Lue keskustelun säännöt.
Miehen hyljepomppumätkähdykset sängyssä
25.12.2019 |
Miten 90kg mies voi kääntyä niin että koko ruho pompautetaan ilmaan ilmaan jossa onnistutaan kääntämään kylkeä 180 astetta, ja sitten mätkähdetään alas patjalle koko painolla? Patja ponnauttaa minut monta senttiä ilman ja herättää unesta. Joka ainoa kerta. Tulen hulluksi. Kellään muulla samaa tilannetta?
Kommentit (75)
Kannattaa suosiolla ostaa erilliset sängyt. Ne saa tarvittaessa vedettyä yhteen, mutta erillään nukutte paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ikinä pystyisi nukkumaan missään parisängyssä. Jotenkin vaivaannuttavaa ja ahdistavaa. Siinä vieressä joku sitten pyörisi, pierisi, kuorsaisi ja huokailisi. Ei kiitos tälle läheisriippuvuudelle. Omat huoneet ainut vaihtoehto, ja paljon romanttisempaa puolison vierailutkin puolin ja toisin... En todellakaan jaksaisi elää kumppanin ruumiintoimintojen mukaan öitäni.
Matkoilla omat huoneet myös.
Toi on kyllä unen kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto. Itse olen kyllä matkalla valmis kompromissiin, että nukutaan samassa huoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt oli hauska :D
Twin beds tosiaan voisi olla ratkaisu.
Nyt kun ollaan Suomessa, niin saa kirjoittaa ihan "kaksi sänkyä".
Kunnon travelleri käyttää coolimpia termejä.
Mun mies ei onneksi pompi, mutta se nukkuu selällään jalka koukussa ja nostaa toisen jalan siihen polvensa päälle. Se on kun huojuvatorni, joka aina lopulta rymähtää mun päälle.
Ihana sinkkuelämä <3 ei ihme että parisuhteessa olevat naiset elävät lyhempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei onneksi pompi, mutta se nukkuu selällään jalka koukussa ja nostaa toisen jalan siihen polvensa päälle. Se on kun huojuvatorni, joka aina lopulta rymähtää mun päälle.
😂
entisessä sängyssä sinkkuna ollessa tein noita vauhdikkaita hyppykäännöksiä. nykyinen parisänky on jämäkämpi. joko johtuu siitä tai sitten tietoisesti varon herättämästä vaimoani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
entisessä sängyssä sinkkuna ollessa tein noita vauhdikkaita hyppykäännöksiä. nykyinen parisänky on jämäkämpi. joko johtuu siitä tai sitten tietoisesti varon herättämästä vaimoani
Upeata. Joku on tajunnut että siinä vieressä toinen yrittää nukkua. Useimmilla ei käy mielessäkään että oma toiminta vaikuttaisi toisen uneen.
Minkä ihmeen takia nukutte parisängyissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ihmeen takia ihmisten ylipäätään pitää nukkua samassa sängyssä? Ei siinä, jos molempien unirytmi ja käytös on sellaista, ettei kumpikaan häiriinny, mutta nukkuminen on jokaisen henkilökohtainen ja tärkeä asia, joten en ymmärrä miksi vielä nykyäänkin pitää väkisin ängetä yhteiseen sänkyyn, jos sen seurauksena pilaa omat unensa.
Juu tuota löytyy. Ja kuorsaamista. Ja 120 kiloa elopainoa. Vuosia uuvutin itseäni yhteisessä sängyssä, kunnes muutettiin isompaan taloon missä omin itselleni yhden huoneen ja laitoin sinne oman sängyn. Ai ihanuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aivan sama tilanne, paitsi että tuntuu, että käännyttyään mies vielä hakee asentoa hyppimällä paikallaan. Meillä on erilliset sängyt, jotka olemme työntäneet yhteen, ja pitäisi olla laadukkaat jousetkin, mutta silti tuo jysäyttely resonoi minun puolelleni. Onneksi mies sentään nukkuu katkottomasti ja sikeästi, eli pitää vain odottaa, että hän nukahtaa. Ja onneksi hän painaa vain 70 kg.
Me nukutaan nykyään ihan eri mantereilla,ah tätä rauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama! Ei muuten, mutta levottomasti nukkuessaan jotenkin vissiin turhautuneena kääntää kylkeä pomppimalla.
Just vasta muutama päivä sitten huomautin kun herättiin, että pakkoko sitä kylkeä on kääntää niin dramaattisesti että minäkin herään.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies ei onneksi pompi, mutta se nukkuu selällään jalka koukussa ja nostaa toisen jalan siihen polvensa päälle. Se on kun huojuvatorni, joka aina lopulta rymähtää mun päälle.
Ei jumalauta, luulin että kenelläkään muulla ei voi olla tätä ilmiötä kuin meillä! Ei voi olla totta. Ja juuri tuo huojahtaminen kyljelleen toisen päälle.
Sen lisäksi tietty hyljehyppykäännökset.
Kun ostimme uuden sängyn, ostettiin ensinnäkin leveämpi sänky ja sellainen "ei joustinsänky" - en muista mitä niissä on sisällä, mutta ei ihan perinteistä vaahtomuovia, vaan sellaista muotoutuvaa. Ja vaikka patja on suojuksen kanssa iso ja yhtenäinen, siinä on sisällä kaksi erillistä patjaa, kummallekin oman mieltymyksen mukainen: mulla hiukan kovempi, miehellä pehmeä. Päällä paksu sijauspatja.
Lopputuloksena molemmilla enemmän tilaa, huojuva torni ei enää kaadu mun päälle ja ilmeisesti pehmeämmän sängyn ansiosta myös hyljehyppely loppui, kääntyy nyt ihan pehmeästi, kun ei ole jousia pongauttamassa ilmaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aivan sama tilanne, paitsi että tuntuu, että käännyttyään mies vielä hakee asentoa hyppimällä paikallaan. Meillä on erilliset sängyt, jotka olemme työntäneet yhteen, ja pitäisi olla laadukkaat jousetkin, mutta silti tuo jysäyttely resonoi minun puolelleni. Onneksi mies sentään nukkuu katkottomasti ja sikeästi, eli pitää vain odottaa, että hän nukahtaa. Ja onneksi hän painaa vain 70 kg.
Jousen tehtävä on joustaa. Laadukas jousi joustaa juuri sen verran kuin sen halutaan joustavan ja säilyttää ominaisuutensa pidempään kuin halpisjousi.
Tämä ei kuitenkaan estä sen miehen liikkeiden vaikuttamista niihin jousiin.
Hassua että kyljen kääntäminen on miehelle niin massiivisen fyysinen operaatio. Luulis että kun on voimaa niin sitä sulavammin sen kääntymisen saisi tehtyä. Mutta ei.
Minä teen hyljepomppuja ja olen nainen (ja kirjoitin eka hyljepimppuja, ja nyt hihityttää kamalasti). Mies ei niihin herää, meillä on erilliset patjat ja hän nukkuu sikeästi, mutta itse herään joka kerta kun mäjähdän voimalla takaisin patjaan.
En ymmärrä miten teen sen, hereillä ei lihasvoima edes riittäisi moiseen ilmaan sinkaisuun, mutta niin sitä vaan pompin ja mätkähtelen unissani.
Vierailija kirjoitti:
Ihana sinkkuelämä <3 ei ihme että parisuhteessa olevat naiset elävät lyhempään.
Jos olisit joskus nukkunut miehen vieressä olisit huomannut etteivät suinkaan kaikki ole hylkeitä.
En ikinä pystyisi nukkumaan missään parisängyssä. Jotenkin vaivaannuttavaa ja ahdistavaa. Siinä vieressä joku sitten pyörisi, pierisi, kuorsaisi ja huokailisi. Ei kiitos tälle läheisriippuvuudelle. Omat huoneet ainut vaihtoehto, ja paljon romanttisempaa puolison vierailutkin puolin ja toisin... En todellakaan jaksaisi elää kumppanin ruumiintoimintojen mukaan öitäni.
Matkoilla omat huoneet myös.