulkonäkö? Mitä viestit sillä läheisillesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Itsestä ja hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin nyt eri asia, kuin altistaa itsensä kemikaaleille ja myrkyille, jotka altistavat syövälle, allergioille, astmalle ja muille sairauksille, puhumattakaan julmista eläinkokeista, kun tilastojen mukaan naiset syövät elinaikanaan kymmeniä kiloja huulipunaa, värjäävät hiukset ja laittavat kemikaaleja naamaansa jne. Ja eikä altista ainoastaan itseään, vaan myös tulevat sukupolvet/lapsensa, kun myrkyt ja kemikaalit siirtyvät odotusaikana sikiöön ja myöhemmin lapsen verenkiertoon, maaperään ja ilmakehää, jota hengittää yhä useampi.

Hiusvärit, meikkaaminen jne. on melko uusi ilmiö n. 50-60 vuotta, eikä tarkkaan tiedetä niiden haittavaikutuksia pitkällä aikajaksolla esim. syöpäriskiin, pohjavesien ja ympäristön saattumiseen. Ja mikä pahinta, jopa muutaman vuoden ikäiset tytöt aloittavat meikkaamisen, vaikka lapsella ohut iho ja kemikaalit päätyvät verenkiertoon, jotkut eliniäksi.

Ja tämä vain siksi, että naiset ja tytöt näyttäisivät kauniimmalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Ei naureta. Sen sijaan Suomessa säälitään naisia, jotka joutuvat kulttuurisista syistä tälläytymään arkena korkkareihin vielä viisikymppisinäkin, käymään kauneusleikkauksissa ja silti pelkäämään jäävänsä yksin puille paljaille jos elättäjä-mies jättää. Suomessa saa itse valita milloin ja minne laittaa ne korkkarit päälle vai laittaako ollenkaan. Se jos mikä on itsensä kunnioittamista, ettei pilaa jalkojaan kengillä, joilla kävely on tuskaa, palele turhaan hamosissa pakkasella, tai ylipäätään stressaa siitä, mitä muut ulkonäöstä ajattelevat tai näkyykö ikä ja eletty elämä päälle vai pystyykö sen vielä jotenkin peittämään.

Jos sulle hygieniasta huolehtiminen tarkoittaa korkokengissä ja minihameessa kävelemistä, en voi sille mitään.  Täällä palstalla oli oksettava ketju siitä, miten suomalaiset eivät pese edes hampaita - kysyn teidän pääministerin tavalla - eikö hävetä? 

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Itsestä ja hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin nyt eri asia, kuin altistaa itsensä kemikaaleille ja myrkyille, jotka altistavat syövälle, allergioille, astmalle ja muille sairauksille, puhumattakaan julmista eläinkokeista, kun tilastojen mukaan naiset syövät elinaikanaan kymmeniä kiloja huulipunaa, värjäävät hiukset ja laittavat kemikaaleja naamaansa jne. Ja eikä altista ainoastaan itseään, vaan myös tulevat sukupolvet/lapsensa, kun myrkyt ja kemikaalit siirtyvät odotusaikana sikiöön ja myöhemmin lapsen verenkiertoon, maaperään ja ilmakehää, jota hengittää yhä useampi.

Hiusvärit, meikkaaminen jne. on melko uusi ilmiö n. 50-60 vuotta, eikä tarkkaan tiedetä niiden haittavaikutuksia pitkällä aikajaksolla esim. syöpäriskiin, pohjavesien ja ympäristön saattumiseen. Ja mikä pahinta, jopa muutaman vuoden ikäiset tytöt aloittavat meikkaamisen, vaikka lapsella ohut iho ja kemikaalit päätyvät verenkiertoon, jotkut eliniäksi.

Ja tämä vain siksi, että naiset ja tytöt näyttäisivät kauniimmalta.

Voi luoja sitä tyhmyyttä. Tiesitkö, että monet niistä kemikaaleista ESTÄVÄT jotain sairauksia ja syöpää? Tuleeko yllätyksenä? Tulee? Tieteellinen fakta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Ei naureta. Sen sijaan Suomessa säälitään naisia, jotka joutuvat kulttuurisista syistä tälläytymään arkena korkkareihin vielä viisikymppisinäkin, käymään kauneusleikkauksissa ja silti pelkäämään jäävänsä yksin puille paljaille jos elättäjä-mies jättää. Suomessa saa itse valita milloin ja minne laittaa ne korkkarit päälle vai laittaako ollenkaan. Se jos mikä on itsensä kunnioittamista, ettei pilaa jalkojaan kengillä, joilla kävely on tuskaa, palele turhaan hamosissa pakkasella, tai ylipäätään stressaa siitä, mitä muut ulkonäöstä ajattelevat tai näkyykö ikä ja eletty elämä päälle vai pystyykö sen vielä jotenkin peittämään.

Totta. Ja Suomessa ja yleensä Pohjoismaissa säälitään myös säkkeihin suvun takia pakotettuja naisia.

Vierailija kirjoitti:

Ite en ainakaan vielä oo tätiytyny. Oon 40v, mutta meen heittämällä kolmekymppisestä.

En juurikaan oo muuttunu 20vuoteen. Oon suunnilleen saman kokonen, en käytä tätivaatteita ja elämän asennekkin on samaa luokkaa 😃

Kaverit on lähes kaikki 10vuotta nuorempia ja kai sekin osaltaan pitää nuorekkaassa elämässä kiinni.

Tämä! ☝️ en ymmärrä miten tätä on alapeukutettu niin monta krt.

Eli siis tätä en tajua!!

suomalainen mamma ajautuu tällaiseen, ettei jakseta pitää itsestä huolta, tullaan tuulipukukansalaisten perikuvaksi eli niiksi massasta erottumattomiksi harmaahiirulaisiksi.

Tuntuu, että kun täytät sen 30, niin ihmisen pitäisi lakata huolehtimasta ulkonäöstään ja kuuluisi sulautua näiden ” tätien” joukkoon.. Auta armias jos näytät ikäistäsi nuoremmalta, olet timmi ja vetävä, niin nämä hiirulaiset nousevat sankoin joukoin arvostelemaan kuinka yrität olla kauheankin nuorekas, mutta olet täysin feikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työelämässä huomattua: kun ammatillista uskottavuutta ei ole, jotkut 3-kymppiset naiset yrittävät saada sitä ns. rouvatyylillä.

Olisiko tässä sittenkin ketjun naisvihamielisin kommentti? Jos on väärä sukupuoli, niin ei kyllä mikään kelpaa. Ei edes äärimmäisen korrekti pukeutuminen.

Fakta on kumminkin, että joka ikinen aamu on laitettava jotakin päälle töihin lähtiessä. Oli uskottavuutta tai ei.

Tuleeko se ammatillinen uskottavuus sinun mielestäsi siis vaatteilla? Ei tule, vaikka kuinka korrektisti pukeutuisi. Ei miehelle eikä naiselle.

Luepa ajatuksella uudelleen. Ymmärsit nimittäin täysin väärin.

Uskottavuudella ja vaatteilla nimenomaan ei ole tekemistä toistensa kanssa, mutta jotkut vaatteet on jokaisella töihin lähtevällä yllänsä oltava. Tuo ensimmäinen kirjoittaja oli päättänyt, että uskottavuutta ei naisella ole, ja sitten soimaa korrekteja vaatteita käyttävää siitä, että tämä ”yrittää saada uskottavuutta”.

No arvaa kaksi kertaa, saisiko sitä uskottavuutta myöskään pukeutumalla jätesäkkiin, tai huppariin, tai farkkuihin tai... Ei tietenkään, koska sitä uskottavuutta ei vaan voi kirjoittajan mielestä olla, kun kyseessä on kolmekymppinen nainen.

Eli mikä oli motiivi korrektin pukeutumisen haukkumiselle? Ilmeisesti kolmekymppisten naisten nolaaminen ja sen asian korostaminen, ettei mikään siis mikään tässä maailmassa voi tuoda uskottavuutta, jos sattuu syntymään naiseksi.

Uskooko joku, että tuon kirjoittanut suo sitä uskottavuutta nelikymppiselle, viisikymppiselle tai kuusikymppiselle naiselle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

"Muualla maailmassa nauretaan", joo tosiaan. Muualla maailmassa ihaillaan Suomea ja Suomen nuorta ja kaunisea pääministeriä Sanna Marinia.

Nauretaan joo. Pääministeri on toinen aihe. Ja tuskin sä tai muut palstamammat näytätte Sanna Marinilta. :D 

Sinä toki näytät iästä ja sukupuolesta riippumatta :)

Muu maailma IHAILEE Suomea. Se osa maailmasta, joka tietää Suomen olemassaolosta.

Mun PT on 33- vuotias fitness urheilija. Hän näyttää ihan 25- vuotiaalta. Vartalo on 10+ ja tyttömäinen naama. Ihan oikeasti itseään nuoremmannäköisiä on

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hiukan kyllä ihmetyttää, miksi nuoren naisen pitää pukeutua tuollaiseen ryysytakkiin, jota en 6-kymppisenä naisena laittaisi ikinä päälleni: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006354949.html

Oman havaintoni mukaan nämä vaikutusvaltaiset ja työuralla edenneet naiset harvemmin edes haluavat panostaa ulkoiseen olemukseensa, vaan he loistavat muilla avuilla ja kyvyillä, kuin vaatteilla ja naamoillaan.

Jos katsoo vaikka sadan maailman vaikutusvaltaisemman naisten listaa, kovin vaatimattomalta kaikk näyttävät esim. Angela Merkel, joka on ollut maailman vaikutusvaltaisempia naisia, niin harvemmin hän on panostanut pukeutumiseen tai ulkoiseen olemukseen, vaan loistaa ja saanut valtaa muilla avuilla.

Ja ehkä nämä samaiset naiset käyttävät aikansa ja mielenkiintonsa itsensä sivistämiseen, ongelmien ratkaisuihin ja muihin yhteiskunnallisiin asioihin, kuin miettivät miltä näyttävät muiden silmissä.

Vaikka pitkälle on edelleen päästy naisten oikeuksissa ja tasa-arvossa, silti meidät määritellään edelleen sen perusteella, miltä me näytämme.  Ihan sama kuinka fiksu tai hyvä olisit työssäsi, niin ulkonäkö on tärkein. Kaikista karuinta on se, että me naiset itse esineellistämme itsemme. Haukumme ja arvostelemme muiden naisten ulkonäköä. Me kaikki tulemme rupsahtamaan ja vanhenemaan, joten ei meistä kukaan ole turvassa tätiytymiseltä. Eikö olisi kivaa, jos voisimme tämän rupsahtamisen jälkeen olla ihan yhtä arvokkaita kuin aina ennenkin?

Tämä. Ja nämä samaiset naiset ja äidit siirtävät asenteensa ja antavat esimerkin lapsilleen ja läheisille ja se jatkuu sukupolvelta toiselle.

Päiväkodissa 5v tytöllä voi olla jo valtavat ulkonäköpaineet tai 13v tyttö hautoo itsemurhaa ulkonäkönsä takia, kun lasta kiusataan ja siihen syyllistyy jopa lapsen äiti tai joku tuttu, kavereista puhumattakaan.

Todella surullista, kun naiset itse haluavat esineistää itsensä. Ja vaativat sitä myös muilta.

Millä tavalla ulkonäöstä huolehtiminen on esineistäminen? Muualla maailmassa nauretaan sille, miten suomalaiset naiset eivät kunnioittaa itsensä ja eivät huolehdi ulkonäöstä.

Itsestä ja hygieniasta huolehtiminen on kuitenkin nyt eri asia, kuin altistaa itsensä kemikaaleille ja myrkyille, jotka altistavat syövälle, allergioille, astmalle ja muille sairauksille, puhumattakaan julmista eläinkokeista, kun tilastojen mukaan naiset syövät elinaikanaan kymmeniä kiloja huulipunaa, värjäävät hiukset ja laittavat kemikaaleja naamaansa jne. Ja eikä altista ainoastaan itseään, vaan myös tulevat sukupolvet/lapsensa, kun myrkyt ja kemikaalit siirtyvät odotusaikana sikiöön ja myöhemmin lapsen verenkiertoon, maaperään ja ilmakehää, jota hengittää yhä useampi.

Hiusvärit, meikkaaminen jne. on melko uusi ilmiö n. 50-60 vuotta, eikä tarkkaan tiedetä niiden haittavaikutuksia pitkällä aikajaksolla esim. syöpäriskiin, pohjavesien ja ympäristön saattumiseen. Ja mikä pahinta, jopa muutaman vuoden ikäiset tytöt aloittavat meikkaamisen, vaikka lapsella ohut iho ja kemikaalit päätyvät verenkiertoon, jotkut eliniäksi.

Ja tämä vain siksi, että naiset ja tytöt näyttäisivät kauniimmalta.

No ei kyllä ole. Jo muinaisessa Egyptissä meikattiin. Mm. rajattiin silmät lyijyvärillä, käytettiin luomiväriä ja hennalla tuotiin punaisuutta huuliin ja poskiin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Beauty_and_cosmetics_in_ancient_Egypt