Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rehellisesti: kuinka moni nainen pitää, saati nauttii kodinhoidosta tai hoivaamisesta?
19.12.2019 |
Jos omaa lapsuuttani ja mummia + aiemmista sukupolvista kuulemaani muistelen, niin armotonta työtähän se elämä oli kummallekin, miehelle ja naiselle menneessä maailmassa (jos oli pienituloinen/ei varakas). Oma äiti tai mummi eivät ole tippaakaan hoivaajia tai höösääjiä, hoitavat kyllä hommat jotka pitää mutta useinkin pitkin hampain. Jos mies ei tee, mummin tapauksessa ukkivainaa ei tehnyt, valitus asiasta oli tauotonta. Oma isäni teki kotitöitä ja oli hoivaavampi myös vanhempana.
Väitän, että ainoa, joka tätä myyttiä HALUAA pitää yllä ovat laiskat miehet (eivät kaikki vaan laiskat!) ja se pienen pieni osa naisia, jotka oikeasti haluavat olla pääosin kotona ja hoitaa kotia + lapsia.
Loput naisista voisi jättää kotityöt vaikka heti, biologian ansiosta sentään jonkinlainen hoivavietti syntyy useimmiten omaa lasta kohtaan. Ei silti mitään, mistä mieskin ei selviäisi. Yhtä lailla siihen lapseen kiintyy kun sen kanssa elää ja sitä hoivaa, oli isä tai äiti.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Jos vapaat on vapaasti käytettävissä niin miksi äidit sitten pitävät ne vapaat? Kukaan ei pakota äitejä pitämään niitä vapaita joten ei se äitimyytti ole mistään tuulesta temmattu. Isät käyttävät alle 10% perhevapaista ja en tunne ketään isää kuka haluaa olla kotona lapsen kanssa mutta tiedän monia äitejä ketkä nauttii taas olla kotona lapsen kanssa.
Ei tietenkään kaikki naiset halua olla äitejä eikä lapsia eli ei se äitimyytti sovi kaikkiin naisiin, mutta lähes jokaiseen naiseen se sopii koska aika moni nainen niitä lapsia haluaa.
Miksi nainen on sitten halunut äidiksi jos se ei halua hoitaa lasta?
Minä en halua hoitaa lasta ja kotia koska minua ei ne hommat kiinnosta yhtään, haluan mieluummin käydä töissä. Miksi sinä yrität änkeä kaikki samaan muottiin? Erittäin harvoin miehet haluaa hoitaa lasta kun taas erittäin moni nainen haluaa hoita lasta, tämä ei ole sovinismia vaan se on fakta.
Halusin perheen, mutta en mitään "lapsia" joita voisin "hoivata". Eniten halusin isoja järkeviä ihmisiä ympärilleni, jotka ovat minulle sukua. Siihen väliin vaan kuului se valitettava vaihe, että piti hoivata. Mies puhui jäävänsä kotiin. Ei jäänyt. No, ero tuli ja lapset ei isästään juuri pidä, hyvä kun tuntee.
Suosittelen sun pilkkovan noita ennakkokäsityksiä vähän syvemmin niin varmaan löydät enemmänkin ulottuvuuksia kuin tuon sun mustavalkoisen minkä esitit. Ja minäpä tunnen monta lasta halunnutta koti-isää, lälläslää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei 38, sulla on mahtava isä!! Juuri noin pitää toimia ja avata vävytarjokkaalta silmät.
Itse inhoan eniten ruoanlaittoa, tuntuu että se on aina sitä samaa, mieheltä jos kysyt mitä laitetaan, vastaus on "ihan sama". Inhoan seisoskella kaupassa miettimässä, että mitä h..vettiä se ruoka olisi, siksi käyn kaupassa monta kertaa viikossa. Joku viikon ruokalistan suunnittelu nitistäisi minut lopullisesti.
Siivous harvoin tehtynä menettelee, imuroin kyllä ja pesen vessaa usein. Pyykkihuolto on puuskittaista, sitten kun likapyykkikori on täynnä, pesen kaikki lajit peräjälkeen.
Päivittäistä ja pakollista on koirien huolto, ruokinta, lenkitys ym. Lapset jo aikuisia ja omillaan. Ennen omien lasten syntymää olin päiväkodissa töissä, toisten lasten hoitaminen oli nuorena kivaa. Nyt ei jaksaisi enää, vaikka lapsenlapsia odotan kyllä innolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Jos vapaat on vapaasti käytettävissä niin miksi äidit sitten pitävät ne vapaat? Kukaan ei pakota äitejä pitämään niitä vapaita joten ei se äitimyytti ole mistään tuulesta temmattu. Isät käyttävät alle 10% perhevapaista ja en tunne ketään isää kuka haluaa olla kotona lapsen kanssa mutta tiedän monia äitejä ketkä nauttii taas olla kotona lapsen kanssa.
Ei tietenkään kaikki naiset halua olla äitejä eikä lapsia eli ei se äitimyytti sovi kaikkiin naisiin, mutta lähes jokaiseen naiseen se sopii koska aika moni nainen niitä lapsia haluaa.
Miksi nainen on sitten halunut äidiksi jos se ei halua hoitaa lasta?
Minä en halua hoitaa lasta ja kotia koska minua ei ne hommat kiinnosta yhtään, haluan mieluummin käydä töissä. Miksi sinä yrität änkeä kaikki samaan muottiin? Erittäin harvoin miehet haluaa hoitaa lasta kun taas erittäin moni nainen haluaa hoita lasta, tämä ei ole sovinismia vaan se on fakta.Halusin perheen, mutta en mitään "lapsia" joita voisin "hoivata". Eniten halusin isoja järkeviä ihmisiä ympärilleni, jotka ovat minulle sukua. Siihen väliin vaan kuului se valitettava vaihe, että piti hoivata. Mies puhui jäävänsä kotiin. Ei jäänyt. No, ero tuli ja lapset ei isästään juuri pidä, hyvä kun tuntee.
Suosittelen sun pilkkovan noita ennakkokäsityksiä vähän syvemmin niin varmaan löydät enemmänkin ulottuvuuksia kuin tuon sun mustavalkoisen minkä esitit. Ja minäpä tunnen monta lasta halunnutta koti-isää, lälläslää!
Erikoista, sadasta isästä vain muutama jää kotiin hoitamaan lasta joten vähän luulen että huijaat kun väität tuntevasi monta koti-isää ylipäätänsä.
Naisten alempi palkkaus ei johdu perhevapaista vaan siitä että naisia on useammin pienipalkkaisilla aloilla ja miehiä taas on enemmän kova palkkaisilla aloilla sekä miehey hakeutuvat enemmän yritysten johtoportaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Minä jäisin heti kotiäidiksi jos mieheni tienaisi enemmän (ja voisin olla 100% että pärjään vanhana rahallisesti). Rakastan olla lasten kanssa ja siivota!!!sekä laittaa ruokaa. Minulla ei ole minkäänlaisia urahaaveita tai halua ylipäänsä olla töissä.
Sama täällä. Hoitovapaat pidin kokonaan vaikka oli rahallisesti tiukkaa. Nyt teen osa-aika töitä hoitoalalla. Olisin kotiäiti kokonaan jos olisi mahdollista. Toki elämässä on muitakin kiinnostuksen kohteita, mutta ei mitään palkkatyötä kohtaan.
Minun miehelleni oli itsestäänselvää jäädä osaltaa lasten kanssa kotiin. Mutta heillä oli sellainen suku, ja perhe, että sen pystyi aavistamaan. Mieheni oli sisaruskatraan vanhin, ja piti huolta pienemmistään, vielä nuorena aikuisenakin. On se jolle soitetaan vaikka keskellä yötä jos on hätä. Kävi auttamassa vanhempiaan vaikka teki raskasta fyysistä työtä. Ymmärsi perheen ja ahkeruuden merkityksen. Kuten sanottua, ei ole kyse sukupuolesta vaan asenteesta.
Kannattaa miettiä tarkkaan, kenen kanssa ne lapset hankkii ja jos mies on perheessäänkin vaan sohvalla makaava turisti tai yksittäisistä asioista suosionosoituksia kaipaava lumihiutale, niin varaudu pahimpaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se on oikeastaan väliä, kuinka moni nainen (tai mies) nauttii kodinhoidosta? Osa nauttii, osa ei. Ne, jotka eivät nauti, niiden nyt on vain saatava suunsa auki parisuhteessaan. Ei näille asioille enää pitkään aikaan ole ollut mitään ennakko-oletusrooleja.
Myönnän, että minulla on yksi pohjois-arfikkalaistaustainen työkaveri, joka yritti kovasti todistella minulle, että naiset luontaisesti hoitavat kotia mielellään, toisin kuin miehet. No, hänen avioliittonsa kanta-eurooppalaisen naisen kanssa päättyi eroon, hänen omien sanojensa mukaan osaksi siitä syystä, että vaimo ei laittanut tarpeeksi ruokaa (oli kyllä päivätöissä)
Kyllä minä kokonaisuudessaan pidän varsinkin lastenhoidosta ja enimmäkseen kotihommistakin. Ne palkitsevat välittömästi ja lapsiani rakastan.
Ei se nyt tietenkään tarkoita, että kaikki kotihommat olisivat ihania. Jos joku puolestani pesisi ikkunat ja terassin ja siivoisi viikottain, niin vaatehuolto, kaupassa käyminen ja ruuanlaitto olisi minusta kivoja hommia.
Mies osallistuu kyllä meillä noihin, mutta päävastuu on liukunut minulle hoitovapaan aikana ja sieltä sitä metatyötä on vaikea siirtää.
Minulle tuollaiset hommat ovat mukavaa vastapainoa vaativalle ja stressaavalle, aikataulutetulle asiantuntijatyölle, joka on vieläpä epäsäännöllistä vuorotyötä. Aivot lepäävät, kun kokkaa ruokaa tai kuulustelee lapsia kokeisiin.
Eli ei, kyse ei ole välttämättä siitä, ettäkö kotihommista pitävä varmaan on sitten joku aivoton tassukka, joka ei kykene muuhun. Vaan että verrattuna vaativaan työhön kotityöt ovat ok lepoa ja rentoutumista.
Ei se myöskään ole mikään häpeä myöntää, että lasten kanssa on kivaa ja puutarhanhoito mukavaa. Ihan kaikesta ei tarvitse tehdä tasa-arvokysymystä, kunhan huolehtii, että molemmilla puolisoilla on kokonaisuudessaan about sama määrä töitä ja vapaata aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nämä kotitöitä ja lapsiaan inhoavat akat pakottavat muutkin naiset samaan suohon kanssaan? Jos ei ole kilpailuhenkinen uraihminen eikä surkea palkka pätkähommissa kiinnosta, niin mikä on ongelma? Ei teidän ole pakko jäädä kotiin, ottakaa sellainen puoliso, joka jää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Jos vapaat on vapaasti käytettävissä niin miksi äidit sitten pitävät ne vapaat? Kukaan ei pakota äitejä pitämään niitä vapaita joten ei se äitimyytti ole mistään tuulesta temmattu. Isät käyttävät alle 10% perhevapaista ja en tunne ketään isää kuka haluaa olla kotona lapsen kanssa mutta tiedän monia äitejä ketkä nauttii taas olla kotona lapsen kanssa.
Ei tietenkään kaikki naiset halua olla äitejä eikä lapsia eli ei se äitimyytti sovi kaikkiin naisiin, mutta lähes jokaiseen naiseen se sopii koska aika moni nainen niitä lapsia haluaa.
Miksi nainen on sitten halunut äidiksi jos se ei halua hoitaa lasta?
Minä en halua hoitaa lasta ja kotia koska minua ei ne hommat kiinnosta yhtään, haluan mieluummin käydä töissä. Miksi sinä yrität änkeä kaikki samaan muottiin? Erittäin harvoin miehet haluaa hoitaa lasta kun taas erittäin moni nainen haluaa hoita lasta, tämä ei ole sovinismia vaan se on fakta.
Tämä on kyllä suorastaan vastenmielinen kirjoitus. Kuten tässäkin ketjussa on moneen kertaan kerrottu, niin muun muassa taloudelliset realiteetit pakottavat monessa perheessä ohjaamaan perhevapaat naisille. Toinen juttu on se, että ensimmäisenä kotiin jäävän on imetyksen vuoksi lähes aina oltava nainen, jolloin naiselle kehittyy alkuun luonnostaan tiiviimpi suhde vauvaan ja miestä voi jopa hieman hirvittää jäädä vauvan kanssa kotiin. Silti kaikki tuntemani vuorollaan kotiin jääneet miehet ovat nauttineet lapsen kanssa vietetystä ajasta. Minä veikkaan, että jos sinun tuntemissasi pareissa vain naiset ovat halunneet lapsia ja vain naiset tykkäävät niitä hoitaa, niin sinun tuntemiesi pariskuntien ei varmaankaan olisi pitänyt edes hankkia lapsia. Minä kun tunnen lähinnä vain sellaisia lapsiperheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat niitä lapsia yhdessä toivoneet ja molemmat tykkäävät niiden kanssa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse inhoan eniten ruoanlaittoa, tuntuu että se on aina sitä samaa, mieheltä jos kysyt mitä laitetaan, vastaus on "ihan sama". Inhoan seisoskella kaupassa miettimässä, että mitä h..vettiä se ruoka olisi, siksi käyn kaupassa monta kertaa viikossa. Joku viikon ruokalistan suunnittelu nitistäisi minut lopullisesti.
Ohiksena, jos inhoat seisoskella kaupassa miettimässä, mitä se ruoka olisi, miksi ramppaat siellä monta kertaa viikossa? (ja moninkertaistat sen inhokkisi=
Jos mietit kotona ruokalistan valmiiksi, niin A) kaupassa tarvitsee käydä isosti vain kerran viikossa ja B) ruuanlaittoon menee vähemmän aikaa, kun ruokaa jää myös seuraavaksi päiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Jos vapaat on vapaasti käytettävissä niin miksi äidit sitten pitävät ne vapaat? Kukaan ei pakota äitejä pitämään niitä vapaita joten ei se äitimyytti ole mistään tuulesta temmattu. Isät käyttävät alle 10% perhevapaista ja en tunne ketään isää kuka haluaa olla kotona lapsen kanssa mutta tiedän monia äitejä ketkä nauttii taas olla kotona lapsen kanssa.
Ei tietenkään kaikki naiset halua olla äitejä eikä lapsia eli ei se äitimyytti sovi kaikkiin naisiin, mutta lähes jokaiseen naiseen se sopii koska aika moni nainen niitä lapsia haluaa.
Miksi nainen on sitten halunut äidiksi jos se ei halua hoitaa lasta?
Minä en halua hoitaa lasta ja kotia koska minua ei ne hommat kiinnosta yhtään, haluan mieluummin käydä töissä. Miksi sinä yrität änkeä kaikki samaan muottiin? Erittäin harvoin miehet haluaa hoitaa lasta kun taas erittäin moni nainen haluaa hoita lasta, tämä ei ole sovinismia vaan se on fakta.Halusin perheen, mutta en mitään "lapsia" joita voisin "hoivata". Eniten halusin isoja järkeviä ihmisiä ympärilleni, jotka ovat minulle sukua. Siihen väliin vaan kuului se valitettava vaihe, että piti hoivata. Mies puhui jäävänsä kotiin. Ei jäänyt. No, ero tuli ja lapset ei isästään juuri pidä, hyvä kun tuntee.
Suosittelen sun pilkkovan noita ennakkokäsityksiä vähän syvemmin niin varmaan löydät enemmänkin ulottuvuuksia kuin tuon sun mustavalkoisen minkä esitit. Ja minäpä tunnen monta lasta halunnutta koti-isää, lälläslää!
Erikoista, sadasta isästä vain muutama jää kotiin hoitamaan lasta joten vähän luulen että huijaat kun väität tuntevasi monta koti-isää ylipäätänsä.
Naisten alempi palkkaus ei johdu perhevapaista vaan siitä että naisia on useammin pienipalkkaisilla aloilla ja miehiä taas on enemmän kova palkkaisilla aloilla sekä miehey hakeutuvat enemmän yritysten johtoportaisiin.
Ohiksena. Kyllä hoitovapaat vaikuttavat uraan ja palkkaukseen, se on ihan tutkittu fakta. Mitä enemmän lapsia ja mitä pidempiä poissaoloja työelämästä parhaassa uranrakentamisiässä eli kolmekymppisenä, sitä suurempi vaikutus.
Tosi on, että perhevapaista miehet käyttävät yhä todella pienen siivun. Se on kumminkin eri sosiaalisissa ryhmissä vaihtelevaa. Omassa, pääkaupunkilaisessa akateemisessa kuplassani on hyvin yleistä, että mies on ainakin jonkin aikaa perhe- tai hoitovapaalla. Oma miehenikin oli vuoden hoitovapaalla vuosituhannen alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meinaatko että nainen tekee niitä vaikka ei halua? Luulenpa että nainen itse asettaa itselleen siisteys- ja muut kriteerit. Mies olisi tyytyväinen paljon vähempäänkin.
Mä tykkään kyllä hoivaamisesta. Se on sisäänrakennettu asia. Kun paikalla on vaikka pojan kavereita niin huomaan kysyväni oletteko syöneet. Ystäviä kestitsen ja majoitan mielelläni. Siitä tulee yksi kertaisesti hyvä olo.
No tottakai siivoan, vaikka en halua. Jos en pese ikkunoita, niistä ei kohta näy läpi. Jos en imuroi, pölyä on joka paikassa ja sisäilman laatu huononee. Jos en pese pyykkiä, ei ole puhdasta päällepantavaa. Jos en tiskaa tai laita astioita koneeseen, minulla ei ole puhtaita astioita ja likaiset astiat homehtuu. Jos en vie roskista, kämppä alkaa haista. Jos tavaroilla ei ole paikkaa, niitä saa etsiä rojukasojen alta.
Mutta minimoin kyllä kaiken ylimääräisen tekemisen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nämä kotitöitä ja lapsiaan inhoavat akat pakottavat muutkin naiset samaan suohon kanssaan? Jos ei ole kilpailuhenkinen uraihminen eikä surkea palkka pätkähommissa kiinnosta, niin mikä on ongelma? Ei teidän ole pakko jäädä kotiin, ottakaa sellainen puoliso, joka jää.
Jälleen kerran, kuka on pakottanut sinua mihinkään? Jos haluat olla kymmenen vuotta lasten kanssa kotona, niin ole hyvä ja etsi puoliso joka tällaisen järjestelyn haluaa rahoittaa. Emme me sitä sinulle valmiiksi etsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmmm. Kyllä mä tykkään - varsinkin siitä höösäämisestä ja hoivaamisesta, mutta myös kodin eri puuhista. Tosin en tee niitä päivät pitkät eikä mun kotini tarvitse olla jatkuvasti tiptop. Siksi mä ehkä pidänkin siitä ainakin jonkin verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Mistä hiton oikeuksista miehet muka pitää kiinni, missä sellainen sopimus on???
Todennäköisesti perheissä keskustellaan, kuinka lapsen hoito järjestetään. Ja äiti jää kotiin hoitamaan pientä lasta siksi, että:1) Isällä on isompi palkka kuin äidillä. Tulot tippuisivat radikaalisti, jos äiti lähtisi töihin.
2) Äiti imettää kuten WHO ja neuvola käskee eli vuoden. Isä ei siihen pysty.
3) Äidillä ei ole edes työpaikkaa, johon mennä ja4) Pientä alle 2-vuotiasta lasta ei haluta laittaa hoitoon vieraalle.
WHO:n ohje vuoden imettämisestä on suunnattu maihin, joissa on nälkää ja huono ravinnetaso. Länsimaissa tähän ei ole tarvetta, ja tiedät sen itsekin jos olet asiaan perehtynyt. Onko raha tärkeämpää kuin lapsen suhde isään? Onnea vaan. Monilla naisilla on ihan työ mihin mennä.
Et näköjään ole edes lapsen vanhempi vielä, jollet tuohon ole törmännyt, että imetys on kuin hurmos-uskonto neuvoloissa ja synnytyslaitoksilla. Siellä painotetaan, kuinka lapsen terveys on ensisijaisesti vaakalaudalla, jollei imetys onnistu. ”Ihan hyviä tulee pulloruokituistakin lapsista, mutta se hyvien bakteerien ja läheisyyden saanti jää vähemmälle ja allergiat ja immuunipuolustus ja psyykkinen osuus päläpälä...”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Jos vapaat on vapaasti käytettävissä niin miksi äidit sitten pitävät ne vapaat? Kukaan ei pakota äitejä pitämään niitä vapaita joten ei se äitimyytti ole mistään tuulesta temmattu. Isät käyttävät alle 10% perhevapaista ja en tunne ketään isää kuka haluaa olla kotona lapsen kanssa mutta tiedän monia äitejä ketkä nauttii taas olla kotona lapsen kanssa.
Ei tietenkään kaikki naiset halua olla äitejä eikä lapsia eli ei se äitimyytti sovi kaikkiin naisiin, mutta lähes jokaiseen naiseen se sopii koska aika moni nainen niitä lapsia haluaa.
Miksi nainen on sitten halunut äidiksi jos se ei halua hoitaa lasta?
Minä en halua hoitaa lasta ja kotia koska minua ei ne hommat kiinnosta yhtään, haluan mieluummin käydä töissä. Miksi sinä yrität änkeä kaikki samaan muottiin? Erittäin harvoin miehet haluaa hoitaa lasta kun taas erittäin moni nainen haluaa hoita lasta, tämä ei ole sovinismia vaan se on fakta.Halusin perheen, mutta en mitään "lapsia" joita voisin "hoivata". Eniten halusin isoja järkeviä ihmisiä ympärilleni, jotka ovat minulle sukua. Siihen väliin vaan kuului se valitettava vaihe, että piti hoivata. Mies puhui jäävänsä kotiin. Ei jäänyt. No, ero tuli ja lapset ei isästään juuri pidä, hyvä kun tuntee.
Suosittelen sun pilkkovan noita ennakkokäsityksiä vähän syvemmin niin varmaan löydät enemmänkin ulottuvuuksia kuin tuon sun mustavalkoisen minkä esitit. Ja minäpä tunnen monta lasta halunnutta koti-isää, lälläslää!
Erikoista, sadasta isästä vain muutama jää kotiin hoitamaan lasta joten vähän luulen että huijaat kun väität tuntevasi monta koti-isää ylipäätänsä.
Naisten alempi palkkaus ei johdu perhevapaista vaan siitä että naisia on useammin pienipalkkaisilla aloilla ja miehiä taas on enemmän kova palkkaisilla aloilla sekä miehey hakeutuvat enemmän yritysten johtoportaisiin.
Niin, ne naisvaltaisten alojen työnantajille kasautuvat kustannukset kun ei mitenkään voi heijastua kyseisten alojen palkkaukseen, eihän?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä kokonaisuudessaan pidän varsinkin lastenhoidosta ja enimmäkseen kotihommistakin. Ne palkitsevat välittömästi ja lapsiani rakastan.
Ei se nyt tietenkään tarkoita, että kaikki kotihommat olisivat ihania. Jos joku puolestani pesisi ikkunat ja terassin ja siivoisi viikottain, niin vaatehuolto, kaupassa käyminen ja ruuanlaitto olisi minusta kivoja hommia.
Mies osallistuu kyllä meillä noihin, mutta päävastuu on liukunut minulle hoitovapaan aikana ja sieltä sitä metatyötä on vaikea siirtää.
Minulle tuollaiset hommat ovat mukavaa vastapainoa vaativalle ja stressaavalle, aikataulutetulle asiantuntijatyölle, joka on vieläpä epäsäännöllistä vuorotyötä. Aivot lepäävät, kun kokkaa ruokaa tai kuulustelee lapsia kokeisiin.
Eli ei, kyse ei ole välttämättä siitä, ettäkö kotihommista pitävä varmaan on sitten joku aivoton tassukka, joka ei kykene muuhun. Vaan että verrattuna vaativaan työhön kotityöt ovat ok lepoa ja rentoutumista.
Ei se myöskään ole mikään häpeä myöntää, että lasten kanssa on kivaa ja puutarhanhoito mukavaa. Ihan kaikesta ei tarvitse tehdä tasa-arvokysymystä, kunhan huolehtii, että molemmilla puolisoilla on kokonaisuudessaan about sama määrä töitä ja vapaata aikaa.
Haa, täällä toinen, jolle kodin ja lasten hoito on aivolepoa. Tietysti niistä ei aina nauti, jos kiire ja väsy, mutta ei niistä silloin nauti lapsetonkaan.
Olen terveyskeskuslääkäri, ja kun on päivän pohtinut pää sauhuten potilaiden asioita ja tapellut tietojärjestelmien kanssa on ihanaa olla kotona ja puuhailla lasten kanssa. Mieheni on samaa mieltä, hänkin on lääkäri. Kotitöiden jakaminen ei meillä ole onneksi koskaan ollut riidan aihe, kummallakin on omat vastuut ja turhiksi koetut nipotyöt on päätetty yhteispäätöksellä joko ulkoistaa tai jättää tekemättä. Meillä ei puutarhaa hoideta nurmikon leikkuuta lukuunottamatta ja senkin hoitaa nykyään robotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?Mä ainakin olen ikäpolvea, jolle lapset olivat itsestäänselvä osa normaalia aikuisen elämää. Ei niitä niin intohimoisesti haluttu, niitä piti vaan olla. Nykyään naiset ovat sellaisia kuin olisivat aina olleet ilman yhteiskunnallista ja kulttuurista painetta. Naisten hoivavietti on myytti, joka joutaisi romukoppaan. Toisilla on, toisilla ei, yksilöstä riippuen. Ihan niin kuin aina ennenkin.
Niin mutta mitä jos nykyinen kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat aiheuttaneet sen ettei naiset saa haluta lapsia intohimoisesti?
Kulttuuri ja yhteiskunnan paineet aina ohjaa ihmisiä, nyt kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ei salli sitä että nainen hoivaa lasta vaan naisen on tehtävä töitä kodin ulkopuolella.
Eli kulttuuri ja yhteiskunnan paineet ovat nykyään erilaisia kuin ennen.Minä olen kyllä eri mieltä. Ei nykyisin ole mitään yhtä ainoaa oikeaa naiseuden ja äitiyden mallia, vaan tämä on raskasta juuri siksi, että kaikki mahdolliset mallit ovat jonkun mielestä väärin. Joku nyrpistää kotiäideille, toinen pyllistää uraäideille. Nykyaikana jokaisen äidin on pakko kasvattaa ainakin jonkinlainen panssari kritiikkitulvaa vastaan. Ei voi vaan mennä sen mukaan mitä muut käskee, koska muut käskee niin eri asioita että näiden kaikkien noudattaminen on täysin mahdotonta. Näille ilmiöille on tietysti helppo sokeutua ja nähdä vain se omien valintojen kohtaama kritiikki, mutta usko pois, kaikki me saadaan sitä samaa sontaa niskaa valittiin me mitä tahansa.
Kovasti ainakin nykyään yhteiskunta paheksuu kotiäitejä ja pyrkii saamaan heidät töihin, kovasti myös yhteiskunta pyrkii saamaan isiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia joten kyllä meille kovasti yritetään tyrkyttää muotteja yhteiskunnan toimesta.
Nykyään lähes jokainen "vihaa" kotitöitä sekä lapsen hoivaamista, erittäin harva kokee niitä asioita mukaviksi hommiksi.
Ei ennen yhteiskunta ohjaillu äitejä töihin ja isiä jäämään kotiin, joten olen kyllä sitä mieltä että nykyään yhteiskunta pyrkii entistä voimakkaammin ohjailemaan vanhempien toimintaa.
Väitän siis että nykyään yhteiskunta ohjailee entistä enemmän sitä millaisia äitien ja isien pitää olla.Miten ohjailee? Isyyslomalle ei ole pakko kenenkään jäädä, mutta isyysrahaa ei yllätys yllätys saa jos isä ei pidä siihen oikeuttavaa vapaata. Perheellä on toki täysi vapaus valita toisinkin. Jos perhe valitsee niin, että vaimo jää vuosikausiksi kotiin, niin jossain vaiheessa perheen täytyy itsekin osallistua elämänvalintansa rahoittamiseen. Näin se menee myös niissä perheissä, joissa isä on pitkään kotona.
Se, että jotkut naiset vihaavat kotitöitä ei minun nähdäkseni ole mitenkään pois niiltä, jotka niistä tykkäävät. En minä ainakaan näe mitään syytä estää ketään moppaamasta omassa kodissaan - päin vastoin, saa kernaasti tulla moppaamaan meillekin jos puhtia riittää.
Se on kyllä totta, että jotkut tahot yhteiskunnassa parjaavat kotiäitejä. Kuitenkin aivan jatkuvasti kuulee niitäkin puheenvuoroja, joissa työssäkäyviä äitejä syyllistetään ratkaisuistaan. Tälläkin palstalla huudellaan harva se päivä, että työssäkäyvät äidit "tehtailevat vauvoja muiden hoidettavaksi" ja muuta yhtä ylentävää. En mitenkään näe, että painetta olisi vain yhteen suuntaan ja vain yhdenlaisia elämänvalintoja vastaan.
Ihan yhtä lailla täällä pitää itse miettiä miten haluaa oman elämänsä järjestää, miten ne omat ratkaisut on mahdollista rahoittaa ja miten elää sen kanssa että jonkun mielestä ne ratkaisut on joka tapauksessa väärin.
No eikö esimerkiksi mahdollinen perhevapaauudistus pyri siihen että isät jäisi kotiin ja äidit pääsisi töihin?
Tuo on minusta aika radikaali pyrkimys ohjailla isien sekä äitien tapaa toimia kun asetetaan kiintiöt vapaille sen takia että isät jäisi kotiin hoitmaan lapsia sekä äidit palaisi nopeammin työelämään mukaan.
Kuitenkin jos mietitään että silloin kun perhevapaat on vapaasti käytettävissä niin erittäin harva isä niitä vapaita käyttää.Luulet tosiaan, että se on "Äitien tapa toimia" jos isät käy töissä? Eiköhän se ole isien tapa toimia, ja sinua kiukuttaa siihen puuttuminen ja yrität selittää yleiseksi totuudeksi jotain äitimyyttiä jonka mukaan kaikki naiset haluaisi olla kotona ja hoivata. No ei halua. Siksi siihen annetaan nyt naisillekin tasa-arvoinen mahdollisuus, hankkia lapsia ja olla mukana työelämässä.
Oletko kysynyt itseltäsi, miksi olisi niin kauheaa hoitaa omaa lasta ja kotia? Tunnen monta miestä jotka ovat nauttineet siitä, yhden joka joutui tilanteeseen koska vaimo sairastui vastasyntyneen kanssa vakavasti. Hän sanoi että vaikka rankkaa oli, niin ei ole läheskään yhtä läheinen muiden kuin tuon lapsen kanssa, eikä vaihtaisi sitä mihinkään.
Ehkä te miehet vaan pelkäätte ja pidätte oikeuksistanne kiinni liikaa naisten ja lastenne kustannuksella.
Mistä hiton oikeuksista miehet muka pitää kiinni, missä sellainen sopimus on???
Todennäköisesti perheissä keskustellaan, kuinka lapsen hoito järjestetään. Ja äiti jää kotiin hoitamaan pientä lasta siksi, että:1) Isällä on isompi palkka kuin äidillä. Tulot tippuisivat radikaalisti, jos äiti lähtisi töihin.
2) Äiti imettää kuten WHO ja neuvola käskee eli vuoden. Isä ei siihen pysty.
3) Äidillä ei ole edes työpaikkaa, johon mennä ja4) Pientä alle 2-vuotiasta lasta ei haluta laittaa hoitoon vieraalle.
WHO:n ohje vuoden imettämisestä on suunnattu maihin, joissa on nälkää ja huono ravinnetaso. Länsimaissa tähän ei ole tarvetta, ja tiedät sen itsekin jos olet asiaan perehtynyt. Onko raha tärkeämpää kuin lapsen suhde isään? Onnea vaan. Monilla naisilla on ihan työ mihin mennä.
Et näköjään ole edes lapsen vanhempi vielä, jollet tuohon ole törmännyt, että imetys on kuin hurmos-uskonto neuvoloissa ja synnytyslaitoksilla. Siellä painotetaan, kuinka lapsen terveys on ensisijaisesti vaakalaudalla, jollei imetys onnistu. ”Ihan hyviä tulee pulloruokituistakin lapsista, mutta se hyvien bakteerien ja läheisyyden saanti jää vähemmälle ja allergiat ja immuunipuolustus ja psyykkinen osuus päläpälä...”
Mulla on korkeampi koulutus samoista aiheista kuin näillä paasaajilla niin olen vain hymyillyt heille näiden luentojen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä kokonaisuudessaan pidän varsinkin lastenhoidosta ja enimmäkseen kotihommistakin. Ne palkitsevat välittömästi ja lapsiani rakastan.
Ei se nyt tietenkään tarkoita, että kaikki kotihommat olisivat ihania. Jos joku puolestani pesisi ikkunat ja terassin ja siivoisi viikottain, niin vaatehuolto, kaupassa käyminen ja ruuanlaitto olisi minusta kivoja hommia.
Mies osallistuu kyllä meillä noihin, mutta päävastuu on liukunut minulle hoitovapaan aikana ja sieltä sitä metatyötä on vaikea siirtää.
Minulle tuollaiset hommat ovat mukavaa vastapainoa vaativalle ja stressaavalle, aikataulutetulle asiantuntijatyölle, joka on vieläpä epäsäännöllistä vuorotyötä. Aivot lepäävät, kun kokkaa ruokaa tai kuulustelee lapsia kokeisiin.
Eli ei, kyse ei ole välttämättä siitä, ettäkö kotihommista pitävä varmaan on sitten joku aivoton tassukka, joka ei kykene muuhun. Vaan että verrattuna vaativaan työhön kotityöt ovat ok lepoa ja rentoutumista.
Ei se myöskään ole mikään häpeä myöntää, että lasten kanssa on kivaa ja puutarhanhoito mukavaa. Ihan kaikesta ei tarvitse tehdä tasa-arvokysymystä, kunhan huolehtii, että molemmilla puolisoilla on kokonaisuudessaan about sama määrä töitä ja vapaata aikaa.
Haa, täällä toinen, jolle kodin ja lasten hoito on aivolepoa. Tietysti niistä ei aina nauti, jos kiire ja väsy, mutta ei niistä silloin nauti lapsetonkaan.
Olen terveyskeskuslääkäri, ja kun on päivän pohtinut pää sauhuten potilaiden asioita ja tapellut tietojärjestelmien kanssa on ihanaa olla kotona ja puuhailla lasten kanssa. Mieheni on samaa mieltä, hänkin on lääkäri. Kotitöiden jakaminen ei meillä ole onneksi koskaan ollut riidan aihe, kummallakin on omat vastuut ja turhiksi koetut nipotyöt on päätetty yhteispäätöksellä joko ulkoistaa tai jättää tekemättä. Meillä ei puutarhaa hoideta nurmikon leikkuuta lukuunottamatta ja senkin hoitaa nykyään robotti.
Mekin ollaan aivotyössä, mutta meistä taas molemmat vihaa kotitöitä. Tosin ei niistä meilläkään tapella, kun kummallakaan ei ole sitä harhaluuloa että ne kuuluisi sukupuolen, silmien värin ja jonkun muun yhtä oleellisen seikan perusteella vain toiselle perheelle aikuiselle.
Alue: Aihe vapaa
Juuri tämä! Minusta on tässä valossa varsin kohtuullista, että niitä perheitä joiden toiminta tukee tämän noidankehän rikkomista muistetaan pienellä bonuksella. Sitä bonusta satutaan kutsumaan isyysrahaksi. Ei tässä sen kummemmasta ole kyse.