Löydät maasta lompakon täynnä käteistä rahaa, mitä teet?

Kirsi kirjoitti:

Löysin muutama vuosi sitten lompakon, missä oli rahaa 500e...rehellisenä likkana otin omistajaan yhteyden ja palautin rahapussin. Ja mitä sain kiitokseksi, no vittu kahvipaketin!!!! Enää en olisi yhtä rehellinen vaan tyhjentäisin rahat ja sillä siisti! Saatana että alkoi vieläkin vituttamaan vaikka aikaa tästä jo vuosia 😂😂

Kyllä tavaran kadottajallakin on aika iso vastuu asiassa ja luulisi sen 10% palkkion olevan ihan ehdoton minimi mitä annetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai veisin poliisilaitokselle. Sinne se kuuluisi ja omistaja saisi itselleen kuuluvat rahat takaisin.

Sinä Rakas, joka ottaisit lompakon itsellesi, kysyn": Jos sinulta katoaisi lompakko toivoisitko, että joku veisi sen poliisilaitokselle? ". Jos vastaat kyllä, niin ajatteleppa asiaa uudelleen. 😢❤️

Toivoisin toki, mutta realistina en odottaisi että käteinen olisi enää tallella. En tosin kuljeta koskaan paljoa käteistä, korkeintaan parikymppiä "hätärahaa" jos tulee arvaamaton tilanne jossa tarvitaan vähän käteistä.

Kyllähän lompakossa on yleensä omistajan henkilötiedot, joten sen palautus on helppoa.  Jos omistajaa ei löydy tai ei ole henkilötietoja pitää viedä löytötavaratoimistoon.  Jos omistajaa ei sittenkään löydy saa löytäjä sen sitten määrätyn ajan kuluttua.

Jos pistää rahat taskuunsa joutuu tilille sitten aikoinaan Jumalan edessä.  Vastuusta ei pääse koskaan.  No, jos vastuuta ei myöhemmin pysty selvittämään eikä tekemäänsä rikosta kykene korjaamaan, on jeesuksella valta antaa syntejä anteeksi maan päällä.  

Veisin poliisiasemalle. Minulta katosi lompakko muutama viikko sitten, kun olin nousemassa Helsinkiin menevään bussiin Porvoossa ja huomasin sen vasta, kun bussi oli jo lähtenyt liikkeelle. Pari päivää myöhemmin sain soiton  Porvoon poliisiasemalta, että lompakko oli tuotu sinne. Tuli tosi helpottunut olo, kun olin ollut paniikissa siitä, että tarvitsisi uusia kaikki kortit. Lämpimät kiitokset sille rehelliselle ihmiselle, joka vei lompakkoni sinne!

Ottaisin sen 50e itselleni, joka vietiin minun lompsastani kun sen hukkasin, sitten veisin loput poliisille.

Minä salapoliisina ottaisin lompakon, alkaisin tekemään kotona tutkimustyötä onko henkilö mahdollisesti rikas vai ei.

Jos käy ilmi, että on hyvätuloinen, pitäisin ehkä lompakon. Muussa tapauksessa palauttaisin, koska sen verran omatunto kolkuttaisi, jos joltain vähävaraisemmalta veisin.

Löydettiin ajotieltä lompakko joka oli auki niin, että ajokortti paistoi esille. Nimi oli tavanomainen, mutta tietyistä asioista päättelemällä löysin Fonectasta omistajan ja soitin tälle. Jäätiin odottamaan löytöpaikalle. Mies ajeli paikalle, otti lompakon, selasi rahat ja lompakon huolella ensin. Ilmeisesti todettuaan kaiken olevan tallessa, kysyi paljon teille pitää antaa. Ei kiittänyt.

Totesin, ettei PIDÄ antaa mitään, että soitettiinpa, kun ei muutakaan keksitty ja lähdimme pois lyhyesti tervehtien.

Tässä jäi nyppimään se, ettei tyyppi katsonut meihin päinkään, eikä kiittänyt. Jos lompakossa ei olisi ollut kaikki jäljellä, esim. joku olisi jo sen tyhjentänyt aiemmin ja heittänyt tielle, olisimme varmaan joutuneet siitä vastuuseen.

Mutta veisin silti edelleenkin poliisille tai muuten toimittaisiin omistajalleen. Toivoisin itselleni vastaavaa kohtelua, jos jotain hukkaisin.

Ensiksi katsoisin sisälle, kenelle lompakko kuuluu. Tekisin fonecta haun ja yrittäisin tavoittaa oikean henkilön, jos tämä muodostuisi mahdottomaksi, laittaisin Facebookin ilmoituksen löytyneestä lompakosta, ilman nimiä tietenkin, jos kumpikaan tapa ei tuottaisi tulosta lompakon osoite olisi löytötavaratoimisto.

Vierailija kirjoitti:

Löydettiin ajotieltä lompakko joka oli auki niin, että ajokortti paistoi esille. Nimi oli tavanomainen, mutta tietyistä asioista päättelemällä löysin Fonectasta omistajan ja soitin tälle. Jäätiin odottamaan löytöpaikalle. Mies ajeli paikalle, otti lompakon, selasi rahat ja lompakon huolella ensin. Ilmeisesti todettuaan kaiken olevan tallessa, kysyi paljon teille pitää antaa. Ei kiittänyt.

Totesin, ettei PIDÄ antaa mitään, että soitettiinpa, kun ei muutakaan keksitty ja lähdimme pois lyhyesti tervehtien.

Tässä jäi nyppimään se, ettei tyyppi katsonut meihin päinkään, eikä kiittänyt. Jos lompakossa ei olisi ollut kaikki jäljellä, esim. joku olisi jo sen tyhjentänyt aiemmin ja heittänyt tielle, olisimme varmaan joutuneet siitä vastuuseen.

Mutta veisin silti edelleenkin poliisille tai muuten toimittaisiin omistajalleen. Toivoisin itselleni vastaavaa kohtelua, jos jotain hukkaisin.

Olipas mulkero. 

Otan käteiset taskuuni ja jätän lompakon siihen

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän lompakossa on yleensä omistajan henkilötiedot, joten sen palautus on helppoa.  Jos omistajaa ei löydy tai ei ole henkilötietoja pitää viedä löytötavaratoimistoon.  Jos omistajaa ei sittenkään löydy saa löytäjä sen sitten määrätyn ajan kuluttua.

Jos pistää rahat taskuunsa joutuu tilille sitten aikoinaan Jumalan edessä.  Vastuusta ei pääse koskaan.  No, jos vastuuta ei myöhemmin pysty selvittämään eikä tekemäänsä rikosta kykene korjaamaan, on jeesuksella valta antaa syntejä anteeksi maan päällä.  

Veljeni otti joskus satamarkkasen jonka joku mies oli käskenyt viedä isälle, asia kalvoi häntä niin että 8 vuoden päästä oli laittanut rahan laatikkoon, ilman viestiä.

Se oli kohtuutonta mielestäni tuollainen ahdistus.

Kai itsekin olisin voinut ahdistua, silti.

Ottaisin PUOLET rahoista ja tiputtaisin lompakon Postin keltaiseen laatikkoon, jotta löytää käytännössä lopulta omistajansa.

Mikäli omistaja olisi lompakon papereista päätellen köyhä tai vanhus, en ottaisi kolikkoakaan.

Finders keepers. Turha nähdä vaivaa, kun lompakon omistaja ei kuitenkaan kiittäisi eikä ainakaan antaisi löytöpalkkiota. Korkeintaan tarkistaisin, etsiikö joku lompakkoa somessa.

Olen viime vuosina lopultakin oppinut, ettei muita kannata auttaa liian innokkaasti tai olla turhan ystävällinen, koska sen vastaanotto on kuitenkin todennäköisimmin töykeää.

Veisin poliisiasemalle rahoineen päivineen.

Mulla on aika huono rahatilanne, mutta saisin niin pahat tunnontuskat, ettei se raha parantaisi tilannetta.

Ja jos lompakossa ois merkittävä summa (eli +10 000e) niin en ainakaan uskaltaisi ottaa rahoja, kun pelkäisin että joku alkaa etsimään niitä ja saan mafian kannoilleni...

Vierailija kirjoitti:

Tottakai veisin poliisilaitokselle. Sinne se kuuluisi ja omistaja saisi itselleen kuuluvat rahat takaisin.

Sinä Rakas, joka ottaisit lompakon itsellesi, kysyn": Jos sinulta katoaisi lompakko toivoisitko, että joku veisi sen poliisilaitokselle? ". Jos vastaat kyllä, niin ajatteleppa asiaa uudelleen. 😢❤️

Teikäläiset olette satuolentoja, kuten ketjusta huomaat.

Jos hukkaisin lompakkoni eipä tulisi mieleenkään käydä poliisilaitokselta etsiskelemässä. Jos olisin bussia tms julkisia käyttänyt, niin ehkä HSLn löytötavaratoimistoon soittaisin, että olisko kuski löytänyt ja vienyt sinne työhönkuvaan kuuluvana juttuna.

Mun lompakossa tai kukkarossa oikeastaan arvokkainta olisi se ite kukkaro. Se on mua jo parikytä vuotta palvellut, tunnearvoa. Rahaa siellä ei olis. Lähinnä etukortteja, pankkikortti ja henkkarit. Ne saa nopeemmin uusittua kuin lähtee poliiseilta kyselemään.

Vierailija kirjoitti:

Finders keepers. Turha nähdä vaivaa, kun lompakon omistaja ei kuitenkaan kiittäisi eikä ainakaan antaisi löytöpalkkiota. Korkeintaan tarkistaisin, etsiikö joku lompakkoa somessa.

Olen viime vuosina lopultakin oppinut, ettei muita kannata auttaa liian innokkaasti tai olla turhan ystävällinen, koska sen vastaanotto on kuitenkin todennäköisimmin töykeää.

Nyt on oikea asenne! Pidä toi. :)

Sydäntä kylmää ihmisten vastaukset tähän kysymykseen.

Ahneita varkaita. :,(

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin sen 50e itselleni, joka vietiin minun lompsastani kun sen hukkasin, sitten veisin loput poliisille.

Mistä tiedät, että löytämäsi lompakko kuuluu juuri sille, joka aikoinaan vei sun lompsasta rahat?

Entä jos lompakossa olisi vain 40€? Ottaisitko ne ja heittäisit lompakon roskiin todeten vain, että parempi onni ensi kerralla?

Otan rahat ja ässäarvat - ja vippaan loput kuusenlatvistoon.

Muistui mieleen tapaus, jonka isäni kertoi ja joka muistini mukaan meni seuraavasti:

Isä oli veljensä kanssa junassa ja veli eli siis setäni tuli vessasta ja oli kuin tulisilla hiilillä. Vessasta oli löytynyt lompakko, jossa oli paksu pino sadan markan seteleitä. Tämä tapaus oli sattunut muistaakseni 70-luvulla, joten 100mk oli tuolloin iso raha.

Isä ja setä löysivät lompakosta myös ajokortin, jonka perusteella sitten tunnistivat kenelle lompakko kuului.

Omistaja vain ihmetteli, että olipa rehellisiä miehiä, mutta ei tarjonnut minkäänlaista löytöpalkkiota.