Narsistin katse
Olen puolisoni jälkeen pystynyt tunnistamaan kohtuullisesti narsisteja ja heillä on yksi mielenkiintoinen piirre, jota en ole tavallisilla ihmisillä tavannut.
Heidän pupillinsa laajenee, kuin ihastuneena tai riippuvainen dripissa kun he saavat narsistista lähdettä. Oikeudessa tähtenä, työporukan keskipisteenä, jonkun jakamattoman huomion saaneena...
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ikävät ihmiset eivät ole narsisteja tai psykopaatteja, joku ikävä henkilö voi toisen mielestä olla kovinkin mukava, riippuu kuinka "kemiat" kohtaavat . Narsismi- tai psykopatia diagnoosin saadakseen ihmisen täytyy kaydä läpi perusteelliset mielentilatutkimukset, näitä diagnooseja ei jaella kevyesti. Ei ihmisen ulkonäöstä tai katseesta voi päätellä onko hän persoonallisuushäiriöinen, tämä on ihan huuhaata.
Itseasiassa kaikki tunnekylmät ovat narsisteja/psykopaatteja, eriasia sitten onko dg tarpeellinen vai riittääkö pelkkä perinteinen k*sipää kuvailuksi.
Pitää kuitenkin huomata, että useimmilla ihmisillä empatia riittää vain lähipiiriin, siksi narsismia on vaikea todeta ilman, että tuntee ko. Henkilön syvemmin ja pidemmältä ajalta.
Ja rehellisesti narsistin läheisellä on huomattavasti paremmat edellytykset tunnistaa narsisti kuin yhdelläkään psykologilla.Eikä se tunnekylmyys mitenkään harvinaista ole: kasvatus ja muut persoonallisuuden piirteet yhdessä ratkaisevat tuleeko tälläisestä henkilöstä muita hyväksikäyttävä narsissi vai muita kunnioittavasti kohteleva ja ymmärtämään pyrkivä ihminen vaikka tunne-elämä olisikin jäänyt kypsymättä.
Toiset käyttävät empatiakyvyttömyyttä kuvaamaan tunnekylmyyttä. Mielestäni se on vähän huono ilmaisu siinä mielessä, että samoin kun huumorintajusta, jokaisella on empatiasta oma näkemyksensä.
Empatialla tarkoitetaan kykyä samaistua muiden tunteisiin (vaikka ei ymmärtäisikään reaktiota) , mutta ihminen voi myös ymmärtää ainakin joltain osin muiden tunteita vaikka ei pystyisikään samaistumaan.
Siinä merkityksessä empatiaa pystyy myös oppimaan esim. Ymmärtämään, että toista ei saa lyödä vaikka ei varsinaisesti pystyisi samaistumaan tai ymmärtämään muiden tunteita tai edes pitäisi muiden lyömistä pahana vaikka ei sitä omalle kohdalleen haluakaan koska itseä lyöminen sattuu. Moraali, kasvatus ja motivaatio (onko toiminta palkitsevaa vaikka siitä seuraisi mahdollinen rangaistus) määrittävät toimintaa.
Empatiakyky ei myöskään tarkoita, että olisi kykenevä osoittamaan myötätuntoa muita kohtaan ja toisaalta taas osa pystyy esittämään myötätuntoista vaikka ei sitä todellisuudessa olisikaan.
Myös empaattisilla ihmisillä voi olla sokeita pisteitä ja vaikeuksia erottaa esim. Toisen parhaaksi-ajattelu toisen tarpeiden ja halujen ymmärtämisestä. Esim. Vanhemmat, jotka haluavat lapsensa parasta voivat pyrkiä pakottamaan tai ohjailemaan lastaan haluamaansa suuntaan ymmärtämättä, että lapsen tarpeet ja halut voivat olla erilaisia. Silti tälläiset vanhemmat saattavat olla muuten hyvinkin empaattisia lastaan kohtaan.
Tiedän henkilöitä, jotka pitävät itseään (liiankin) empaattisina ja loistavina ihmistuntijoina. Heidän kohdallaan tämä tarkoittaa muiden kontrollointia ja pakottamista omaksi parhaakseen esim. henkilön mielestä kaikkien tulisi juosta maratoni, joten läheistä halutonta ihmistä painostetaan tähän herkeämättä. Koska painostaja käyttää energiaansa saadakseen toisen taipumaan tahtoonsa kokee tämä sen olevan osoitus empatiasta toista kohtaan. Yleensä tähän liittyy vielä vahvasti omien halujen tunnistamattomuus/kieltäminen: kyseessä ei ole minun haluni ja toiveeni vaan minun rakkauteni sinua kohtaan, en halua että kärsit koska et juokse maratonia.
Tai henkilö voi surutta painostaa/pakottaa seksiin, koska hänelle tulee siitä hyvä olo=sinullekin tulee, joten se on parhaaksesi.
Ihmistuntemus näillä tarkoittaa, joko osin tai kokonaan keksittyjä kuvitelmia siitä mitä muut tekevät ja miten toimivat (esim. Kaikki ovat juoppoja, työssäkäyvä sukulainen on sossupummi), pahimmillaan nämä myös "yrittävät auttaa" läheisiään itse keksimiensä/tärkeinä pitämiensä ongelmien ratkaisuissa esim. Ilmaisemalla huolestuneisuutensa mahdollisimman monelle tunteakseen itsensä tärkeäksi ja paremmaksi tai käyttääkseen sitä omien tarkoitusten ja kiinnostustenkohteiden peittona.
Narsistista on vaikea sanoa ymmärtääkö hän muiden tunteita ja toimiiko näin ollen täysin tietoisesti niistä piittamatta vai onko hän yksinkertaisesti täysin kykenemätön näkemään muita kuin itsensä jatkeena. Ellei sitten kuulu niihin, jotka avoimesti myöntävät/kerskuvat tai pitävät itseään samanlaisina kuin "kaikki" muutkin, eivätkä siksi osaa peitellä häikäilemättömyytään.
Pyörittelin näitä paljon vielä silloin kun itselleni oli tärkeää tietää toimiko toinen muita tuhoavalla tavalla täysin tietoisesti muista piittaamaatta vai ainoastaan ymmärtämättömyyttään. Koskaan en saanut varmaa vastausta, ainoastaan omia spekulaatioita, mutta niin tai näin myöhemmin kuitenkin ymmärsin, ettei sillä ollut oikeastaan mitään väliä. Tyyppi käyttäytyi miten käyttäytyi, aivan sama mistä syystä- en olisi kuitenkaan kyennyt tai edes halunnut jatkaa suhdetta tunnekylmän ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut ainakin eräästä narsistista kenet tunnen, hänen pupillinsa eivät koskaan laajene vaan pysyvät pieninä, läpintukevina pisteinä tilanteesta riippumatta. Tähän liittää vielä kolkon ja kylmän olemuksen ja rivon huumorintajun... hyi .. oikein selkäpiitä karmii.
Tuommosia silmiä on muistakin syistä: päihdeongelma, lääkitys, fobia ja pelkotilat (sympaattinen hermosto ylikierroksilla), silmä ei mukaudu normaalisti valonmäärän muutoksiin ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
En itse allekirjoita väitettä "narsistin katseesta", vahvasti narsistipiirteisen exäni katse sen sijaan muuttui usein "tyhjäksi" aina silloin kun yritin kysyä jostakin tekemästään ilkeydestä. Harvoin huomaan kenenkään silmistä mitään silmätulehdusta lukuunottamatta, mutta tämä ilmiö oli niin vahva, että oikeasti ex tuntui kirjaimellisesti poistuvan ruumistaan aina kun joku sanoi mitään vähääkään negatiivista hänestä ns. Valot päällä, mutta ketään ei kotona.
Sen sijaan olen itse kokenut ja monet muut ovat kuvanneet kokemusta narsistisen henkilön vaikutusta yleiseen ilmapiiriin esimerkiksi tilaa vievänä.
Yleensä kun ihminen on surullinen, ahdistunut, onnellinen tms. useimmat eivät tätä huomaa, ellei henkilö itse tuo mielialaansa erityisesti ilmi.
Sen sijaan pelkkä narsitin läsnäolo voi muuttaa kaikkien olon tukalaksi ja ahdistuneeksi tai vaikka innostuneeksi ilman, että narsistinen henkilö toisi avoimesti mielialaansa ilmi. Silloinkaan kaikki eivät osaa yhdistää yhtäkkistä ilmapiirin muutosta kehenkään tiettyyn henkilöön.
Kyllä, havaitsemme tiedostamattomasti monenlaisia viestejä. Esimerkiksi vastikään leskeksi jääneen talossa voi olla kirjaimellisesti raskas hengittää tai aggressiivisen ihmisen läsnäolo voi herättää levottomuutta, vaikka häntä ei näkisikään. Myös sosiaalinen epätahtisuus voi luoda epämukavan tunteen, esimerkiksi kun tottumaton yrittää seurustella aspergerin kanssa.
Mutta ei, diagnoosia ei voi tehdä omien tuntemuksien takia. Sinulla voi henkilökohtaisesti olla epämukavaa ilman, että joku välittömässä läheisyydessäsi oleva henkilö olisi narsisti.
Esimerkiksi se esimerkissä mainitsemani leski oli todella väsyttävää ja raskasta seuraa, vaikka hän yritti parhaansa mukaan olla pirteä ja iloinen. On normaalimpaa muuttua joissain elämäntilanteissa ankeuttajaksi kuin selvitä mistä tahansa vastoinkäymisistä ja takapakeista haavoittumatta ja kivutta. Sehän se vasta kummallista olisikin, jos olisi immuuni surulle ja uupumukselle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukisikohan tätä ketjua kukaan sellainen, joka osaisi neuvoa huoltajuusongelmassa. Narsisti raivostui silmittömästi, koska erosin jo ennen synnytystä. Hän on kostanut siitä lähtien. Sosiaalipuolella tai oikeudessa kukaan ei näe mistä on kysymys, koska mies on loistava valehtelemaan ja koska uhriutuva mies, joka kertoo sydämensä vuotavan verta ikävästä vetoaa.
Kukaan ei kuuntele lapsen hätää, koska isä kertoo lapsen olevan aivopestyn. Kukaan ei kuuntele minua, koska olen se aivopesijä ja vieraannuttaja. Kukaan ei näe ristiriitaa miehen hurjien työmääräpuheiden ja vuosikausien työttömyyden välillä, kukaan ei havahdu miehen syrjäytyneeseen elämään,luottotiedottomuuteen ja loisivaan elämäntyyliin, kukaan ei tajua miten puheet ovat valheita sekä hänen elämästään että suhteestaan lapseen.
Kun lapsen ja vanhemman kertomukset elämästä ovat täysin erilaiset, leimataan lapsi suoraan valehtelijaksi ja pakotetaan tiiviiseen kanssakäymiseen isän kanssa, isän, jota hän pelkää, isän, joka on lapselle uhannut hänelle ja äidille tapahtuvan jotain pahaa, jollei lapsi tottele.
Al-holin lapset kiinnostavat kyllä, mutta Suomessa lapsen hätää ei kuule kukaan jos vastapuolena on kostava narsistinen vanhempi.
Oletko tuolta jo kysynyt?
https://www.narsistienuhrientuki.fi/Siellä on varmasti muutakin kuin uusintoja brittilehtien juorupalstoista...
Minulla on sinulle vain yksi ohje:
Hanki huoltajuuskiistoihin erikoistunut erinomainen asianajaja (hyvä ei välttämättä riitä...)
...ja varaudu siihen että oma menneisyytesi pengotaan läpikotaisin tuossa taistossa.
Ja mikäli sinulta ei löydy "luurankoja kaapista", narsisti kyllä keksii niitä näppärästi, ja jos on taitavaa sorttia, vielä siten että stoorin pohjana toimii joku totuus/puolitotuus, se kun on uskottavampi kuin emävale.
208, hyvää pohdintaa sinulla.
Mistä tulikin mieleen...Katseesta en ole yhtään narsistia tunnistanut mutta tuo sinun parhaaksesi -mentaliteetti on itse asiassa ollut yhteinen nimittäjä erityisesti naisnarsistien ollessa kyseessä. Narsistimiehilläkin sitä on esiintynyt mutta ei niin suurissa ja havaittavissa määrin. Moni narsisti teeskentelee olevansa empaattinen mutta heidän käsityksensä empatiasta on niin vääristynyttä ja vinoutunutta, että jossain vaiheessa kohde alkaa väkisinkin epäillä, että jokin on nyt vialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ikävät ihmiset eivät ole narsisteja tai psykopaatteja, joku ikävä henkilö voi toisen mielestä olla kovinkin mukava, riippuu kuinka "kemiat" kohtaavat . Narsismi- tai psykopatia diagnoosin saadakseen ihmisen täytyy kaydä läpi perusteelliset mielentilatutkimukset, näitä diagnooseja ei jaella kevyesti. Ei ihmisen ulkonäöstä tai katseesta voi päätellä onko hän persoonallisuushäiriöinen, tämä on ihan huuhaata.
Itseasiassa kaikki tunnekylmät ovat narsisteja/psykopaatteja, eriasia sitten onko dg tarpeellinen vai riittääkö pelkkä perinteinen k*sipää kuvailuksi.
Pitää kuitenkin huomata, että useimmilla ihmisillä empatia riittää vain lähipiiriin, siksi narsismia on vaikea todeta ilman, että tuntee ko. Henkilön syvemmin ja pidemmältä ajalta.
Ja rehellisesti narsistin läheisellä on huomattavasti paremmat edellytykset tunnistaa narsisti kuin yhdelläkään psykologilla.Eikä se tunnekylmyys mitenkään harvinaista ole: kasvatus ja muut persoonallisuuden piirteet yhdessä ratkaisevat tuleeko tälläisestä henkilöstä muita hyväksikäyttävä narsissi vai muita kunnioittavasti kohteleva ja ymmärtämään pyrkivä ihminen vaikka tunne-elämä olisikin jäänyt kypsymättä.
En nyt malta olla lisäämättä, mutta tuon psykopatia dg:n saa käsitääkseni Suomessa vain jos joutuu vankilaan. Ja icd-10 luokituksessa ei edes ole narsistista persoonallisuushäiriötä (menee luokkaan "muut", joka voi toki tarkoitaa myös narsismia).
Osalla on aivan liian ruusuinen kuva psykologisista-arvioista. Ne perustuvat suurelta osin henkilön itsensä kertomaan. Ei ole mitään keinoa tai tutkimusta siihen- edes psykologilla/psykiatrilla, arvoida hakkaako edessä istuva henkilö puoisoaan, ellei tämä tuo sitä itse ilmi tai ole siellä esim. Viranomaisten lähetteestä.
Myöskään "mukavalla", "normaalilla" ja täydellisen tervemielisellä narsistilla on harvoin syytä hakeutua tutkimuksiin, ellei sitä sitten katsota eduksi esimiespaikkaa haettaessa tai jos halutaan todiste "hullulle" puolisolle omasta mielenterveydestä. Mihin tahansa haluamaansa tulokseen riittää, ettei ole aivan saapas.
Ja persoonallisuushäiriö-dg:n voi saada myös "kevein perustein", mutta tuskin narsistista persoonallisuushäiriötä kumminkaan.
Siitä olen kyllä yhtä mieltä, että mitään persoonallisuushäiriötä tuskin ainakaan aukottomasti erottaa pelkästä ulkonäöstä tai katseesta (joku voi ehkä arvata onnekkaasti oikein) tai ylipäätään ihmistä paremmin tuntematta.
Puhutaanko täällä nyt siitä Instru-katseesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse allekirjoita väitettä "narsistin katseesta", vahvasti narsistipiirteisen exäni katse sen sijaan muuttui usein "tyhjäksi" aina silloin kun yritin kysyä jostakin tekemästään ilkeydestä. Harvoin huomaan kenenkään silmistä mitään silmätulehdusta lukuunottamatta, mutta tämä ilmiö oli niin vahva, että oikeasti ex tuntui kirjaimellisesti poistuvan ruumistaan aina kun joku sanoi mitään vähääkään negatiivista hänestä ns. Valot päällä, mutta ketään ei kotona.
Sen sijaan olen itse kokenut ja monet muut ovat kuvanneet kokemusta narsistisen henkilön vaikutusta yleiseen ilmapiiriin esimerkiksi tilaa vievänä.
Yleensä kun ihminen on surullinen, ahdistunut, onnellinen tms. useimmat eivät tätä huomaa, ellei henkilö itse tuo mielialaansa erityisesti ilmi.
Sen sijaan pelkkä narsitin läsnäolo voi muuttaa kaikkien olon tukalaksi ja ahdistuneeksi tai vaikka innostuneeksi ilman, että narsistinen henkilö toisi avoimesti mielialaansa ilmi. Silloinkaan kaikki eivät osaa yhdistää yhtäkkistä ilmapiirin muutosta kehenkään tiettyyn henkilöön.
Kyllä, havaitsemme tiedostamattomasti monenlaisia viestejä. Esimerkiksi vastikään leskeksi jääneen talossa voi olla kirjaimellisesti raskas hengittää tai aggressiivisen ihmisen läsnäolo voi herättää levottomuutta, vaikka häntä ei näkisikään. Myös sosiaalinen epätahtisuus voi luoda epämukavan tunteen, esimerkiksi kun tottumaton yrittää seurustella aspergerin kanssa.
Mutta ei, diagnoosia ei voi tehdä omien tuntemuksien takia. Sinulla voi henkilökohtaisesti olla epämukavaa ilman, että joku välittömässä läheisyydessäsi oleva henkilö olisi narsisti.
Esimerkiksi se esimerkissä mainitsemani leski oli todella väsyttävää ja raskasta seuraa, vaikka hän yritti parhaansa mukaan olla pirteä ja iloinen. On normaalimpaa muuttua joissain elämäntilanteissa ankeuttajaksi kuin selvitä mistä tahansa vastoinkäymisistä ja takapakeista haavoittumatta ja kivutta. Sehän se vasta kummallista olisikin, jos olisi immuuni surulle ja uupumukselle...
Eihän tässä ole kukaan tuon perusteella mitään dignooseja jakamassakaan, kunhan sanoin, että se on monen kokemus narsismista.
Ymmärrän leski pointin- mutta se että tiedän nyt että kyseessä on leski vaikuttaa kokemukseeni lesken talon ilmapiiristä. En tosin kiellä, etteivätkö yhden voimakkaat tunnereaktiot- erityisesti mainitsemasi suunnaton suru voisi vaikuttaa voimakkaasti ilmapiiriin. Sen sijaan "epämukavan" olon voi aiheuttaa kuka tahansa oudoksumamme tai ylipäätään henkilö kenen kanssa emme tule toimeen. Juu ja kyllähän ihmiset vaistoavat jos ryhmässä on suuria jänniteitä tms.
Silti väitän, että muut harvoin huomaavat esim. Juhlissa/ koulussa/työssä, että jotain on juuri kohdannut suru- tai edes porukan kahden välisiä antipatioita- tai että se vaikuttaisi koko ryhmän yleiseen mielialaan. Useimmilla ei ole minkään valtakunnan vaikutusta ainakaan pidemmäksi aikaa ilmapiiriin vaikka toisivat esille itseään koskevan dramaattisenkin asian.
Täälläkin on lukemattomia ketjuja samasta aiheesta hieman eri termein, tilan haltuun ottavista persoonista- jotka läsnäolollaan hallitsevat paikallaolijoiden tunnetiloja- poikkeuksetta. Tämän ei ole pakko olla aina mitenkään negatiivisessa merkityksessä- esim. Sama henkilö voi välittömästi nostattaa juhlien tunnelmaa jo ilmaantumalla paikalle, sekä aiheuttaa ahdistusta ilmaantumalla työpaikalle jne.
Mutta kuten aiemmin sanoin tämä ei ole mikään diagnoosiperuste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse allekirjoita väitettä "narsistin katseesta", vahvasti narsistipiirteisen exäni katse sen sijaan muuttui usein "tyhjäksi" aina silloin kun yritin kysyä jostakin tekemästään ilkeydestä. Harvoin huomaan kenenkään silmistä mitään silmätulehdusta lukuunottamatta, mutta tämä ilmiö oli niin vahva, että oikeasti ex tuntui kirjaimellisesti poistuvan ruumistaan aina kun joku sanoi mitään vähääkään negatiivista hänestä ns. Valot päällä, mutta ketään ei kotona.
Sen sijaan olen itse kokenut ja monet muut ovat kuvanneet kokemusta narsistisen henkilön vaikutusta yleiseen ilmapiiriin esimerkiksi tilaa vievänä.
Yleensä kun ihminen on surullinen, ahdistunut, onnellinen tms. useimmat eivät tätä huomaa, ellei henkilö itse tuo mielialaansa erityisesti ilmi.
Sen sijaan pelkkä narsitin läsnäolo voi muuttaa kaikkien olon tukalaksi ja ahdistuneeksi tai vaikka innostuneeksi ilman, että narsistinen henkilö toisi avoimesti mielialaansa ilmi. Silloinkaan kaikki eivät osaa yhdistää yhtäkkistä ilmapiirin muutosta kehenkään tiettyyn henkilöön.
Kyllä, havaitsemme tiedostamattomasti monenlaisia viestejä. Esimerkiksi vastikään leskeksi jääneen talossa voi olla kirjaimellisesti raskas hengittää tai aggressiivisen ihmisen läsnäolo voi herättää levottomuutta, vaikka häntä ei näkisikään. Myös sosiaalinen epätahtisuus voi luoda epämukavan tunteen, esimerkiksi kun tottumaton yrittää seurustella aspergerin kanssa.
Mutta ei, diagnoosia ei voi tehdä omien tuntemuksien takia. Sinulla voi henkilökohtaisesti olla epämukavaa ilman, että joku välittömässä läheisyydessäsi oleva henkilö olisi narsisti.
Esimerkiksi se esimerkissä mainitsemani leski oli todella väsyttävää ja raskasta seuraa, vaikka hän yritti parhaansa mukaan olla pirteä ja iloinen. On normaalimpaa muuttua joissain elämäntilanteissa ankeuttajaksi kuin selvitä mistä tahansa vastoinkäymisistä ja takapakeista haavoittumatta ja kivutta. Sehän se vasta kummallista olisikin, jos olisi immuuni surulle ja uupumukselle...
Eihän tässä ole kukaan tuon perusteella mitään dignooseja jakamassakaan, kunhan sanoin, että se on monen kokemus narsismista.
Ymmärrän leski pointin- mutta se että tiedän nyt että kyseessä on leski vaikuttaa kokemukseeni lesken talon ilmapiiristä. En tosin kiellä, etteivätkö yhden voimakkaat tunnereaktiot- erityisesti mainitsemasi suunnaton suru voisi vaikuttaa voimakkaasti ilmapiiriin. Sen sijaan "epämukavan" olon voi aiheuttaa kuka tahansa oudoksumamme tai ylipäätään henkilö kenen kanssa emme tule toimeen. Juu ja kyllähän ihmiset vaistoavat jos ryhmässä on suuria jänniteitä tms.
Silti väitän, että muut harvoin huomaavat esim. Juhlissa/ koulussa/työssä, että jotain on juuri kohdannut suru- tai edes porukan kahden välisiä antipatioita- tai että se vaikuttaisi koko ryhmän yleiseen mielialaan. Useimmilla ei ole minkään valtakunnan vaikutusta ainakaan pidemmäksi aikaa ilmapiiriin vaikka toisivat esille itseään koskevan dramaattisenkin asian.
Täälläkin on lukemattomia ketjuja samasta aiheesta hieman eri termein, tilan haltuun ottavista persoonista- jotka läsnäolollaan hallitsevat paikallaolijoiden tunnetiloja- poikkeuksetta. Tämän ei ole pakko olla aina mitenkään negatiivisessa merkityksessä- esim. Sama henkilö voi välittömästi nostattaa juhlien tunnelmaa jo ilmaantumalla paikalle, sekä aiheuttaa ahdistusta ilmaantumalla työpaikalle jne.
Mutta kuten aiemmin sanoin tämä ei ole mikään diagnoosiperuste.
Oikeastaan keksin esimerkin aiheesta:
Joku tuo juhliin häiritsevän kutsumattoman, ei-toivotun vieraan esimerkiksi kehtysvammaisen, jonka vamman vuoksi juhlijoiden on vaikea suhtautua tai henkilön, jolla on kaunoja muiden juhlijoiden kanssa. Ilmapiiri latistuu ainakin hetkeksi ilmeisistä syistä. Persoonnallisuushäiriö ei ole samalla tavalla silmin nähtävissä.
Jos vielä leikitään, että juhlijoiden joukossa olisi yksi ja ainoa narsisti: teoriani mukaan tämä olisi se, joka viimekädessä päättäisi juhlien jatkumisesta ja ilmapiirin kehittymisestä. Antaako narsissi armollisesti juhlien jatkua vai jäävätkö juhlat lyhyeen, nouseeko fiilis vai tippuuko pakkaselle.
Kun narsissi toivottaa kuokkavieraat tervetulleiksi muut huokaavat helpotuksesta ja rentoutuvat. Jos narsissi taas ei ole kuokkijoita huomaavinaan useat ovat varautuneita ja pyrkivät pitämään näihin etäisyyttä.
Jos narsissia ei ole paikalla juhlat jatkuvat omalla painollaan kutsumattomista vieraista huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse allekirjoita väitettä "narsistin katseesta", vahvasti narsistipiirteisen exäni katse sen sijaan muuttui usein "tyhjäksi" aina silloin kun yritin kysyä jostakin tekemästään ilkeydestä. Harvoin huomaan kenenkään silmistä mitään silmätulehdusta lukuunottamatta, mutta tämä ilmiö oli niin vahva, että oikeasti ex tuntui kirjaimellisesti poistuvan ruumistaan aina kun joku sanoi mitään vähääkään negatiivista hänestä ns. Valot päällä, mutta ketään ei kotona.
Sen sijaan olen itse kokenut ja monet muut ovat kuvanneet kokemusta narsistisen henkilön vaikutusta yleiseen ilmapiiriin esimerkiksi tilaa vievänä.
Yleensä kun ihminen on surullinen, ahdistunut, onnellinen tms. useimmat eivät tätä huomaa, ellei henkilö itse tuo mielialaansa erityisesti ilmi.
Sen sijaan pelkkä narsitin läsnäolo voi muuttaa kaikkien olon tukalaksi ja ahdistuneeksi tai vaikka innostuneeksi ilman, että narsistinen henkilö toisi avoimesti mielialaansa ilmi. Silloinkaan kaikki eivät osaa yhdistää yhtäkkistä ilmapiirin muutosta kehenkään tiettyyn henkilöön.
Kyllä, havaitsemme tiedostamattomasti monenlaisia viestejä. Esimerkiksi vastikään leskeksi jääneen talossa voi olla kirjaimellisesti raskas hengittää tai aggressiivisen ihmisen läsnäolo voi herättää levottomuutta, vaikka häntä ei näkisikään. Myös sosiaalinen epätahtisuus voi luoda epämukavan tunteen, esimerkiksi kun tottumaton yrittää seurustella aspergerin kanssa.
Mutta ei, diagnoosia ei voi tehdä omien tuntemuksien takia. Sinulla voi henkilökohtaisesti olla epämukavaa ilman, että joku välittömässä läheisyydessäsi oleva henkilö olisi narsisti.
Esimerkiksi se esimerkissä mainitsemani leski oli todella väsyttävää ja raskasta seuraa, vaikka hän yritti parhaansa mukaan olla pirteä ja iloinen. On normaalimpaa muuttua joissain elämäntilanteissa ankeuttajaksi kuin selvitä mistä tahansa vastoinkäymisistä ja takapakeista haavoittumatta ja kivutta. Sehän se vasta kummallista olisikin, jos olisi immuuni surulle ja uupumukselle...
Eihän tässä ole kukaan tuon perusteella mitään dignooseja jakamassakaan, kunhan sanoin, että se on monen kokemus narsismista.
Ymmärrän leski pointin- mutta se että tiedän nyt että kyseessä on leski vaikuttaa kokemukseeni lesken talon ilmapiiristä. En tosin kiellä, etteivätkö yhden voimakkaat tunnereaktiot- erityisesti mainitsemasi suunnaton suru voisi vaikuttaa voimakkaasti ilmapiiriin. Sen sijaan "epämukavan" olon voi aiheuttaa kuka tahansa oudoksumamme tai ylipäätään henkilö kenen kanssa emme tule toimeen. Juu ja kyllähän ihmiset vaistoavat jos ryhmässä on suuria jänniteitä tms.
Silti väitän, että muut harvoin huomaavat esim. Juhlissa/ koulussa/työssä, että jotain on juuri kohdannut suru- tai edes porukan kahden välisiä antipatioita- tai että se vaikuttaisi koko ryhmän yleiseen mielialaan. Useimmilla ei ole minkään valtakunnan vaikutusta ainakaan pidemmäksi aikaa ilmapiiriin vaikka toisivat esille itseään koskevan dramaattisenkin asian.
Täälläkin on lukemattomia ketjuja samasta aiheesta hieman eri termein, tilan haltuun ottavista persoonista- jotka läsnäolollaan hallitsevat paikallaolijoiden tunnetiloja- poikkeuksetta. Tämän ei ole pakko olla aina mitenkään negatiivisessa merkityksessä- esim. Sama henkilö voi välittömästi nostattaa juhlien tunnelmaa jo ilmaantumalla paikalle, sekä aiheuttaa ahdistusta ilmaantumalla työpaikalle jne.
Mutta kuten aiemmin sanoin tämä ei ole mikään diagnoosiperuste.
Oikeastaan keksin esimerkin aiheesta:
Joku tuo juhliin häiritsevän kutsumattoman, ei-toivotun vieraan esimerkiksi kehtysvammaisen, jonka vamman vuoksi juhlijoiden on vaikea suhtautua tai henkilön, jolla on kaunoja muiden juhlijoiden kanssa. Ilmapiiri latistuu ainakin hetkeksi ilmeisistä syistä. Persoonnallisuushäiriö ei ole samalla tavalla silmin nähtävissä.
Jos vielä leikitään, että juhlijoiden joukossa olisi yksi ja ainoa narsisti: teoriani mukaan tämä olisi se, joka viimekädessä päättäisi juhlien jatkumisesta ja ilmapiirin kehittymisestä. Antaako narsissi armollisesti juhlien jatkua vai jäävätkö juhlat lyhyeen, nouseeko fiilis vai tippuuko pakkaselle.
Kun narsissi toivottaa kuokkavieraat tervetulleiksi muut huokaavat helpotuksesta ja rentoutuvat. Jos narsissi taas ei ole kuokkijoita huomaavinaan useat ovat varautuneita ja pyrkivät pitämään näihin etäisyyttä.Jos narsissia ei ole paikalla juhlat jatkuvat omalla painollaan kutsumattomista vieraista huolimatta.
Entä jos paikalle ilmaantuu pelargonia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En itse allekirjoita väitettä "narsistin katseesta", vahvasti narsistipiirteisen exäni katse sen sijaan muuttui usein "tyhjäksi" aina silloin kun yritin kysyä jostakin tekemästään ilkeydestä. Harvoin huomaan kenenkään silmistä mitään silmätulehdusta lukuunottamatta, mutta tämä ilmiö oli niin vahva, että oikeasti ex tuntui kirjaimellisesti poistuvan ruumistaan aina kun joku sanoi mitään vähääkään negatiivista hänestä ns. Valot päällä, mutta ketään ei kotona.
Sen sijaan olen itse kokenut ja monet muut ovat kuvanneet kokemusta narsistisen henkilön vaikutusta yleiseen ilmapiiriin esimerkiksi tilaa vievänä.
Yleensä kun ihminen on surullinen, ahdistunut, onnellinen tms. useimmat eivät tätä huomaa, ellei henkilö itse tuo mielialaansa erityisesti ilmi.
Sen sijaan pelkkä narsitin läsnäolo voi muuttaa kaikkien olon tukalaksi ja ahdistuneeksi tai vaikka innostuneeksi ilman, että narsistinen henkilö toisi avoimesti mielialaansa ilmi. Silloinkaan kaikki eivät osaa yhdistää yhtäkkistä ilmapiirin muutosta kehenkään tiettyyn henkilöön.
Kyllä, havaitsemme tiedostamattomasti monenlaisia viestejä. Esimerkiksi vastikään leskeksi jääneen talossa voi olla kirjaimellisesti raskas hengittää tai aggressiivisen ihmisen läsnäolo voi herättää levottomuutta, vaikka häntä ei näkisikään. Myös sosiaalinen epätahtisuus voi luoda epämukavan tunteen, esimerkiksi kun tottumaton yrittää seurustella aspergerin kanssa.
Mutta ei, diagnoosia ei voi tehdä omien tuntemuksien takia. Sinulla voi henkilökohtaisesti olla epämukavaa ilman, että joku välittömässä läheisyydessäsi oleva henkilö olisi narsisti.
Esimerkiksi se esimerkissä mainitsemani leski oli todella väsyttävää ja raskasta seuraa, vaikka hän yritti parhaansa mukaan olla pirteä ja iloinen. On normaalimpaa muuttua joissain elämäntilanteissa ankeuttajaksi kuin selvitä mistä tahansa vastoinkäymisistä ja takapakeista haavoittumatta ja kivutta. Sehän se vasta kummallista olisikin, jos olisi immuuni surulle ja uupumukselle...
Eihän tässä ole kukaan tuon perusteella mitään dignooseja jakamassakaan, kunhan sanoin, että se on monen kokemus narsismista.
Ymmärrän leski pointin- mutta se että tiedän nyt että kyseessä on leski vaikuttaa kokemukseeni lesken talon ilmapiiristä. En tosin kiellä, etteivätkö yhden voimakkaat tunnereaktiot- erityisesti mainitsemasi suunnaton suru voisi vaikuttaa voimakkaasti ilmapiiriin. Sen sijaan "epämukavan" olon voi aiheuttaa kuka tahansa oudoksumamme tai ylipäätään henkilö kenen kanssa emme tule toimeen. Juu ja kyllähän ihmiset vaistoavat jos ryhmässä on suuria jänniteitä tms.
Silti väitän, että muut harvoin huomaavat esim. Juhlissa/ koulussa/työssä, että jotain on juuri kohdannut suru- tai edes porukan kahden välisiä antipatioita- tai että se vaikuttaisi koko ryhmän yleiseen mielialaan. Useimmilla ei ole minkään valtakunnan vaikutusta ainakaan pidemmäksi aikaa ilmapiiriin vaikka toisivat esille itseään koskevan dramaattisenkin asian.
Täälläkin on lukemattomia ketjuja samasta aiheesta hieman eri termein, tilan haltuun ottavista persoonista- jotka läsnäolollaan hallitsevat paikallaolijoiden tunnetiloja- poikkeuksetta. Tämän ei ole pakko olla aina mitenkään negatiivisessa merkityksessä- esim. Sama henkilö voi välittömästi nostattaa juhlien tunnelmaa jo ilmaantumalla paikalle, sekä aiheuttaa ahdistusta ilmaantumalla työpaikalle jne.
Mutta kuten aiemmin sanoin tämä ei ole mikään diagnoosiperuste.
Oikeastaan keksin esimerkin aiheesta:
Joku tuo juhliin häiritsevän kutsumattoman, ei-toivotun vieraan esimerkiksi kehtysvammaisen, jonka vamman vuoksi juhlijoiden on vaikea suhtautua tai henkilön, jolla on kaunoja muiden juhlijoiden kanssa. Ilmapiiri latistuu ainakin hetkeksi ilmeisistä syistä. Persoonnallisuushäiriö ei ole samalla tavalla silmin nähtävissä.
Jos vielä leikitään, että juhlijoiden joukossa olisi yksi ja ainoa narsisti: teoriani mukaan tämä olisi se, joka viimekädessä päättäisi juhlien jatkumisesta ja ilmapiirin kehittymisestä. Antaako narsissi armollisesti juhlien jatkua vai jäävätkö juhlat lyhyeen, nouseeko fiilis vai tippuuko pakkaselle.
Kun narsissi toivottaa kuokkavieraat tervetulleiksi muut huokaavat helpotuksesta ja rentoutuvat. Jos narsissi taas ei ole kuokkijoita huomaavinaan useat ovat varautuneita ja pyrkivät pitämään näihin etäisyyttä.Jos narsissia ei ole paikalla juhlat jatkuvat omalla painollaan kutsumattomista vieraista huolimatta.
Entä jos paikalle ilmaantuu pelargonia?
Todennäköisesti ärsyttää muita juhlijoita hössötyksellään, mutta muuten harmiton tapaus.
Minulla on kokemuksia kun narsisti tai psykopaatti saa huomioni ja katsoo sillä hullulla, jäänpistävällä intensiivikatseella, mutta kokemuksissani heillä on erityisen pienet pupillit. Usein leikin viatonta ja kuuntelen hetken niitä narsun sepustuksia. Jäätävää olisi olla sellaisen uhri, mua on suojellut jokin henkiinjäämisvaisto, pelkään paljon sellaisen katseen omaavia ihmisiä, mutta hetken voi näytellä, etten pelkää ja mua kiinnostaa. Ja kiinnostaakin mutta analyyttisessa mielessä, mitä patologisesti valehtelevat, silmääkään räpäyttämättä.
Oletko tuolta jo kysynyt?
https://www.narsistienuhrientuki.fi/
Siellä on varmasti muutakin kuin uusintoja brittilehtien juorupalstoista...