Huomenna 15 vuotta tsunamista - mitä muistat tapahtuneesta?
Itse muistan, kun Yrjö Länsipuro antoi tv-uutisissa haastattelua, että Thaimaassa on muutamia kuolleita. Samaan aikaan katsoin netistä kuvia Khao Lakin saaren rannalta, joka oli täynnä ruumiita. Länsipuro siirrettiin aika äkkiä muihin tehtäviin.
Kommentit (768)
En muista mutta muistan missä olin kun MÖRKÖ löi SISÄÄN!!!! OLIN psakalla.!!
Käyttäjä32415 kirjoitti:
Norjalainen työnantajani kuoli siellä, oli soittanut pojalleen ja kertonut meren vetäytymisestä. En juokse se on ihan turhaa koska ei ehdi, se on myöhäistä otan drinkin, kunnon merimies ja laivan kapteeni lomalla joka tiesi mitä tuleman pitää.
Hyvin olisi ehtinyt turvaan, mutta ehkä hän halusi lähteä komeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vaan Sauli muistaisi pylväässä antamansa lupaukset Jumalalle, ettei rakenneta niitä alttareita vieraille jumalille! Ihmisiä pitää auttaa, mutta auttaa saapumaan sen Jumalan luokse, joka pelasti ja pelastaa.
Minkäslainen paskiainen se sun jumala on, kun kaikkivoipaisuudessaan antaa tuollaista tapahtua? Satojatuhansia kuolleita, pieniä lapsia, kokonaisia perheitä, äitejä ja isiä, ja siihen lisäksi kaikki ne kadonneet, mitä heille tapahtui? Ei tainnut sun jumala auttaa ketään heistä.
Ymmärrän katkerat syytöksesi koska näin iso katastrofi. Mutta yksikään hiuskaan ei putoa Jumalan tietämättä. Emmekä me tiedä miksi ja missä järjestyksessä Hän ottaa elämiä pois. Hän ohjaa kaikkea, mutta hyvään suuntaan kokonaisuutta.
Piispakin taisi olla tuskastunut Jumalaan tuona päivänä (tai sitten ihmiseen) niin ihmekkö että sinäkin?
Varmaan ne ihmiskaupan uhreiksi joutuneet kadonneet lapsetkin ovat siellä jumalan johdatuksesta ja armosta sun mielestä.
Eivät he ole vaan ihmisten pahuuden tähden. Pedo filia on pahinta, Jeesus sanoi että parempi olisi että myllynkivi ripustettaisiin kaulaan niille ja heidät upo tettaisiin mereen jotka tekevät ...yhdelle pienimmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
piip kirjoitti:
Veli oli töissä sukellusoppaana Phuketissa, jäi onneksi henkiin. Muistan sen kuinka um sanoi ettei suomalaisia kuolonuhreja ole ja sen kuinka lentokentälle tuotiin baareilla nainen joka itki hysteerisesti ja haastattelija tunki mikrofoonia nenän alle ja kysyi ''Miltä nyt tuntuu?'' sekä ''Kuinka jaksat nyt?''..sitten muistan sen kun uutisissa näytettiin pienen pojan juoksevan lentokentällä mummonsa käsivarsille ääneen itkien...molemmat halasivat toisiaan ja itkivät. Pojan molemmat vanhemmat oli kateissa.
Muistan Paavo taaperon ja yritin etsiä valokuvista häntä, että voisin auttaa omalta osaltani hänen vanhempiaan löytämään poikansa.Ihan järkyttävä tapaus.
Olipa kaunista että yritit etsiä Paavoa , kiitokset tästä.
Mitä pahaa hän teki kun piti alkaa ivaamaan??
Oletpa sinä turmeltunut kun vääristelet kiitoksenkin mielessäsi ivaamiseksi. Häpeä jos osaat.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut sen jälkeen Aki Sirkesalon biisejä uudesta näkökulmasta. Esim biisissä nimeltä Leijailen lauletaan näin:
Aurinko maalaa mun ihoani
Aallokko hyväilee hiuksiani
Yksinäisen atollin
löysin, sitä kävelin
rantaan, jonka korallin
sekaan heti sukelsinValtakuntaan vedenalaiseen
leijailen, leijailenMeri on turkoosinsininen
Hitaasti kellun ja nautiskelen
Tuskin edes muistaisin
mitä tänne pakenin
Ajantajun kadotin
Syvemmälle vajosinEn ole yksin enkä yksinäinen
On ympärilläni parvi monituhatpäinen
kalojen, kauniiden, hiljaisten,
suurien, pienien, värikkäiden
Niitä tuijottelen
ja pois tahdo en
vaan leijailen
...vedenalaiseen valtakuntaan
aallot minua kuljettaaNiin aika outoa mielestäni, aivan kuin olisi aavistanut kohtalonsa. Myös yhdessä toisessa hänen biisissä lauletaan jotain että ”voisin olla vaikka valtameren alla...”
Hei, löytäisitkö ne toisenkin biisin sanat? Olipa mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko tuon tsunami-jankkaamisen jättää jo? Jotkut olivat kuulleet siitä ennen vuotta 2004, jotkut jostain syystä eivät. Tuli selväksi ensimmäisen 30 viestin jälkeen.
Itselläni ei ole oikein muistikuvia tapahtuneesta, mikä on hassua, koska muistan kuitenkin esimerkiksi 9/11 iskut. Olin siis 2004 tapaninpäivänä seitsemän. Jälkeen päin olen lukenut aiheesta paljon, surettaa toki kaikkien uhrien kohtalot, mutta erityisesti paikallisten, joilla meni kaikki.
Suomenkielessä ei tainnut olla sanaa tsunami ennen tuota tapahtumaa: "Tsunami on hyökyaalto, jonka usein aiheuttaa maanjäristys, kun se saa merenpohjan liikkeeseen. Nimitys tulee tosiaan japanin kielestä, ja se tarkoittaa sananmukaisesti ”satama-aaltoa”. Sanaa käytettiin pitkään vain tieteen erikoisterminä, mutta vuoden 2004 tapaninpäivä toi sen yleiskieleen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko tuon tsunami-jankkaamisen jättää jo? Jotkut olivat kuulleet siitä ennen vuotta 2004, jotkut jostain syystä eivät. Tuli selväksi ensimmäisen 30 viestin jälkeen.
Itselläni ei ole oikein muistikuvia tapahtuneesta, mikä on hassua, koska muistan kuitenkin esimerkiksi 9/11 iskut. Olin siis 2004 tapaninpäivänä seitsemän. Jälkeen päin olen lukenut aiheesta paljon, surettaa toki kaikkien uhrien kohtalot, mutta erityisesti paikallisten, joilla meni kaikki.
Suomenkielessä ei tainnut olla sanaa tsunami ennen tuota tapahtumaa: "Tsunami on hyökyaalto, jonka usein aiheuttaa maanjäristys, kun se saa merenpohjan liikkeeseen. Nimitys tulee tosiaan japanin kielestä, ja se tarkoittaa sananmukaisesti ”satama-aaltoa”. Sanaa käytettiin pitkään vain tieteen erikoisterminä, mutta vuoden 2004 tapaninpäivä toi sen yleiskieleen."
Aivan, sitä ennen puhuttiin yleisesti hyökyaallosta. Sitä sanaa ei käytä enää kukaan, vaan se on tsunami.
Muistan epäuskon siitä miten laaja ja täysmittainen tuho oli. Satoja tuhansia kuolleita ja kadonneita, vammautuneista puhumattakaan. Niin montaa elämää katkennut kesken tai tauolla epätietoisuuden vuoksi, siitä miten lähimmäisten on käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
piip kirjoitti:
Veli oli töissä sukellusoppaana Phuketissa, jäi onneksi henkiin. Muistan sen kuinka um sanoi ettei suomalaisia kuolonuhreja ole ja sen kuinka lentokentälle tuotiin baareilla nainen joka itki hysteerisesti ja haastattelija tunki mikrofoonia nenän alle ja kysyi ''Miltä nyt tuntuu?'' sekä ''Kuinka jaksat nyt?''..sitten muistan sen kun uutisissa näytettiin pienen pojan juoksevan lentokentällä mummonsa käsivarsille ääneen itkien...molemmat halasivat toisiaan ja itkivät. Pojan molemmat vanhemmat oli kateissa.
Muistan Paavo taaperon ja yritin etsiä valokuvista häntä, että voisin auttaa omalta osaltani hänen vanhempiaan löytämään poikansa.Ihan järkyttävä tapaus.
Olipa kaunista että yritit etsiä Paavoa , kiitokset tästä.
Mitä pahaa hän teki kun piti alkaa ivaamaan??
Oletpa sinä turmeltunut kun vääristelet kiitoksenkin mielessäsi ivaamiseksi. Häpeä jos osaat.
Älä yritä, haukuit nimim. piippiä
Miksi trollaat? KIITIN häntä aidosti! Häpeä nulikka.
Työkaveri oli siellä siskonsa ja tätinsä kanssa. Selvisivät mutta eksyivät ensin toisistaan kun aalto tuli. Siskonsa joutui jäämään sairaalaan sinne kun sai ruhjeita siksi työkaverini tuli töihin vasta myöhemmin takas
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut sen jälkeen Aki Sirkesalon biisejä uudesta näkökulmasta. Esim biisissä nimeltä Leijailen lauletaan näin:
Aurinko maalaa mun ihoani
Aallokko hyväilee hiuksiani
Yksinäisen atollin
löysin, sitä kävelin
rantaan, jonka korallin
sekaan heti sukelsinValtakuntaan vedenalaiseen
leijailen, leijailenMeri on turkoosinsininen
Hitaasti kellun ja nautiskelen
Tuskin edes muistaisin
mitä tänne pakenin
Ajantajun kadotin
Syvemmälle vajosinEn ole yksin enkä yksinäinen
On ympärilläni parvi monituhatpäinen
kalojen, kauniiden, hiljaisten,
suurien, pienien, värikkäiden
Niitä tuijottelen
ja pois tahdo en
vaan leijailen
...vedenalaiseen valtakuntaan
aallot minua kuljettaaNiin aika outoa mielestäni, aivan kuin olisi aavistanut kohtalonsa. Myös yhdessä toisessa hänen biisissä lauletaan jotain että ”voisin olla vaikka valtameren alla...”
Ja sen valtameren alla oli se liikahdus.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/operaatio-kotiinpaluu-nain-suo…
Tää oli mielenkiintonen. Miten paljon työtä tarvitsee evakuointilentoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko tuon tsunami-jankkaamisen jättää jo? Jotkut olivat kuulleet siitä ennen vuotta 2004, jotkut jostain syystä eivät. Tuli selväksi ensimmäisen 30 viestin jälkeen.
Itselläni ei ole oikein muistikuvia tapahtuneesta, mikä on hassua, koska muistan kuitenkin esimerkiksi 9/11 iskut. Olin siis 2004 tapaninpäivänä seitsemän. Jälkeen päin olen lukenut aiheesta paljon, surettaa toki kaikkien uhrien kohtalot, mutta erityisesti paikallisten, joilla meni kaikki.
Suomenkielessä ei tainnut olla sanaa tsunami ennen tuota tapahtumaa: "Tsunami on hyökyaalto, jonka usein aiheuttaa maanjäristys, kun se saa merenpohjan liikkeeseen. Nimitys tulee tosiaan japanin kielestä, ja se tarkoittaa sananmukaisesti ”satama-aaltoa”. Sanaa käytettiin pitkään vain tieteen erikoisterminä, mutta vuoden 2004 tapaninpäivä toi sen yleiskieleen."
Oli se jo sanana ennen tuota. Myös suomen kielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan sen, että etsin YouTubesta mahdollisimman paljon videoita ja ihmettelin joidenkin ihmisten huonoja selviytymistaitoja.
Huonoja selviytymistaitoja? Kukaan ei ollut koskaan kuullutkaan mistään tsunamista, ei sille ollut edes olemassa sanaa, ennen kuin japanin kielestä löytyi sopiva nimitys. Kukaan ei tiennyt - edes paikallisista - mitä tapahtuu tai miten pitää reagoida, jos meri lähtee vetäytymään.
....
Lillukanvarsia: tsunami oli silloin olemassa oleva sana, mutta lähinnä ammattitermistöä. Opiskelin tuolloin geologiaa, ja tsunamia kysyttiin tuolloin juuri ennen joulua pidetyssä Eksogeeniset prosessit -kurssin tentissä.
Tuo on itse asiassa se, mikä minulle on jäänyt parhaiten mieleen tuosta ajasta. Ensimmäisten uutisten tullessa (eli kun kokonaisuhrimäärä oli virallisesti vain muutamia kappaleita) harmittelin, etten ollut lukenut tenttiin paremmin, että tietäisin kunnolla, mistä oli kyse. (Ymmärsin perusteet, kielitaitoni ei riittänyt vielä kunnon sisäistämiseen.) Muistan, että minua vähän ihmetytti uhrien vähyys, mutta en osannut yhtään kyseenalaistaa uutisointia. Loput muistikuvat ovat paljon sumuisempia, mutta seurasin uutisointia herkeämättä koko joululoman ajan netistä, televisiosta ja lehdistä.
Pari tarinaa on jäänyt mieleen vuosien varrella mieleen: suomalainen pariskunta (tai nainen) joka otti hoiviinsa Thaimaassa suomalaisia orpolapsia ja oli heidän tukenaan Suomen maaperälle asti. Sekä Hesarissa ollut juttu uhrien tunnistamisesta ja suomen lähettämästä tunnistusryhmästä.
Kyllä kaikki tiesivät tsunamista/hyökyaallosta, mutta eivät vaan sen tarkemmin miten sen tulo ilmenee, joten eivät yhdistäneet asioita. Olivat lisäksi vieraassa paikassa, veden vetäytyminen ei kaikilla soittanut kelloja. Eivätkä kaikki olleet näkemässä tyhjää rantaa, tai osanneet paikallisten kieltä. Jälkiviisaus ei heitä auta, niin valitettavaa kuin se onkin.
Tuli mieleen se väittämä jossa aina sanotaan ettei vesimolekyyli liiku vaan sen läpi se energia, että pakkohan sen vesimolekyylin oli liikkua kylille asti nytkin, kun vesi tulvi.
Muistan, että telkkarista tuli lähes koko ajan uutisia aiheesta. Jouluna tuli ennen elokuvia ja muuta lepoisaa katsottavaa ja sinä jouluna oli sitten totaalinen katastrofi maailmalla.
Tässä syksyllä tuli dokumentti näistä alityöntövyöhykkeistä ja tsunameista. Tutkijat tiesivät, että siellä on siirros mutta ajattelivat ettei se enää järisi tai aiheuta tsunamia kun edellisestä ei ollut mitään viitteitä historiassa. Vasta sen jälkeen kun Japanissa sattui sama vuonna 2011 alettiin uhkia kartoittaa muuallakin.
Vierailija kirjoitti:
Muistan, että telkkarista tuli lähes koko ajan uutisia aiheesta. Jouluna tuli ennen elokuvia ja muuta lepoisaa katsottavaa ja sinä jouluna oli sitten totaalinen katastrofi maailmalla.
Tässä syksyllä tuli dokumentti näistä alityöntövyöhykkeistä ja tsunameista. Tutkijat tiesivät, että siellä on siirros mutta ajattelivat ettei se enää järisi tai aiheuta tsunamia kun edellisestä ei ollut mitään viitteitä historiassa. Vasta sen jälkeen kun Japanissa sattui sama vuonna 2011 alettiin uhkia kartoittaa muuallakin.
Pötyä. Tsunamivaroitusjärjestelmiä on kehitetty eri puolilla maailmaa ja 2004 tsunamin jälkeen kehitystyö kiihtyi. Se eib todellakaan alkanut vuonna 2011.
Ensin uutisissa puhuttiin vain maanjäristyksestä Kaakkois-Aasiassa. TV-uutisissa näytettiin jotakin murtunutta talon nurkkaa.
Eihän sitä ensin pariin päivään tiedettykään, että siellä on kadonnut tai kuollut suomalaisia, koska koko se Khao Lak, missä suurin osa oli, oli pyyhkiytynyt kokonaan pois. Ei ollut ketään kertomassa ja tietoliikenneyhteydet olivat katkenneet.
Ei juurikaan hetkauttanut, koska asia ei koskenut mitenkään henkilöhtaisesti. Tuohon aikaanhan Thaimaan-matkat olivat vain hyväosaisille. Tietoa asiasta tihkui hiljalleen ja koska alkuvaiheessa tapahtumaa vähäteltiin rankasti, niin eipä tarkenutvia uutisia tullut kovin tarkkaan seurattua.
Jälkiselvittelystä jäi mieleen kansalaisten eriarvoisuus, kun tässä tapauksessa kaikki lomalaiset haettiin erikoislennoilla valtion kustannuksella kotiin vaikka normaalisti ulkomailla ongelmiin ajatunutta ei auteta mitenkään. Sama toistuu nyt äiti-lapset jupakassa.