Rehellisesti: kuinka moni nainen pitää, saati nauttii kodinhoidosta tai hoivaamisesta?

En mäkään tykkää hoivata lapsia mutta kotityöt on ihan jees. Odotan sitä että pääsen taas työelämään tammikuussa. Kotityöt ei niin tärkeitä että menisivät työn edelle. Meillä on kaksi lasta. Tunnen kylläkin monta sellaista jotka aidosti tykkää lastenhoidosta kotona mutta ne onkin sellaisia joiden omat äidit ovat myös tykänneet ja ovat olleetkin (ja tyttäretkin ovat) kotiäitejä keskimäärin suurimman osan työiästään. 

Kodinhoito ei oo kivaa mutta hoivaaminen on.

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Omien lasten kasvattaminen ja hoivaaminen oli ihanaa . Mummon rooli jo väsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Mahdollista, riippuen siitä katsooko yhden muotin hellittäneen vai toisen puristavan kaikkia samaan (eri) malliin. Nykyisen individualistisen, yksilöllisyyttä korostavan ajan luulisi kyllä antavan tilaa heillekin, jotka tahtovat toteuttaa perinteistä hoivaroolia. Meidän aikana valinta ei ollut todellinen.

Omassa tuttavapiirissä pienet lapset kyllä herättää huomattavasti enemmän huomiota ja ihastelua naisten kuin miesten keskuudessa. Naiset lähes kilpailee, kuka saa pitää vastasyntynyttä sylissä. Miehet puhuu jostain ihan muusta kuin lapsista vähän sivummalla.

Minä olen ollut pää-asiassa kotona 20-vuotta..välissä on muutaman kuukauden työpätkää ollut..en kaipaa töihin yhtään, nautin siitä vapaudesta kun saa tehdä asiat omaan tahtiin. Hoidan lapset ja kodin, siinä on mulle työtä tarpeeksi😊Teen lasten kanssa juttuja mistä itsekkin tykkään, leivotaan, käydään kirjastossa, uimahallissa😊Toivon, että saisin eläkkeelle asti kitkuteltua ettei töihin tarttis mennä ja sit voin huokaista😃Ja kyllä mies elättää meidät, ei saada muita tukia kun lapsista lisät😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.

Ei lapsien saamisen ole tarvittu lapsen haluamista ihmislajin aikana kuin vasta n.50 vuotta. Se ei siis mitenkään voi olla määrittävä tekijä siinä, että lapsia tulee.

Ei ole tarvittu muuta kuin seksinhimo, ja se että synnytyksessä hormonimyrsky saa rakastumaan omaan lapseen. Siinä se. Hyvinkään moni aikuinen ihminen ja nainen ei edes pidä toisten ihmisten lapsista. Eli mitään "hoivaavaa" naista yleisesti lapsia kohtaan ei ole edes isossa mittakaavassa ollut.

Nyt voimme sekä kulttuurillisesti että ehkäisyn vuoksi tehdä mitä haluamme, naisina, ensimmäistä kertaa lajin historiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.

Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.

Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.

Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.

Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.

Hoivaaminen ja kaikenlainen lasten kanssa puuhastelu oli aivan ihanaa. Onnellisimmillani olin kun lapset oli pieniä. Mutta en todellakaan haluaisi hoitaa muiden lapsia. Yleisesti ottaen vauvat on maailman ihanin asia. Kotityöt on ihan ok, pyykinpesusta ja vaatehuollosta tykkään. Ennen tykkäsin myös ruuanlaitosta, mutta nykyään inhoan, meidän lapset on jo aikuisia, joten onneksi ei tarvi enää jatkuvasti kokata. Mies laittaa ruokaa ehkä kerran kuukaudessa, eikä siivoa koskaan. Siivoamista olen inhonnut aina ja ottaisin heti siivoojan, jos olisi varaa. Kaikkein inhottavinta on kuitenkin kaupassa käyminen ja sen hoitaa mies, joten en painosta ruuanlaittoon. Samoin hän tekee ns. perinteisiä miesten töitä, joita en osaisi/jaksaisi tehdä, esim. kaataa polttopuut metsästä.

Meillä on aina ollut varsin perinteinen työnjako, oli selvää, että minä jään lasten myötä kotiin. Hyvin on mennyt, vaikka aina ei voi tehdä vain sitä mikä on kivaa. Mikäli miehen olisi pitänyt jäädä koti-isäksi, meillä ei olisi lapsia ollenkaan. Minä jäin kotiin mielelläni. Näin on ollut hyvä, molemmat on joutuneet jostain luopumaan, molemmat joutuu tekemään ikäviäkin juttuja., mutta pääosin ollaan molemmat tyytyväisiä osaamme ja avioliitto on kestänyt ja ollut enimmäkseen onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.

Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.

Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.

Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.

Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.

Mulla on ollut äiti ja isoäiti töissä, ei suomi ole koskaan ollut mikään kotiäitiyhteiskunta. Sodan vuoksi naiset meni töihin ja sinne jäi. Tämä on nyt jotain uuden ajan pseudokansallisromantiikkaa, joka on herännyt siksi että naiset ovat alkaneet vaatia että miehet tekisivät saman verran kuin he. Vaihtoehtona se ei miellytä, siksi ehdotetaan josko naiset nyt itse menisi kotiin..

Vierailija kirjoitti:

Hoivaaminen ja kaikenlainen lasten kanssa puuhastelu oli aivan ihanaa. Onnellisimmillani olin kun lapset oli pieniä. Mutta en todellakaan haluaisi hoitaa muiden lapsia. Yleisesti ottaen vauvat on maailman ihanin asia. Kotityöt on ihan ok, pyykinpesusta ja vaatehuollosta tykkään. Ennen tykkäsin myös ruuanlaitosta, mutta nykyään inhoan, meidän lapset on jo aikuisia, joten onneksi ei tarvi enää jatkuvasti kokata. Mies laittaa ruokaa ehkä kerran kuukaudessa, eikä siivoa koskaan. Siivoamista olen inhonnut aina ja ottaisin heti siivoojan, jos olisi varaa. Kaikkein inhottavinta on kuitenkin kaupassa käyminen ja sen hoitaa mies, joten en painosta ruuanlaittoon. Samoin hän tekee ns. perinteisiä miesten töitä, joita en osaisi/jaksaisi tehdä, esim. kaataa polttopuut metsästä.

Meillä on aina ollut varsin perinteinen työnjako, oli selvää, että minä jään lasten myötä kotiin. Hyvin on mennyt, vaikka aina ei voi tehdä vain sitä mikä on kivaa. Mikäli miehen olisi pitänyt jäädä koti-isäksi, meillä ei olisi lapsia ollenkaan. Minä jäin kotiin mielelläni. Näin on ollut hyvä, molemmat on joutuneet jostain luopumaan, molemmat joutuu tekemään ikäviäkin juttuja., mutta pääosin ollaan molemmat tyytyväisiä osaamme ja avioliitto on kestänyt ja ollut enimmäkseen onnellinen.

Oih, erittäin ihana perhe teillä ja vaikutat erittäin hyvälle naiselle.

Löytyisipä jostain sinun kaltainen nainen minulle niin voisin perheenkin perustaa, ulkonäöllä ei olisi niin väliä jos muuten nainen olisi noin hyvä.

Hyvää joulua ja uuttavuotta teidän perheelle.

m29

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.

Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.

Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.

Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.

Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.

Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.

Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.

Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.

Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.

Kotitöitä tykkään tehdä ja laittaa ruokaa. En tee miehen osuutta. Leipomisesta en enää pidä. Hoivaa tykkään lapsia ja koiria. Miestä vain siinä tapauksessa, jos se on molemminpuolista.

Vihaan kotitöitä ja meillä käykin siivoaja joka toinen viikko. Kävisi joka päivä jos olisi varaa :D

Oman lapsen hoito on tietysti mukavaa niin minun kuin miehenikin mielestä. Ja silti ollaan molemmat sitä mieltä, että siitäkin tarvitsee välillä taukoa.

Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä paremmin huomaan miten sekaisin iso osa aikuisista miehistä Suomessa on. Ei osata tehdä ruokaa tai siivota, siis mitä osia pitää puuttua päästä jos näin on, aikuisella ihmisellä? Valitusta, väsymystä ja minäminä-väninää. Minulla oli isä, joka tuli (naurakaa vaan) hauikset pullistellen kotiin, tarttui imuriin ja teki ruuan. Sitten syötti taaperon ja paineli pihalle hakkaamaan halkoja. Oli ehkä vähän turhan temperamenttinen joskus, mutta ei mikään avuton vauva!

Jokainen poikaystävä nykyiseen asti tekee ehkä juuri työnsä, mutta koti voisi homehtua ympärillä kasaan. Valutaan sohvalle pelaamaan pleikkaan. 30+ aikuiset ihmiset. Nykyinen on ihana, mutta alussa oli yhtä saamaton. Kerran isäni paukkasi paikalle kun olin viikonlopun poissa, poikaystävä oli verhojen takana myöhään iltapäivällä pizzalaatikoiden keskellä koira jalat ristissä lojumassa sohvalla. Isä kantoi viereen imurin ja mopin, ja sanoi että on puolen tunnin päästä kotona takas koiraa kusettamasta ja joko täällä on siistiä ja ruoka tulossa hellalla tai sitten painut helvettiin (suuttui siitä koiran kohtelusta eniten siis). Sen jälkeen on rullannut.. Oma isänsä on samanlainen vätys, vetoaa töihinsä (saman verran tekee töitä ja rahaa kun vaimonsa), ja kuinka miehet ei nyt vaan välitä tuommoisista jne. Nykyään poikaystäväkin tajuaa miten saamaton voi hänen aikuinen isänsä olla, eikä osaa kunnioittaa yhtään.

Ei kyse ole sukupuolesta, ihmiset, vaan asenteesta.

Enemmän nautin, kun saa lukea sohvalla kirjaa. Mutta se on nykyään harvinaista herkkua, koska kotityöt ovat jotenkin kasautuneet enemmän minulle. Mies ei tee ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.

Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?

Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.

Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?

Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.

Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.

Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.

Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.

Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.

Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.

Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.

Minä luulen, että sinä sekoitat etuoikeutetun aseman purkamisen siihen että jotakin ryhmää syrjittäisiin. Kotiäitejä ei enää nosteta entiseen tapaan jalustalle, mutta kerrassaan mikään ei estä toisen puolison palkalla elämistä jos perheen talous vaan kyseisen valinnan sallii, eikä mikään estä sitä että kotiin jäävä puoliso on nainen.