Anopin jouluvierailu ahdistaa

Kiitos hyvistä neuvoista. Pitäisi tosiaan heti tarttua tökeröihin kommentteihin, sillä ne jäävät kuitenkin vaivaamaan. Jotenkin sitä on vain yrittänyt antaa kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta jälkikäteen kuitenkin jäänyt märehtimään sanottua. Luulisi nyt jokaisen myös älyävän, ettei uuden kumppanin seurassa aleta ylistämään ex-puolisoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittain kuulostaa siltä, että anoppi ei ole suoranaisesti ilkeä, ei vaan mieti miltä sanomiset sinusta tuntuvat. Se on jo hyvä lähtökohta ja ainakin parempi kuin se, että tahallaan ilkeilisi. Sitä voi myös olla helpompi lähteä korjaamaan ihan sillä, että sanoo jo siinä tilanteessa tulleensa loukatuksi niin ehkä anoppikin ymmärtää, että tietyt kommentit ovat loukkaavia vaikka ei sitä itse olisi tajunnut. Toki myös kun on itse jo tullut loukatuksi niin pitää yrittää olla löytämättä loukkauksia sieltä rivien välistä, jossa niitä ei todellisuudessa ehkä edes ole.

WTF?

Siis ihan että jos anoppi on sellainen papupata niin ei ehkä ihan todella tajua siinä papattaessaan, että kommentit voivat olla tahdittomia. Voi myös olla, että ovat niin erilaisia persoonia, ettei tällaiselta yhteentörmäykseltä voi välttyä. Mutta kun tarttuu sanomisiin jo siinä hetkessä niin toisella on mahdollisuus pyytää anteeksi jos tosiaan vaan tulee sammakoita eikä tahallaan ilkeile. Jos taas ilkeilee tahallaan niin tuleepahan sekin sitten myös miehelle selväksi ja on ehkä helpompi asettua vaimon puolelle. Mies on kuitenkin tuntenut äitinsä aina niin siihen kommunikointityyliin on varmasti tottunut eikä se tunnu niin loukkaavalta kuin vieraammasta ihmisestä voi tuntua.

Mutta ap on jo suoraan sanonut sekä anopille että miehelleen, että käytös loukkaa. Anoppi ei ole silti lopettanut sitä. Eli ei osaa tai halua lopettaa. Ap:lla ei kummassakaan tapauksessa ole mitään velvollisuutta emännöidä häntä kotonaan.

Toisekaeen, toisen arvostelua KUTSUTTUNA VIERAANA tämän toisen kotona ei voi kyllä selittää millään erilaisilla tavoilla. Eikä tuota, että arvostelu kiihtyy kun mies ei ole huoneessa.

Kysy anopiltasi joskus, miksi hän ei mene poikansa ex-vaimon luo jouluksi. Kun ja jos anoppisi arvostelee laittamaasi joulua, sano, että ensi jouluna tulettekin sitten hänen luokseen. Sieltä muuten pääsette näppärästi lipeämään pois omaan kotiinne jatkamaan joulunviettoa.

Kestä vielä tämä joulu anoppiasi. Sitten sinulla on vuosi aikaa tehdä ensi joulun "sotasuunnitelma".

Oma anoppini on minulle ilmaa ollut vuosia ja vastaan kyllä suoraan kysymykseen, mutta hänen mielipiteitä en ole kuulevinanikaan.

Tänään taas kiristellään hampaita...

Minua taas ahdistaa pojan ja miniän käynti. Haluavat tulla jouluksi meille, kun meillä on kuulemma tunnelmaa (rantasauna ja avanto ja tilaa). Mutta se tuhahtelu anopin ruoille ja maininta, kuinka oma äiti tekee kaikki paremmin, rassaa. Meidän jouluperinteitä on ollut, että joulusaunan jälkeen pukeudutaan rennosti aterialle, ei juhlapukuja ja meikkejä saunapuhtaalle iholle, niin sekin on väärin. Ensimäisenä jouluna tuli selväksi, että miniän kodissa ruukataan saunan jälkeen laittaa puvut ja pukutakit ja juhlamekot päälle ja tukat tupeerata ja lakat ja meikit ja sitten vasta istutaan ruokailemaan.

Miehen kanssa puhuttiin, että jotenkin pitäisi uskaltaa sanoa, että haluamme ensi joulun viettää kahdestaan, vaikka lapsenlapsia onkin mukava nähdä. Saas nähdä, millaiset tunnelmat illalla taas on. 

Miniän kotiin eivät mene, koska miniän vanhemmat asuu kaksiossa ja ei ole tilaa olla yötä ja on sähkösauna ja parveke vain.

Vierailija kirjoitti:

"Onpas huono lantulaatikko", sinä vastaat: "olipas tuo epäkohteliaasti sanottu".

"Olipas se poikani entinen niin mukava tyyppi" sinä sanot: "voitaisko puhua jostain muusta, kun tämä aihe saa oloni epämukavaksi?".

Pidä puolesi mutta kohteliaalla tavalla.

Just näin. Laita anoppi vastaamaan sanoistaan. Kun anoppi piikittelee niin kysy

”Mitä tarkoitit tuolla?” ystävällisesti silmiin katsomalla. Esitä niin kauan (kiusallisia) jatkokysymyksiä kunnes anoppi itse kiemurtelee kiusaantuneena tuolillaan.

”Olipa pahaa valmislaatikkoa”. Kehu anopin laatikontekotaitoja ja ehdota, että hän voisi tuoda laatikot ensi vuonna joulupöytään. Ensi jouluna muistutat, että ehdotit anoppia tuomaan paremmat laatikot ja ei ole tietenkään pakko syödä.

”Olen ollut poikasi kanssa naimisissa jo 10 vuotta. Toivottavasti voimme jo lopettaa Liisasta puhumisen.”

Tai voithan tässäkin lähteä tälle linjalle:”Mikä teki Liisasta erityisen mukavan? Miksi hän tulee mieleesi aina jouluna/kun tapaamme/? Miksi haluat puhua hänestä aina jouluna? Luuletko, että pääset hänestä koskaan yli? Muistaako anoppi, että minä olen nykyisin poikasi vaimo? *tässä kohtaa vaihdat aasinsillalla puheenaihetta* : Olethan muistanut käydä muistintarkastuksessa, kun ikää tulee niin se on erityisen tärkeää, voi tulla hiipien kaikki tuollaiset ja teilläkin on suvussa ollut kaikenlaista...

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ahdistaa pojan ja miniän käynti. Haluavat tulla jouluksi meille, kun meillä on kuulemma tunnelmaa (rantasauna ja avanto ja tilaa). Mutta se tuhahtelu anopin ruoille ja maininta, kuinka oma äiti tekee kaikki paremmin, rassaa. Meidän jouluperinteitä on ollut, että joulusaunan jälkeen pukeudutaan rennosti aterialle, ei juhlapukuja ja meikkejä saunapuhtaalle iholle, niin sekin on väärin. Ensimäisenä jouluna tuli selväksi, että miniän kodissa ruukataan saunan jälkeen laittaa puvut ja pukutakit ja juhlamekot päälle ja tukat tupeerata ja lakat ja meikit ja sitten vasta istutaan ruokailemaan.

Miehen kanssa puhuttiin, että jotenkin pitäisi uskaltaa sanoa, että haluamme ensi joulun viettää kahdestaan, vaikka lapsenlapsia onkin mukava nähdä. Saas nähdä, millaiset tunnelmat illalla taas on. 

Miniän kotiin eivät mene, koska miniän vanhemmat asuu kaksiossa ja ei ole tilaa olla yötä ja on sähkösauna ja parveke vain.

Onkohan miniä se, joka valitti horrorjouluketjussa ottaneensa samettimekon ja hienot korvikset ja korkkarit turhaan mukaan joulunviettoon, kun ei pukeuduttukaan hienosti :) 

Tiedän, miten vaikeaa on kieltäytyä, kun joku pyytää saada tulla jouluksi (saati jos ei edes pyydä, vaan olettaa itsestäänselvästi olevansa tervetullut) mutta jotenkin olisi hyvä saada asia perille...

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ahdistaa pojan ja miniän käynti. Haluavat tulla jouluksi meille, kun meillä on kuulemma tunnelmaa (rantasauna ja avanto ja tilaa). Mutta se tuhahtelu anopin ruoille ja maininta, kuinka oma äiti tekee kaikki paremmin, rassaa. Meidän jouluperinteitä on ollut, että joulusaunan jälkeen pukeudutaan rennosti aterialle, ei juhlapukuja ja meikkejä saunapuhtaalle iholle, niin sekin on väärin. Ensimäisenä jouluna tuli selväksi, että miniän kodissa ruukataan saunan jälkeen laittaa puvut ja pukutakit ja juhlamekot päälle ja tukat tupeerata ja lakat ja meikit ja sitten vasta istutaan ruokailemaan.

Miehen kanssa puhuttiin, että jotenkin pitäisi uskaltaa sanoa, että haluamme ensi joulun viettää kahdestaan, vaikka lapsenlapsia onkin mukava nähdä. Saas nähdä, millaiset tunnelmat illalla taas on. 

Miniän kotiin eivät mene, koska miniän vanhemmat asuu kaksiossa ja ei ole tilaa olla yötä ja on sähkösauna ja parveke vain.

Jos miniäsi tänäkin jouluna arvostelee ruokiasi tai yleensäkin joulunviettoanne, pyydä miniääsi tuomaan ensi jouluna äitinsä tekemät ruuat mukanaan. Teillä on oma tapanne viettää joulua ja se tulee sukuun tulleen hyväksyä. Tosin ihan hyvin voit poikasi perheelle ilmoittaa, että ensi jouluna teillä ei ole vastaanottoa.

Yksi vaihtoehto on, että miniä menee jouluksi vanhempiensa luokse joko lasten kanssa tai yksin ja poikanne tulee teille. Sinun ei tarvitse laittaa miniälle hänen lapsuutensa joulua, vaan se kuuluu hänen äidilleen.

Eikös se niin ole, että vieraat käyvät ajallaan ja talo elää tavallaan. Ei kenenkään pidä hyväksyä vieraan arvostelua omassa kodissaan.

Otan olleiden ihmisten kanssa aiakaspalveluasenteen. Olen jääräpäisen ystävällinen. Jos anoppi haukkuu ruokiasi: "onpa harmillista, ettet pidä niistä". Näin vapaudut vastuusta, makuasia on anopin eikä sinun ongelmasi.

Mikäli anoppi kehuu ex-miniäänsä, kehu tätä ja anoppiasi. "Lissu vaikuttaa mukavalta ihmiseltä, yhdessä hänen kanssaan olette vaikuttaneet siihen että Jaska on niin hyvä mies minulle."

Älä pahoittele äläkä nöyristele. Ole ainoastaan ystävällinen ja neutraali. Anopin on tosi vaikeaa tuossa tilanteessa ilkeillä tarkoituksella. Jos hän jatkaa sitä, ilkeily kertoo anopin olevan moukka.

Ehdotan kaikille kylpylä/hotellijoulua vaikka ihan omassa kotikaupungissa. Sitten vain ilmoitatte että ette ole tavattavissa. Nuo lomat ei edes ole järkyttävän kalliita kun niihin usein kuuluu ruuatkin monen päivän ajalta. Ja vanhemmat ihmiset voivat hyvin ilmoittaa jälkikasvuilleen että ikä jo painaa eikä jaksa laittaa joulua.

Ystäväpiiriini kuulu monen ikäisiä ja ne jotka ovat jo mummuja, stressaavat kun pitää panna kystä kyllä koko laumalle. Ja ne jotka ovat niitä isiä ja äitejä, ressaavat kun pitää rahdata koko poppoo isovanhemmille päiväkausiksi toiselle puolelle Suomea. Jos vain aukaisivat suunsa, niin voisi kaikilla olla rennompi joulu.

Mä en voi ymmärtää ketään joka menee toisten kotiin ja alkaa kaappeja remuamaan. Mä en ikinä ole itse tehnyt niin, eikä kukaan ole tehnyt sitä mulle. Todella tunkeilevaa ja röyhkeää käytöstä 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua taas ahdistaa pojan ja miniän käynti. Haluavat tulla jouluksi meille, kun meillä on kuulemma tunnelmaa (rantasauna ja avanto ja tilaa). Mutta se tuhahtelu anopin ruoille ja maininta, kuinka oma äiti tekee kaikki paremmin, rassaa. Meidän jouluperinteitä on ollut, että joulusaunan jälkeen pukeudutaan rennosti aterialle, ei juhlapukuja ja meikkejä saunapuhtaalle iholle, niin sekin on väärin. Ensimäisenä jouluna tuli selväksi, että miniän kodissa ruukataan saunan jälkeen laittaa puvut ja pukutakit ja juhlamekot päälle ja tukat tupeerata ja lakat ja meikit ja sitten vasta istutaan ruokailemaan.

Miehen kanssa puhuttiin, että jotenkin pitäisi uskaltaa sanoa, että haluamme ensi joulun viettää kahdestaan, vaikka lapsenlapsia onkin mukava nähdä. Saas nähdä, millaiset tunnelmat illalla taas on. 

Miniän kotiin eivät mene, koska miniän vanhemmat asuu kaksiossa ja ei ole tilaa olla yötä ja on sähkösauna ja parveke vain.

Onkohan miniä se, joka valitti horrorjouluketjussa ottaneensa samettimekon ja hienot korvikset ja korkkarit turhaan mukaan joulunviettoon, kun ei pukeuduttukaan hienosti :) 

Tiedän, miten vaikeaa on kieltäytyä, kun joku pyytää saada tulla jouluksi (saati jos ei edes pyydä, vaan olettaa itsestäänselvästi olevansa tervetullut) mutta jotenkin olisi hyvä saada asia perille...

Näin se on. Perhesuhteet on joskus vaikeita. Ap.lle sen verran, että oma äitini leskeksi jäätyään vietti joulut meillä. Valitti myös lanttulaatikot ja kaikki mahdollisen, kun ne ei ole samanlaisia, mitä hän on tehnyt. Ja lapset sai liikaa lahjoja ja kaikki oli niin toisenlaista, kun hän ja isäni joulun laittoi.

Mutta pidin suuni kiinni ja hymyilin, koska hänhän oli äitini ja leskiriepu.

Lapsenlapsia on mukava nähdä, mutta voisin kyllä viettää joulun kahdestaan miehen kanssa ja nähdä lapsenlapsia joskus toiste. Pojalle en tahdo uskaltaa sanoa, koska kaipa olen liian kiltti, kuten olin äitini kanssakin. Kun pelkään, että suuttuvat ja välit menee poikki.

Anopin kanssa ei ollut ongelmia. Vietti omaa elämää uuden miesystävän kanssa ja ei sekaantunut meidän elämään, joten homma sujui hyvin hänen kuolemaansa asti. Ap.lle sanon, että opettele pitämään puoliasi ja sano anopille suoraan, että yhteiset joulut oli sitten tässä. Meidän kotiin et tule arvostelemaan. Minunkin pitäisi uskaltaa pojalle näin sanoa, mutta...

Miksi joulut joskus on niin vaikeita

Äiti on miehen elämän tärkein nainen. Aina. Ja iankaikkisesti. ;)

Muistakaa se naiset ja avioliittonne voi hyvin.

Mullakin on piikittelevä anoppi ja harmittaa kun oon antanut sen sanojen tosi paljon harmittaa. Mutta ei kai me olla robotteja ja mieluiten tietenkin olisi ystävällisten ihmisten kanssa. Mutta kun tätä ei voinut valita.

Tiedän et hänelle ei kelpaa ulkonäköni, taustani, ruokani, luonteeni. Että ei pitäis olla mitään uutta ilkeilyissä. Mutta aina vaan jännitän ja ahdistun hänestä.

Ainoat hieman toimivat keinot: välttää kaksin hänen kanssaan olemista( silloin piikki lentää taatusti), puheenaiheet hyvin neutraaleina, ei omista asioista keskustelua lainkaan. Itse selvisin omasta anoppikoettelemuksestani jo, puhuin paljon nähtävyyksistä joita ensi kesän reissullamme aiomme katsoa. Anoppi tuskastui, olisi halunnut puhua mun suvussa kulkevista mielenterveysongelmista varmaan taas leimaten mut umpihulluksi

No äläpä! Mulla anoppi käyttää amfetamiinia. Tulee siis happopäissään pyörimään tuohon lastenlasten seuraan. Ei ole siis niin sekaisin, että voisi sanoa siitä. Mutta selvästi on ottanut annoksensa. Voin sanoa, että aivan sikana häiritsee....

Minä olen myös kiltti ihminen ja vaikea sanoa suoraan kun joku hiertää. Samoin kaiken piilovttuilun edessä sitä jotenkin vain lamaantuu, että sanoiko se oikeasti noin vai kuulinkohan oikein tai ymmärsinkö jotenkin väärin. Tilanne menee ohi ja jää vain paha mieli.

Siksi olen harjoitellut. Ikävän ihmisen kohdalla olen miettinyt, että mitä sieltä voi taas tulla ja mietin mitä sanon ja harjoittelen mielessäni nämä tilanteet. Sitten kun hetki koittaa, pamautan nämä kuin näyttelijä vuorosanat. Ja aina herttaisesti hymyssä suin.

Se on toiminut. Jos se ei veetuilua lopeta, niin ainakin olen samassa pelissä mukana ja pidän puoleni. Olen tästä oppinut muutenkin, nykyään saattaa tulla ihan extemporeekin napakka vastaus muulloinkin. Ja olen huomannut, ettei se mitään riko tai ihmiset loukkaannu kun sanoo ystävällisesti oman kantansa tai jos ei halua tms.

Tässä ap onkin saanut hyviä vinkkejä vuorosanoihin. Ja aina kannattaa esittää vittuilunsakin ystävällisesti.

Mies lähti nyt hakemaan äitiään. Anoppi on meillä joulukahvien ja -aterian ajan. Saa nähdä, kelpaako hänelle tänä vuonna joulusauna, kun hän on niin tarkka kampauksestaan. Itse aion kyllä saunoa pitkän kaavan mukaan, etenkin jos anoppi ei tule seuraksi. Olen jo maistanut kaikkia jouluruokia ja paria joululeivonnaisista ja kaikki ovat onnistuneita, joten kritiikkiin ei pitäisi olla aihetta. Olen myös miettinyt valmiiksi kommentteja sen varalle, että exää aletaan taas hehkuttaa. Saapa nähdä, millaisissa tunnelmissa aatto menee.

Jos se anoppi alkaa exän hehkutuksen, kerro, että exät ovat ihan syystä exiä. Ja että onko anoppi nyt ihan varma, ettei ole itse syypää eroon.

Tuollaisille naama väärällään kommentoijille pitää täräyttää niin napakasti takaisin, mielellään herkkään kohtaan, niin oppivat suitsimaan kaksihaaraista kieltään.

Toisen kotona ollaan vieraisilla. Jos ei käytöstapoja löydy tuon ikäiseltä, sopii pysyä kotonaan. On joulu tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Kun lohkaisee sulle jotakin, kommentoi tyyliin "haluatko pilata koko joulun vai?" tai jotain muuta saman tyylistä.

Kommentoi ohimennen anopin kuittailuun että ensi jouluksi ajattelitte Thaimaan tai Dubain reissua oman perheen kesken vai olisikohan Kanaria sittenkin parempi vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Jos se anoppi alkaa exän hehkutuksen, kerro, että exät ovat ihan syystä exiä. Ja että onko anoppi nyt ihan varma, ettei ole itse syypää eroon.

Tuollaisille naama väärällään kommentoijille pitää täräyttää niin napakasti takaisin, mielellään herkkään kohtaan, niin oppivat suitsimaan kaksihaaraista kieltään.

Toisen kotona ollaan vieraisilla. Jos ei käytöstapoja löydy tuon ikäiseltä, sopii pysyä kotonaan. On joulu tai ei.

Tää oli ketjun paras vastaveto! ”Onkohan anoppi itse eron aiheuttaja” :)