Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaako mummo enää lahjoja ostaakaan?
20.12.2019 |
Olen 53-vuotias kaksivuotiaan pojan mummo ja ahkera av-palstan seuraaja. Noita keskusteluja mummoista kun olen lukenut, tulee sellainen tunne, että uskaltaako sitä kohta ostaa lapsenlapselle yhtään mitään. Aina menee väärin...
Nyt ostin jouluksi Ryhmä Hau-pyjaman, traktori-säästölippaan, traktori-kirjan ja kaksi Ryhmä Hau-pehmoa. Onko tämä juuri sitä onnetonta krääsää, mitä vanhemmat eivät halua? Uskon ainakin pojan olevan iloinen lahjoistaan.
Olin kai huono mummo, kun en tajunnut kysyä vanhempien toiveita pojan lahjaksi/lahjoiksi.
Kiitos vauva-palstan, olen tässäkin asiassa nyt hivenen viisaampi :)
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa vaan kaikille lahjoille. Joulunpyhinä on hyvin aikaa laittaa ylimääräiset myyntiin ja ostaa sitten tilalle esim. ne tylsät talvihaalarit.
Miksi oletat, että saat myydä lapsen saamat lahjat? Teetkö samoin miehesi saamille lahjoille ja saako puolisosi myydä kaiken sen, mitä sinä saat lahjaksi? Eli mies ostaa sinulle uuden puhelimen, mutta myy sen jo tapanina pois, koska se on lahja?
Tietenkin ne saa myydä.
Vai mitä niille ylimääräisille sitten pitää tehdä? Kun on viisi samaa kirjaa, joka ei alunperinkään edes ole lapsille mieleen. Tai kolmet vääränkokoiset luistimet tai liian pieni mekko tai kutittavia sukkahousuja paketillinen.
Pitääkö ne balsamoida sinne kotiin? Hankkia niille vitriini?
Siis oikeastiko olet sitä mieltä, että mies saa mydä lahjasi? Saat merkkilaukun ja mies toteaa, että sulla on jo yksi laukku, minä myyn tämän. Ei näit kotiin balsamoida! Sama hajuveden kanssa, myyntiin vain, koska kaapissa on jo yksi parfyymi.
Jos mulla on se miehen antama lahja, lahja kutittaa tai on liian pieni tms niin tietenkin sen saa myydä. Ja on myytykin, jos ei pysty vaihtamaan. Mieheni onneksi on niin fiksu, että säilyttää kuitit.
Mutta minä olen aikuinen, eikä mieheni ole minun huoltajani, joten siinä on ero minun ja alaikäisen ja hänen huoltajansa välillä.
Varmaan tiesit, että tässä asiassa laki holhoustoimesta on toista mieltä. Vaikka lapsi on alaikäinen, on omaisuus - siis mikä tahansa lahjaksi saatu lelunallesta osakkeisiin - lapsen omaa, ei vanhempien. Siksi lahjan myymiseen tarvitaan omistajan lupa. Huoltajalla ei ole oikeutta realisoida mitään lapsen lahjaksi saamaa, vaikka nykyvanhemmilla moinen käsitys onkin. Lahjan voi vaihtaa oikeaan kokoon tai malliin, mutta myydä sitä ei saa, jos se 2v ei anna lupaa.
Jos se lahjanantaja päättää ilmoittaa, että olet lapsen lahjaksi saaman omaisuuden hävittänyt ja käyttänyt saamasi rahat, niin aika ripeästi tehdään lasu.
Lahjaa ei pysty vaihtamaan jos ei ole kuitteja.
Minulle sopii vallan mainiosti, että niitä lahjoja ei sitten kanneta tänne ollenkaan tai vaikka pulitan ne rahana takaisin antajalle, mutta lasten koti hukkuu siihen turhaan tavaraan jos sitä ei saa täältä poistaa.
Eikä mun lapset niin tyhmiä ole, että ne haluaisi hukkua moskaan. Tietenkin ne ymmärtää että tavarat kiertää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuotiaalle viisi lahjaa yhdeltä mummolta on tosi paljon. Jos on yhtään enemmän sukua ja kaikki ostaa 5 lahjaa, lapsi hukkuu lahjoihin.
Miksi kaksi pehmolelua?Mitä ihmeellistä tuossa muka on? Minäkin ostin mun kummipojalle kuusi lahjaa ja sen lisäksi talletan hänen tililleen 500 euroa:)
Lapsen kiinostus niihin lahjoihin loppuu suunnilleen sen viidennen kohdalle kun niitä on niin paljon. Ja me vanhemmat olemmekin tehneet sen päätöksen että osa lahjoista jätetään jakamatta.
Veljen perheessä on tuo systeemi, käly vaatii noin. Viime jouluna veljen lapset katseli surullisena, kun serkut availi uusia ja uusia paketteja ja heille pukki toi vain 5 pakettia. 5v veljenpoika kysyikin itku silmässä, että onko he olleet tuhmia. Kyllä, heillekin olisi ollut lisää paketteja, mutta ne jätettiin vanhempien tahdosta jakamatta.
Fiksu käly. On täysin idioottimaista opettaa lapset saamaan järjetön tavaramäärä jouluna. Serkkujen vanhemmat tulevat vielä katumaan vuosien saatossa, kun lahjojen vaatiminen vain lisääntyy ja lahjatoiveet kallistuu. Toki olisi ehkä kannattanut etukäteen keskustella lahjapolitiikasta ja vaikka pyytää serkkuja avaamaan osan lahjoista myöhemmin.
Miksi on väärin opettaa lapsille, että jouluna annetaan ja saadaan lahjoja? Ja mitä väliä sillä on, jos lahjatoiveet kallistuvat ja lisääntyvät? Ei ne lapset nytkään saa kaikkea haluamaansa, vaikka paljon saavatkin verrattuna serkkujen 5 lahjaan.
Tietenkin etukäteen keskusteltiin siitä, että kaikkien muidenkin pitää tyytyä 5 lahjaan, mutta me ilmoitimme, että sitten olemme jouluna omassa kodissa eikä sukujoulusta ole tietoakaan. Käly sai siis valita ns. helpon joulun valmiine ruokapöytineen ja serkut leikkimässä keskenään (loppuillasta jostain syystä niiden enemmän lahjoja saaneiden leluilla) tai sitten tekee itse ruuat ja viihdyttää itse lapsiaan koko päivän.
Kyllä se oma joulu oman perheen kesken on miljoona kertaa helpompi kuin ns sukujoulu vittupäiden parissa pahan ruoan äärellä.
Voi tätä ihanaa joulumieltä :D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 vuotiaalle viisi lahjaa yhdeltä mummolta on tosi paljon. Jos on yhtään enemmän sukua ja kaikki ostaa 5 lahjaa, lapsi hukkuu lahjoihin.
Miksi kaksi pehmolelua?Mitä ihmeellistä tuossa muka on? Minäkin ostin mun kummipojalle kuusi lahjaa ja sen lisäksi talletan hänen tililleen 500 euroa:)
Lapsen kiinostus niihin lahjoihin loppuu suunnilleen sen viidennen kohdalle kun niitä on niin paljon. Ja me vanhemmat olemmekin tehneet sen päätöksen että osa lahjoista jätetään jakamatta.
Veljen perheessä on tuo systeemi, käly vaatii noin. Viime jouluna veljen lapset katseli surullisena, kun serkut availi uusia ja uusia paketteja ja heille pukki toi vain 5 pakettia. 5v veljenpoika kysyikin itku silmässä, että onko he olleet tuhmia. Kyllä, heillekin olisi ollut lisää paketteja, mutta ne jätettiin vanhempien tahdosta jakamatta.
Fiksu käly. On täysin idioottimaista opettaa lapset saamaan järjetön tavaramäärä jouluna. Serkkujen vanhemmat tulevat vielä katumaan vuosien saatossa, kun lahjojen vaatiminen vain lisääntyy ja lahjatoiveet kallistuu. Toki olisi ehkä kannattanut etukäteen keskustella lahjapolitiikasta ja vaikka pyytää serkkuja avaamaan osan lahjoista myöhemmin.
Miksi on väärin opettaa lapsille, että jouluna annetaan ja saadaan lahjoja? Ja mitä väliä sillä on, jos lahjatoiveet kallistuvat ja lisääntyvät? Ei ne lapset nytkään saa kaikkea haluamaansa, vaikka paljon saavatkin verrattuna serkkujen 5 lahjaan.
Tietenkin etukäteen keskusteltiin siitä, että kaikkien muidenkin pitää tyytyä 5 lahjaan, mutta me ilmoitimme, että sitten olemme jouluna omassa kodissa eikä sukujoulusta ole tietoakaan. Käly sai siis valita ns. helpon joulun valmiine ruokapöytineen ja serkut leikkimässä keskenään (loppuillasta jostain syystä niiden enemmän lahjoja saaneiden leluilla) tai sitten tekee itse ruuat ja viihdyttää itse lapsiaan koko päivän.
Kaikki lapsethan saivat lahjoja, joten miten heille ei opetettu, että jouluna saadaan lahjoja? Oliko ne viisi lahjaa valittu etukäteen vai vaan satunnaisesti annettu joku niistä "varastoon" ostetuista? Meillä on viisivuotias ja ihan varmasti osaisin valita noista kaapissa olevista viisi sellaista lahjaa, joilla todellakin leikittäisiin aattoiltana. (Lapsi on saamassa vajaa 10 pakettia ja myös saa ne avata kaikki, mutta en suostu opettamaan lasta mihinkään lahjavuoriin. Järkevän määrän laadukasta tavaraa on riitettävä.) Olen myös sanonut isovanhemille, että vain yksi paketti on "sallittua", koska leluja on jo valmiiksi aivan valtavasti. Kuulostaa hiukan nyt siltä, että lapsi ei saanut toivomiaan lahjoja vaan jotain muuta, joten alkoi sitten kiinnostaa muiden lelut.
Vierailija kirjoitti:
Viime vuoden saldo
- 3 samalaista pyjamaa
- 4 samaa kirjaa
- 2 samalaista pehmolelua (muumipehmoa, joita lapsi pelkää)
- samanlaista pussilakanaa
Miksi valehtelet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kannettu ja kannettu niitä lahjoja kirppikselle, leirikoulumyyjäisiin, roskiin, päiväkoteihin, iltiksiin, neuvolan aulaan, kierrätetty lahjoiksi jne.
Nykyajan lasten ongelma on oikeasti liian suuri järkyttävä lelumäärä. Meilläkin lastenhuoneissa piti pahimmillaan kahlata siitä lelumeressä.
Itse ei edes saatu ostaa muuta kuin kaksi titinallehahmoa ja junarata, kaikki muu vyöryi sukulaisilta.
Edelleen on maalla yhden ison sängyn koko sisusta täynnä pehmoja, joita kukaan ei tietenkään osta, koska kaikilla muillakin on niitä liikaa.
Meillä taas lahjaksi saaduilla leluilla on leikitty ja niistä on iloittu. Lapset ja perheet on erilaisia. Osassa perheitä lapsen maailma on puhelimessa tai tabletissa, silloin leluja ei edes tarvita.
Juu ja te olette se lelukuvaston ja OP-vakuutuksen malliperhe. Not.
Jos leluja tulee liikaa, niillä kaikilla ei vaan leikitä. Eikä normaalilla lapsilla kaikki lelut edes ole mieleisiä, vaan hänellä on ne lempilelut jotka riittää ihan hyvin. Meillä esim kaikki nuket ja nukkien tarvikkeet oli vain tiellä.
Ja paras ympäristö lapselle on kyllä se, jossa hän saa itse kehittää leikkinsä. Ei se liioilla leluilla vuorattu.
Jep, ei niitä leluja tarvita. Meillä naapurissa asuu luomuhörhöperhe, jossa puukapula toimittaa nukenvirkaa, sille taitellaan tiskiräteistä vaatteita. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin aikuisten suunnittelemat nuket.
Näin se vain on! Kyllä tavallisen perheen lasten kuuluu saada normaaleja lahjoja mitä muutkin normaalit saavat. Onko sillä naapurin luomuhörhö perheellä myös porno, alkoholi ja tupakka taustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kannettu ja kannettu niitä lahjoja kirppikselle, leirikoulumyyjäisiin, roskiin, päiväkoteihin, iltiksiin, neuvolan aulaan, kierrätetty lahjoiksi jne.
Nykyajan lasten ongelma on oikeasti liian suuri järkyttävä lelumäärä. Meilläkin lastenhuoneissa piti pahimmillaan kahlata siitä lelumeressä.
Itse ei edes saatu ostaa muuta kuin kaksi titinallehahmoa ja junarata, kaikki muu vyöryi sukulaisilta.
Edelleen on maalla yhden ison sängyn koko sisusta täynnä pehmoja, joita kukaan ei tietenkään osta, koska kaikilla muillakin on niitä liikaa.
Meillä taas lahjaksi saaduilla leluilla on leikitty ja niistä on iloittu. Lapset ja perheet on erilaisia. Osassa perheitä lapsen maailma on puhelimessa tai tabletissa, silloin leluja ei edes tarvita.
Juu ja te olette se lelukuvaston ja OP-vakuutuksen malliperhe. Not.
Jos leluja tulee liikaa, niillä kaikilla ei vaan leikitä. Eikä normaalilla lapsilla kaikki lelut edes ole mieleisiä, vaan hänellä on ne lempilelut jotka riittää ihan hyvin. Meillä esim kaikki nuket ja nukkien tarvikkeet oli vain tiellä.
Ja paras ympäristö lapselle on kyllä se, jossa hän saa itse kehittää leikkinsä. Ei se liioilla leluilla vuorattu.
Jep, ei niitä leluja tarvita. Meillä naapurissa asuu luomuhörhöperhe, jossa puukapula toimittaa nukenvirkaa, sille taitellaan tiskiräteistä vaatteita. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin aikuisten suunnittelemat nuket.
Oletko koskaan vieraillut lapsiperheessä :)? Sanoisin, että 99 % tapauksista ongelma ei todellakaan ole liian vähäinen lelumäärä... (Tähän kun yhdistää nykyrakentamisen kukkasen eli 7 neliön makuuhuoneet, niin soppa on valmis.)
Ei mummo uskalla. Mummo voi nuuhkia omaa kitkerän kusen tuoksuaan joulukuusen tuoksun ja iloisten lastenlasten leikkien seuraamisen sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loistava aloitus. Parasta on tuo ”uskaltaako ostakaan” ilmaisun käyttö. Apn kaltaista ei kukaan halua lähellekään lapsiaan tartuttamaan heihin tuota sairasta ja ilotonta maailmaa.
Mummo ehtii vielä hyvin Taivaan kotiin jouluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi saa lahjoja vaikka 10 sukulaiselta ja kummilta, niin tuossa on mummulta 3 lahjaa liikaa. Mieti sitä pakettien määrää. Lapsi vain sekoaa moisesta yltäkylläisyydestä.
Älä mummo osta niitä lahjoja jos noin koville ottaa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en uskalla ostaa kummipojalle enää mitään... On toivonut uutta Pokemon pehmolelua ja olen sellaisen ostanut. Sitten muksun äiti ilmoitti että poika haluaakin kaikki lahjat rahana (kuten jokainen 4-vuotias😅). Olen kuulemma tehnyt väärin kun kysyin lahjatoiveen pojalta itseltään enkä hänen mammaltaan. Olen siis paitsi huono kummi niin myös huono ystävä. Ajattelin silti antaa lahjani vaikka saankin mammaltaan varmaan selkään kun en toimita lahjaa salkussa pieninä seteleinä 😁
Ihan hyvä valinnan teit kun ostit pientä kivaa lapselle. Jos olisit kysynyt vanhemmilta, sieltä todennäköisesti olisi vaan tullut jotain että "siirrä 500e meidän vanhempien tilille" jne hyväksikäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysykää oikeasti niiltä vanhemmilta! He tietää. Mikä ihmeen vimma on jollain tavalla kokea se lahjan antaminen a) kilpailuksi vanhempia vastaan ja b) valtataisteluksi lapsen kiintymyksestä.
Aivan sairas lähtökohta.
Itse olet sairas!
Minusta olisi ihanaa, jos vauvamme toiset isovanhemmat ostaisivat hänelle joululahjan, mutta antavat mieluummin rahaa :/ (Haluavat päästä helpolla)
Vierailija kirjoitti:
Miehen tytär aina luettelee kaikille lapsilleen lahjaehdotukset. Eivät ole kohtuuttomia, ihan ollaan ne toteutettu.
Mutta, täytyy myöntää, että joskus on haikea mieli siitä, jos tulisi itselle joku idea jollekin lapsista, mutta sitä sitten ei voi toteuttaa, koska sitä ei ole ohjeissa.
No jos tulee haikea mieli niin ota lisää niitä psyykelääkkeitäsi äläkä täällä ruikuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa menikö kohdilleen kun en ole pienten lasten vanhempi. Mutta ajatus siitä että kysyisi hiukan lapsen vanhemmilta toiveita on minun mielestä hyvä. Selviäisi siinä samalla lapsenkin mielenkiinnon kohteet, jos ei muuten ole lapsen kanssa paljon tekemisissä.
Kysyin miniältä lahjatoiveita ja vastaus oli, että ei tarvita mitään, mutta jos antaisin rahaa talvihaalariin, 200 e olisi hyvä summa.
Onko se haalari nyt sitten lahja lapselle vai äidilleen?
Ostan kaikki lelulahjat tänne mummolaan, en siis anna lahjaksi vaan näytän lapselle, mitä kivoja leluja kaapista löytyykään.
Hyvä että siellä mummolassa on lapselle edes jotain kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse en uskalla ostaa kummipojalle enää mitään... On toivonut uutta Pokemon pehmolelua ja olen sellaisen ostanut. Sitten muksun äiti ilmoitti että poika haluaakin kaikki lahjat rahana (kuten jokainen 4-vuotias😅). Olen kuulemma tehnyt väärin kun kysyin lahjatoiveen pojalta itseltään enkä hänen mammaltaan. Olen siis paitsi huono kummi niin myös huono ystävä. Ajattelin silti antaa lahjani vaikka saankin mammaltaan varmaan selkään kun en toimita lahjaa salkussa pieninä seteleinä 😁
Poika ainakin tulee onnelliseksi. Ikävää tuo. Ota tavaksi, että menet pojan kanssa aina lahjaksi johonkin hoploppiin tai ihan mihin tahansa. Teille tulee hyvä side.
Vierailija kirjoitti:
Tajuaako mummo, että jos kaikki ostavat tuolla tyylillä, siihen mennessä kun lapsi menee kouluun, se tarvitsee monta huonetta pelkästään niiden lahjojen säilyttämiseen?
Lahjojen, joilla lapsi ei edes leiki, kun niitä on ongelmajätteeksi asti, lojuvat sitten lattioilla.
Mutta kun mummosta on kiva ostaa....
Näin se vain on. Vanhempien pitää ostaa isompi talo että kaikki mummon ostamat lahjat mahtuvat.
Jep, ei niitä leluja tarvita. Meillä naapurissa asuu luomuhörhöperhe, jossa puukapula toimittaa nukenvirkaa, sille taitellaan tiskiräteistä vaatteita. Mielikuvitus on tärkeämpää kuin aikuisten suunnittelemat nuket.