Huomenna 15 vuotta tsunamista - mitä muistat tapahtuneesta?
Itse muistan, kun Yrjö Länsipuro antoi tv-uutisissa haastattelua, että Thaimaassa on muutamia kuolleita. Samaan aikaan katsoin netistä kuvia Khao Lakin saaren rannalta, joka oli täynnä ruumiita. Länsipuro siirrettiin aika äkkiä muihin tehtäviin.
Kommentit (768)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun täällä palstalla mammat vaahtosivat että miksi ihmeessä äidit päästivät otteensa irti lapsista. He olisivat kuulemma pitäneet tiukemmin kiinni niin ei olisi voinut tapahtua tuollaista että lapsi katoaa.
Palstamammoilla oli jo silloin supervoimia.
Joku oli luullut puristavansa yhä vauvaansa, mutta olikin pelkkä vaippa :( Eivät käsivoimat riittäneet. Ihmiset eivät saaneet pidettyä toisiaan kädestä kiinni saati sitten lapsia sylissä. Bull Mentulaltakin olisi lähtenut rakkaat otteesta.
Mutta Saulille nostan hattua että kesti poikiensa kanssa Pakarangissa.
Saulilla ei ollutkaan mitään sylivauvaa jonka kanssa olisi pitänyt kiivetä palmuun...
Totta mutta nyt Aaro sylissään varmaan pyrkisi palmuun siinä kuin muutkin. Sattuma ratkaisi aika lailla kuka selvisi. Hirveitä juttuja nämä oli katsella lähes livenä.
Niitä ihmisiä oli varmaan loukkaantuneina mutalikoissa eikä ollut kännyä edes millä kutsua apuja.
Eihän mitkään laitteet edes kai toimineet? Kokemus muutti Niinistöä todella paljon. Hänen elämänsä yksi merkittävistä käännekohdista.
Ulkoministeriö varmaan tiesi Niinistön olevan tuolla?
Mistähän Niinistö saanut idean mennä tuonne juuri?
Puuttuu vaan, että jos joku ulkoministeriöstä olisi vinkannnut, "hyvää lomapaikkaa"...hrr.
Vierailija kirjoitti:
Rakennuttiko finnmatkat, nykyinen Tui, uuden hotellin sinne samalla paikalle jossa Blue Village Pakarang tuhoutui? Tuollahan suurinosa kuolleista suomalaisista oli.
Ei rakennuttanut ja eihän Finnmatkat/TUI sitä hotellia edes omistanut. Uusi hotelli on kyllä nykyään samalla paikalla.
Muistan sen kun avasin TV:n ja siellä oli uutisia tapahtuneesta. Olin kauhistunut. Jotkut lapset palasivat kotiinsa ilman vanhempiaan Thaimaasta. :(
Oli myös surullista että Aki Sirkesalo joutui onnettomuuden uhriksi. Kun koulut alkoivat taas vuoden 2005 alussa, koulussa tuli puhetta Tsunamista. Suututti, kun eräs poika huudahti "Vihdoinkin päästiin siitäkin kikkelipopparista eroon!". Olisi tehnyt mieli motata jätkää turpaan ja sanoa "Vihdoinkin päästään susta eroon. Sähän oot ysiluokalla?".
Se oli aikaa jolloin eka kerran tajuttiin netin voima suorana ja välittömänä tiedonjakajana. Kukaan ei enää päässyt näpelöimään tietoja ja kuvia joita ihmiset saivat koteihinsa.
Tavallaan tuolloin ryöstäytyi demokratia kunnolla sohvillemme käyttöömme, samalla kun virallinen tiedottaminen koki elämänsä mahalaskun ja häpeän vielä.
Nytkähti syvällä sieluissa siis muutakin kuin tuo maannerlaatta. Ja kaiken tämän päällä häilyi surun musta vaippa! Kuin olisimme ottaneet omenan, purreet sitä makeana ja saaneet maistaa Tiedon puusta , tulleet tuntemaan Hyvän ja Pahan, tuleet
karkoitetuksi Paratiisista.
Vierailija kirjoitti:
Se oli aikaa jolloin eka kerran tajuttiin netin voima suorana ja välittömänä tiedonjakajana. Kukaan ei enää päässyt näpelöimään tietoja ja kuvia joita ihmiset saivat koteihinsa.
Tavallaan tuolloin ryöstäytyi demokratia kunnolla sohvillemme käyttöömme, samalla kun virallinen tiedottaminen koki elämänsä mahalaskun ja häpeän vielä.
Nytkähti syvällä sieluissa siis muutakin kuin tuo maannerlaatta. Ja kaiken tämän päällä häilyi surun musta vaippa! Kuin olisimme ottaneet omenan, purreet sitä makeana ja saaneet maistaa Tiedon puusta , tulleet tuntemaan Hyvän ja Pahan, tuleet
karkoitetuksi Paratiisista.
Se oli aikaa jolloin media ja sosialismi näytti vääristyneet kasvonsa, koska ne riisuttiin alasti ja jolloin elämän satunnaisuuden edessä oli meillä turva vaan niissä jotka puhuivat totta tuona päivänä. Koskaan ei varmaan suomalainen sitten sotien ja Estonian ole ollut kollektiivisesti niin yksin kuin noina päivinä.
Suomalainen kysyi: kuka on turvanamme jos jotain tapahtuu? Ja vastaus saatiin samalla.
Ne jotka Jumalaan turvaavat ja Häntä rukoilevat vaikeina aikoina.
Kiitokset Niinistölle, että rukoilit ja kestit!
Veli oli töissä sukellusoppaana Phuketissa, jäi onneksi henkiin. Muistan sen kuinka um sanoi ettei suomalaisia kuolonuhreja ole ja sen kuinka lentokentälle tuotiin baareilla nainen joka itki hysteerisesti ja haastattelija tunki mikrofoonia nenän alle ja kysyi ''Miltä nyt tuntuu?'' sekä ''Kuinka jaksat nyt?''..sitten muistan sen kun uutisissa näytettiin pienen pojan juoksevan lentokentällä mummonsa käsivarsille ääneen itkien...molemmat halasivat toisiaan ja itkivät. Pojan molemmat vanhemmat oli kateissa.
Muistan Paavo taaperon ja yritin etsiä valokuvista häntä, että voisin auttaa omalta osaltani hänen vanhempiaan löytämään poikansa.
Ihan järkyttävä tapaus.
Vierailija kirjoitti:
Muistan sen, että etsin YouTubesta mahdollisimman paljon videoita ja ihmettelin joidenkin ihmisten huonoja selviytymistaitoja. Suurin tragedia oli tietämättömyys. Se, että toljotettiin vain kohoavaa vettä, että oho, onpa outo juttu. Kävellään pois päin siinä kohtaa, kun pitää juosta jo.
No mutta onhan se outo juttu. Miten tuollaista voisi tietää ja osata pelätä? Ja millainen kaikkivoipaisuusharha on ihmisellä, joka kuvittelee juoksevansa pakoon hyökyaaltoa?
Valtava se vesimassa joka siinä rannalla pyöri. Ahdistavaa. Katsoin muutamia itsekuvattuja videoita. Ja se kun lapset leikkivät vielä puolta tuntia ennen rannalla. Vesi katoaa. Ihmiset kuvaavat. :(
Tuskin se juokseminenkaan paljon auttoi. Tasaista maata pitkälle. Vain kipuaminen ylöspäin olisi pelastanut, johonkin tukevaan paikkaan.
Se on jäänyt mieleen, että ne oli suomalaisia sukellusopettajia, ketkä alkoivat listaamaan ihmisten nimiä 👍
Respect!
piip kirjoitti:
Veli oli töissä sukellusoppaana Phuketissa, jäi onneksi henkiin. Muistan sen kuinka um sanoi ettei suomalaisia kuolonuhreja ole ja sen kuinka lentokentälle tuotiin baareilla nainen joka itki hysteerisesti ja haastattelija tunki mikrofoonia nenän alle ja kysyi ''Miltä nyt tuntuu?'' sekä ''Kuinka jaksat nyt?''..sitten muistan sen kun uutisissa näytettiin pienen pojan juoksevan lentokentällä mummonsa käsivarsille ääneen itkien...molemmat halasivat toisiaan ja itkivät. Pojan molemmat vanhemmat oli kateissa.
Muistan Paavo taaperon ja yritin etsiä valokuvista häntä, että voisin auttaa omalta osaltani hänen vanhempiaan löytämään poikansa.Ihan järkyttävä tapaus.
Olipa kaunista että yritit etsiä Paavoa , kiitokset tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan sen, että etsin YouTubesta mahdollisimman paljon videoita ja ihmettelin joidenkin ihmisten huonoja selviytymistaitoja. Suurin tragedia oli tietämättömyys. Se, että toljotettiin vain kohoavaa vettä, että oho, onpa outo juttu. Kävellään pois päin siinä kohtaa, kun pitää juosta jo.
No mutta onhan se outo juttu. Miten tuollaista voisi tietää ja osata pelätä? Ja millainen kaikkivoipaisuusharha on ihmisellä, joka kuvittelee juoksevansa pakoon hyökyaaltoa?
No normaali juoksee. Eri asia onnistuuko. Kyllähän Japanistakin on kuvia miten se juokseminen joskus auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Se on jäänyt mieleen, että ne oli suomalaisia sukellusopettajia, ketkä alkoivat listaamaan ihmisten nimiä 👍
Respect!
Ihan todella paljon respectiä! Ritarinarvoista toimintaa. Eivätkö nostaneet itseään mitenkään varmasti. Huipputyyppejä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koisomuna kirjoitti:
Muistan tsunamista sen, että olin uusi kirkon työntekijä ja Tapaninpäivän messussa sytytettiin kynttilä tsunamin uhreille.
Muistan että joku piispa kertoi telkkarissa uskonsa horjuneen.
Muistan miten surullinen ja järkyttynyt olin kun jotkut olivat vieneet lapsensa Thaimaassa sellaiseen lapsiparkkiin jonka maskotti oli Maailman vahvin nalle. Koko lapsiparkki lapsineen oli huuhtoutunut pois.
Mies sanoi tämän tästä, että mitä sä noita katsot, kun olin jotenkin jymähtänyt telkkarin ääreen katsomaan ohjelmia tapahtuneesta. Hän ei halunnut nähdä.
Olin jotenkin ylpeä kun finnairin lentokoneesta tehtiin sairaalakone ja suomalaisia haettiin pois.
Hirveä sääli tuli kaikkia paikallisia kohtaan.
Joku selvinnyt kertoi miten lentokentällä itsekkäät suomalaiset eivät olleet luovuttaneet paikkojaan koneessa. Loukkaantuneet oli jätetty pyörätuolissa kentälle kun reittilennon paikkalipun omistajia oli lentänyt Suomeen, vaikka kone oli muutettu sairaalakoneeksi.
Suomeen tuli yksi lento, joka lennettiin sairaalakoneella. Siihen ei päässyt muita kuin vakavasti loukkaantuneita.
https://yle.fi/uutiset/3-7698169 Ainakin tuossa Seppo-niminen selviytyjä kuvasi että suomalaiset eivät luovuttaneet paikkojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vaan Sauli muistaisi pylväässä antamansa lupaukset Jumalalle, ettei rakenneta niitä alttareita vieraille jumalille! Ihmisiä pitää auttaa, mutta auttaa saapumaan sen Jumalan luokse, joka pelasti ja pelastaa.
Minkäslainen paskiainen se sun jumala on, kun kaikkivoipaisuudessaan antaa tuollaista tapahtua? Satojatuhansia kuolleita, pieniä lapsia, kokonaisia perheitä, äitejä ja isiä, ja siihen lisäksi kaikki ne kadonneet, mitä heille tapahtui? Ei tainnut sun jumala auttaa ketään heistä.
Ymmärrän katkerat syytöksesi koska näin iso katastrofi. Mutta yksikään hiuskaan ei putoa Jumalan tietämättä. Emmekä me tiedä miksi ja missä järjestyksessä Hän ottaa elämiä pois. Hän ohjaa kaikkea, mutta hyvään suuntaan kokonaisuutta.
Piispakin taisi olla tuskastunut Jumalaan tuona päivänä (tai sitten ihmiseen) niin ihmekkö että sinäkin?
Olen kuunnellut sen jälkeen Aki Sirkesalon biisejä uudesta näkökulmasta. Esim biisissä nimeltä Leijailen lauletaan näin:
Aurinko maalaa mun ihoani
Aallokko hyväilee hiuksiani
Yksinäisen atollin
löysin, sitä kävelin
rantaan, jonka korallin
sekaan heti sukelsin
Valtakuntaan vedenalaiseen
leijailen, leijailen
Meri on turkoosinsininen
Hitaasti kellun ja nautiskelen
Tuskin edes muistaisin
mitä tänne pakenin
Ajantajun kadotin
Syvemmälle vajosin
En ole yksin enkä yksinäinen
On ympärilläni parvi monituhatpäinen
kalojen, kauniiden, hiljaisten,
suurien, pienien, värikkäiden
Niitä tuijottelen
ja pois tahdo en
vaan leijailen
...vedenalaiseen valtakuntaan
aallot minua kuljettaa
Niin aika outoa mielestäni, aivan kuin olisi aavistanut kohtalonsa. Myös yhdessä toisessa hänen biisissä lauletaan jotain että ”voisin olla vaikka valtameren alla...”
Tuollaisina hetkinä erottuu todelliset sankarit. Yksityiset ihmiset auttoivat. Viranomaisilla vähän kone yski aluksi. Niinistö pelasti itsensä. Piispa vaan itkeä vollotti. Finnair toimi, ja jotkut hölmöt ovat vielä tuollaisen jälkeen sitä mieltä, ettei Suomen valtion kannattaisi tukea omaa lentoyhtiötä. Yhteistyö ruotsalaisten kanssa tarkoitti sitä, että suomalaiset toimivat ja ruotsalaiset tulivat - kirjaimellisesti - siinä siivellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuunnellut sen jälkeen Aki Sirkesalon biisejä uudesta näkökulmasta. Esim biisissä nimeltä Leijailen lauletaan näin:
Aurinko maalaa mun ihoani
Aallokko hyväilee hiuksiani
Yksinäisen atollin
löysin, sitä kävelin
rantaan, jonka korallin
sekaan heti sukelsinValtakuntaan vedenalaiseen
leijailen, leijailenMeri on turkoosinsininen
Hitaasti kellun ja nautiskelen
Tuskin edes muistaisin
mitä tänne pakenin
Ajantajun kadotin
Syvemmälle vajosinEn ole yksin enkä yksinäinen
On ympärilläni parvi monituhatpäinen
kalojen, kauniiden, hiljaisten,
suurien, pienien, värikkäiden
Niitä tuijottelen
ja pois tahdo en
vaan leijailen
...vedenalaiseen valtakuntaan
aallot minua kuljettaaNiin aika outoa mielestäni, aivan kuin olisi aavistanut kohtalonsa. Myös yhdessä toisessa hänen biisissä lauletaan jotain että ”voisin olla vaikka valtameren alla...”
Kannattaa varoa, mitä toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt vaan Sauli muistaisi pylväässä antamansa lupaukset Jumalalle, ettei rakenneta niitä alttareita vieraille jumalille! Ihmisiä pitää auttaa, mutta auttaa saapumaan sen Jumalan luokse, joka pelasti ja pelastaa.
Minkäslainen paskiainen se sun jumala on, kun kaikkivoipaisuudessaan antaa tuollaista tapahtua? Satojatuhansia kuolleita, pieniä lapsia, kokonaisia perheitä, äitejä ja isiä, ja siihen lisäksi kaikki ne kadonneet, mitä heille tapahtui? Ei tainnut sun jumala auttaa ketään heistä.
Ymmärrän katkerat syytöksesi koska näin iso katastrofi. Mutta yksikään hiuskaan ei putoa Jumalan tietämättä. Emmekä me tiedä miksi ja missä järjestyksessä Hän ottaa elämiä pois. Hän ohjaa kaikkea, mutta hyvään suuntaan kokonaisuutta.
Piispakin taisi olla tuskastunut Jumalaan tuona päivänä (tai sitten ihmiseen) niin ihmekkö että sinäkin?
Varmaan ne ihmiskaupan uhreiksi joutuneet kadonneet lapsetkin ovat siellä jumalan johdatuksesta ja armosta sun mielestä.
Oli Sri Lankassa
"Pikkuhiljaa lomailijoita alettiin evakuoida pois maasta bussi kerrallaan. Ellen ja kaksi muuta suomalaista odottivat kyytiä viimeisten joukossa.
– Kun mitään ei kuulunut, aloimme soitella, saataisiko mekin kyyti. Mutta emme saaneet vastauksia, koska tilanne oli kaaosmainen myös matkanjärjestäjille. Lopulta hypättiin jäniksinä ulkomaalaisen matkanjärjestäjän bussiin.
Ellenin ja kahden muun suomalaisen epäonneksi kolmikko jätettiin oman onnensa varaan, kun muut bussissa huomasivat, etteivät suomalaiset kuulu seurueeseen.
– Meidät tiputettiin rannalle. Silloin kävimme uudelleen läpi ajatuksen, että tässäkö tää nyt sitten oli. Saimme yhteyden suomalaiseen matkanjärjestäjään, ja meille sanottiin, että meri näyttää ihan rauhalliselta, ei mitään hätää, teidät haetaan huomenna. Siinä kohtaa piti soittaa Suomeen ja hyvästellä perheet varmuuden vuoksi.
Lopulta Ellenin ja kahden muun suomalaisen perheet nostivat asiasta metelin ja olivat yhteydessä ulkoministeriöön. Tämä tuotti tulosta, ja lopulta kolmikolle järjestettiin kyyti."
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/ellen_jokikunna…