Anopin jouluvierailu ahdistaa

Kun lohkaisee sulle jotakin, kommentoi tyyliin "haluatko pilata koko joulun vai?" tai jotain muuta saman tyylistä.

Sano anopille suoraa miten toivot itseäsi kohdeltavan, etenkin omassa kodissasi, jos kerran miehestäsi ei siihen ole. Ei kai se muu auta?

Esitä lisäkysymyksiä. Mitä tarkoitat jne.

Ihannetapauksessa miehesi vetäisi rajat äidilleen ja asettuisi oman perheensä puolelle.

Ongelmana on se, ettei anoppi suostu näkemään käytöksessään mitään korjattavaa. Olen kerran miehen välityksellä anopin käytöksestä huomauttanut, mutta silloin anoppi vain soitti minulle ja ihmetteli, mikä hänen käytöksessään oli loukkaavaa. Anoppi puhuu paljon ja hallitsee keskustelua, eikä sammakoilta voi välttyä.

Jos anoppi on tänäkin jouluna tahditon, niin ehkä ensi jouluna jätät miehen nauttimaan yksin äitinsä seurasta ja siirryt lasten kanssa (jos teillä on niitä) joulunviettoon omien sukulaistesi seuraan. Ei sinun tarvitse sietää ikävää käytöstä anopiltasi. 

Itse ajattelin tänä vuonna yrittää sellaista taktiikkaa, että pysyn vain tyynen rauhallisena ja esitän kuin en yhtään ymmärtäisi mitä tarkoittaa piikittelyillään. Joutuu joko nielemään sanansa tai selittämään juttunsa. Edellisinä vuosina olen jo varmistanut ettemme jää hetkeksikään kahden, koska silloin naljailua tulee eniten. Lisäksi valmistaudun niihin kommentteihin jotka varmasti tulevat. Onneksi nähdään nykyään enää vain jouluisin.

Kai sinä anopin sinulle soittamassa puhelussa kerroit mikä mättää? Luulisi ymmärtävän, jos poikansa ensin käytöksestä sanoo ja sinä allekirjoitat sen.

Toki kerroin, muttei hän ymmärrä, mikä kommenteissa mättää. Jotenkin tuntuu, että hän vain teeskentelee, ettei ymmärrä. En omassa suvussani ole tottunut tahdittomaan ja ilkeilevään käytökseen.

Heitä se ulos jos alkaa aukomaan päätään. En minä ainakaan kodissani katselisi naamaansa aukovia muumioita.

m38

No nyt laitat tästä eteenpäin miehellesi selvät sävelet. Jos tulee yksikin ikävä kommentti, anoppi ei ole enää tervetullut kotiinne. Ja pidät kiinni tästä. Miehelle voit myös sanoa, että tilanne on hänen syytään: jos olisi puuttunut alusta saakka äitinsä huonoon käytökseen niin sinulla voisi olla vielä ok suhde anoppiin. Mutta koska hän on valinnut olla pelkuei, niin hyvä suhde on jo mahdottomuus.

Keskity hyvään ja omaan jouluusi, ole ystävällinen kuin jouluvieraalle ja miehesi äidille kuuluu. Jos sanoo jotain loukkaavaa, katso silmiin, ”pysäytä” tilanne, kysy mitä tarkoittaa tai miksi sanoit noin. Voit ihan suoraan sanoa, että tuo oli minusta melko ikävästi sanottu. Olettaen tietysti että hän oikeasti loukkaa - turha pilata oma joulu etsimällä rivien väliin piilotettua kettuilua, jota siellä ei välttämättä edes ole. Esim. kaappiin katsominen ei luultavasti ole tarkoitettu loukkaukseksi sinulle.

Mä en olisi korvaani lotkauttanut esim. ruokien arvostelulle ja yrittäisi miellyttää kaikin keinoin (koska turhaa se tuollaisen henkilön kanssa on). Sanoisin, ettei ole pakko tulla, jos tarjoilut ei kelpaa.

"Onpas huono lantulaatikko", sinä vastaat: "olipas tuo epäkohteliaasti sanottu".

"Olipas se poikani entinen niin mukava tyyppi" sinä sanot: "voitaisko puhua jostain muusta, kun tämä aihe saa oloni epämukavaksi?".

Pidä puolesi mutta kohteliaalla tavalla.

Sano anopille, että hän voi mennä sen eksän luo viettämään parempaa joulua.

Osittain kuulostaa siltä, että anoppi ei ole suoranaisesti ilkeä, ei vaan mieti miltä sanomiset sinusta tuntuvat. Se on jo hyvä lähtökohta ja ainakin parempi kuin se, että tahallaan ilkeilisi. Sitä voi myös olla helpompi lähteä korjaamaan ihan sillä, että sanoo jo siinä tilanteessa tulleensa loukatuksi niin ehkä anoppikin ymmärtää, että tietyt kommentit ovat loukkaavia vaikka ei sitä itse olisi tajunnut. Toki myös kun on itse jo tullut loukatuksi niin pitää yrittää olla löytämättä loukkauksia sieltä rivien välistä, jossa niitä ei todellisuudessa ehkä edes ole.

Vierailija kirjoitti:

Osittain kuulostaa siltä, että anoppi ei ole suoranaisesti ilkeä, ei vaan mieti miltä sanomiset sinusta tuntuvat. Se on jo hyvä lähtökohta ja ainakin parempi kuin se, että tahallaan ilkeilisi. Sitä voi myös olla helpompi lähteä korjaamaan ihan sillä, että sanoo jo siinä tilanteessa tulleensa loukatuksi niin ehkä anoppikin ymmärtää, että tietyt kommentit ovat loukkaavia vaikka ei sitä itse olisi tajunnut. Toki myös kun on itse jo tullut loukatuksi niin pitää yrittää olla löytämättä loukkauksia sieltä rivien välistä, jossa niitä ei todellisuudessa ehkä edes ole.

WTF?

Anopin mutinoihin ja arvosteluun sanot vain:

Minä tykkään, minusta tämä on hyvää. Kylläpä siellä sataa.

Ex-vaimoon vastaat, jos nyt pitää edes vastata, aha otatko lisää kahvia.

Komeroista ajat mäkeen, mitä sä mun komeroista haet ! !! Istu alas !

Vierailija kirjoitti:

"Onpas huono lantulaatikko", sinä vastaat: "olipas tuo epäkohteliaasti sanottu".

"Olipas se poikani entinen niin mukava tyyppi" sinä sanot: "voitaisko puhua jostain muusta, kun tämä aihe saa oloni epämukavaksi?".

Pidä puolesi mutta kohteliaalla tavalla.

Joo, tai kysyy anopilta mistä ero johtu, ehkäpä peräti tästä tahdittomasta anopista?

Miehesi on kyllä aika mammanpoika, ei voi muuta sanoa.

Vedä törkeet räkäposkella-kännit, niin et muista koko anopin käyntiä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osittain kuulostaa siltä, että anoppi ei ole suoranaisesti ilkeä, ei vaan mieti miltä sanomiset sinusta tuntuvat. Se on jo hyvä lähtökohta ja ainakin parempi kuin se, että tahallaan ilkeilisi. Sitä voi myös olla helpompi lähteä korjaamaan ihan sillä, että sanoo jo siinä tilanteessa tulleensa loukatuksi niin ehkä anoppikin ymmärtää, että tietyt kommentit ovat loukkaavia vaikka ei sitä itse olisi tajunnut. Toki myös kun on itse jo tullut loukatuksi niin pitää yrittää olla löytämättä loukkauksia sieltä rivien välistä, jossa niitä ei todellisuudessa ehkä edes ole.

WTF?

Siis ihan että jos anoppi on sellainen papupata niin ei ehkä ihan todella tajua siinä papattaessaan, että kommentit voivat olla tahdittomia. Voi myös olla, että ovat niin erilaisia persoonia, ettei tällaiselta yhteentörmäykseltä voi välttyä. Mutta kun tarttuu sanomisiin jo siinä hetkessä niin toisella on mahdollisuus pyytää anteeksi jos tosiaan vaan tulee sammakoita eikä tahallaan ilkeile. Jos taas ilkeilee tahallaan niin tuleepahan sekin sitten myös miehelle selväksi ja on ehkä helpompi asettua vaimon puolelle. Mies on kuitenkin tuntenut äitinsä aina niin siihen kommunikointityyliin on varmasti tottunut eikä se tunnu niin loukkaavalta kuin vieraammasta ihmisestä voi tuntua.