Lue keskustelun säännöt.
Rehellisesti: kuinka moni nainen pitää, saati nauttii kodinhoidosta tai hoivaamisesta?
19.12.2019 |
Jos omaa lapsuuttani ja mummia + aiemmista sukupolvista kuulemaani muistelen, niin armotonta työtähän se elämä oli kummallekin, miehelle ja naiselle menneessä maailmassa (jos oli pienituloinen/ei varakas). Oma äiti tai mummi eivät ole tippaakaan hoivaajia tai höösääjiä, hoitavat kyllä hommat jotka pitää mutta useinkin pitkin hampain. Jos mies ei tee, mummin tapauksessa ukkivainaa ei tehnyt, valitus asiasta oli tauotonta. Oma isäni teki kotitöitä ja oli hoivaavampi myös vanhempana.
Väitän, että ainoa, joka tätä myyttiä HALUAA pitää yllä ovat laiskat miehet (eivät kaikki vaan laiskat!) ja se pienen pieni osa naisia, jotka oikeasti haluavat olla pääosin kotona ja hoitaa kotia + lapsia.
Loput naisista voisi jättää kotityöt vaikka heti, biologian ansiosta sentään jonkinlainen hoivavietti syntyy useimmiten omaa lasta kohtaan. Ei silti mitään, mistä mieskin ei selviäisi. Yhtä lailla siihen lapseen kiintyy kun sen kanssa elää ja sitä hoivaa, oli isä tai äiti.
Kommentit (85)
En nauti, paitsi kokkaamisesta. Aikuisia lapsia 1, en nauttinut myöskään hoivaamisesta. Molemmilla aviomiehillä on ollut jotain kuvitelmia naisten taipumuksista, aika äkkiä ne ovat karisseet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä osittain nautin, mutta eivät ne ole mitenkään mun yksinomaisia kiinnostuksenkohteita.
Veikkaan että hyvinkin moni. Itsekin pääosin pidän kotitöistä.
Minä voisin olla työkseni kotiäiti, joka vain hoitaa kotia ja lapsia, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. En silti tietenkään oleta, että kaikki naiset nauttisivat kotitöistä ja lastenhoidosta. Enkä tiedä ketään muutakaan (edes miehistä), joka sellaista olettaisi.
Minä jäisin heti kotiäidiksi jos mieheni tienaisi enemmän (ja voisin olla 100% että pärjään vanhana rahallisesti). Rakastan olla lasten kanssa ja siivota!!!sekä laittaa ruokaa. Minulla ei ole minkäänlaisia urahaaveita tai halua ylipäänsä olla töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin kun koti on siisti ja kauniisti sisustettu, avara ja ei mitään rojua missään. Nautin vauvan hoidosta ja hetkistä lapsen kanssa. Mutta kaipaa sitä omaakin aikaa ja muutakin sisältöä elämään.
Vihaan kotitöitä mutta pakkohan niitä on joskus tehdä jos haluaa pitää mörskän ihmisasuntoa muistuttavana. Miesystävän kanssa ei asuta yhdessä, osin siksi että roolit lipsuisi hyvin äkkiä perinteiseen kodinhengetär ja sohva-asukki. Merkit on selvät. Ei se tietenkään ainoa syy ole että asutaan erillään, suhde voi paremmin kun molemmilla on oma rauhansa, puhumattakaan siitä ettei päästä asuinpaikasta yksimielisyyteen ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiettyyn rajaan asti olen nauttinut, mutta hoivantarve on mennyt aivan yli. Olisi toivottavaa, että kun kerran opettaa, niin sen jälkeen ottaisivat vastuun.
Olen ikäni joutunut tekemään paljon kotitöitä. Oikein mietin, että milloin mies olisi ajatellut, että hänen täytyy osata pestä pyykit, laittaa ruoka, tuntea materiaalit siivouksessa, hoitaa lapset sairaina, huolehtia ehkäisystä, aikatauluttaa perheen menot ilman, että voisi kysyä neuvoa!
Kaikki naisten meikit, vaatteet ja sisustusjutut ovat mielestäni myös helvetistä. Tärkeintä on, että on tarpeeksi, ei liika ja ettei joudu sietämään epäesteettisiä toisten tuomia tuotteita. Liika on yhtä vankilaa! Toivon itselleni hauskempaa ja vapaampaa elämää, jossa kodinhoitoon menevä aika olsi minimissä. Ehkä muutan erakoksi tai villiksi vapaaksi hunningolla olevaksi naiseksi?
Nautin hoivaamisesta, niin miehen kuin lasten mutta en tippaakaan kodinhoidosta, siksi mies tekee suuremman osan kotitöistä. Vaikka pidän hoivaamisesta, pidän myös siitä, että minua hoivataan, mies huolehtii myös minusta. Ja pidän hyvin paljon älyllisistä haasteista, siksi en koskaan ole ajatellutkaan kotiäitiyttä vanhempaislomia pidemmiksi ajoiksi. Juuri julkaistiin tilastoa maailman maiden tasa-arvosta, Suomi sijalla kolme. Nautitaan siitä, että voi olla nainen ja halutessaan myös äiti omalla laillaan ilman yhteiskunnan tai yhteisöjen painostusta muuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että hyvinkin moni. Itsekin pääosin pidän kotitöistä.
Minä pidän leipomisesta eikä kaupassa käyminen ole hirveän vastenmielistä. Inhoan ikkunanpesu, saunan ja kylppärin pesua, jääkaapin pesua, roskakaapin ja muidenkin kaappien pesemistä, lattiakaivojen ja ilmanvaihtoventtiilien pesua, jatkuvaa vaayyeiden kanssa telmuamista (iso - sopiva - menee pieneksi - kelpaako kaverille tai kierrätykseen - onko korjattava vai minne roskikseen). Mattoja en suostu enää yksin pesemään ja koska mies ei suostu kaveriksi, ne viedään pesulaan. Silloin tällöin ruuanlaitto on kivaa, mutta jatkuva päivittäinen ei, inhoan myös sitä, kun ruokaa pitäisi laittaa ja pää lyö tyhjää.
Rupean laskemaan kotityöksi neulomisen ja jätän muut hommat tekemättä.
Meinaatko että nainen tekee niitä vaikka ei halua? Luulenpa että nainen itse asettaa itselleen siisteys- ja muut kriteerit. Mies olisi tyytyväinen paljon vähempäänkin.
Mä tykkään kyllä hoivaamisesta. Se on sisäänrakennettu asia. Kun paikalla on vaikka pojan kavereita niin huomaan kysyväni oletteko syöneet. Ystäviä kestitsen ja majoitan mielelläni. Siitä tulee yksi kertaisesti hyvä olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nautin hoivaamisesta, niin miehen kuin lasten mutta en tippaakaan kodinhoidosta, siksi mies tekee suuremman osan kotitöistä. Vaikka pidän hoivaamisesta, pidän myös siitä, että minua hoivataan, mies huolehtii myös minusta. Ja pidän hyvin paljon älyllisistä haasteista, siksi en koskaan ole ajatellutkaan kotiäitiyttä vanhempaislomia pidemmiksi ajoiksi. Juuri julkaistiin tilastoa maailman maiden tasa-arvosta, Suomi sijalla kolme. Nautitaan siitä, että voi olla nainen ja halutessaan myös äiti omalla laillaan ilman yhteiskunnan tai yhteisöjen painostusta muuhun.
Ja lisään, että mies ei ole mikään alistettu hänkään. Mutta minä teen pitempää päivää, tuon 2/3 talouden palkasta, siksi hän on luontaisesti ottanut suuremman osan vastuuta kodinhoidosta, tekee ruuat jne. Näin päin nuo roolit onnistuvat jostain syystä hirveän hyvin, olen kiitollinen hänen panoksestaan eikä hänellä tunnu olevan tarvetta omia kotia omakseen vaan on hyvin kiitollinen kun osallistun töihin omalla tavallani. Meillä ei ole yhtä oikeaa tapaa siivota tai viikata pyykkejä, luovan alan ihmisenä miehen mielestä aika moni muu elämässä on tärkeämpää kuin kodin täydellinen siisteys.
Kaikki asiat joita yksiselitteisesti vihaan, olen ulkoistanut miehelle. Lakanoiden ja pyyhkeiden vaihto. Tiskaaminen. Suihkun pesu. Ruokaa tykkään laittaa usein, mutta arkiruokajutut ja kaupassa käynti ketuttaa. Se ollaan laitettu puoliksi ja toimii tosi hyvin kun kumpikin tekee ihan eri ruokia.
En ihan ymmärrä mitä "hoivaaminen" tarkoittaa. Tehdään toisillemme aamupalat ja kahvit sen mukaan, kumpi herää ensin. Käydään apteekista hakemassa lääkkeet, tuodaan suklaa huonona päivänä. Jne.. kai se tasan menee jos sellaisesta puhutaan. Huomioimista ja arvostamista. Kamalaa olisi jos sellainen olisi vain naisen tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka moni mies työstä ja taistelusta?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni mies työstä ja taistelusta?
Mun mies.
Syy alhaiseen syntyvyyten on juuri se ettei naisia kiinnosta hoivata lapsia. Naisista on siis tullut kuin miehiä, olen kieltämättä aina luullut että todella moni nainen tykkää hoivata ja hoitaa lapsia.
Jos naiset ei tykkää hoivata ja hoitaa lapsia niin miksi ne niitä lapsia on sitten synnyttänyt?
Vierailija kirjoitti:
Meinaatko että nainen tekee niitä vaikka ei halua? Luulenpa että nainen itse asettaa itselleen siisteys- ja muut kriteerit. Mies olisi tyytyväinen paljon vähempäänkin.
Mä tykkään kyllä hoivaamisesta. Se on sisäänrakennettu asia. Kun paikalla on vaikka pojan kavereita niin huomaan kysyväni oletteko syöneet. Ystäviä kestitsen ja majoitan mielelläni. Siitä tulee yksi kertaisesti hyvä olo.
Rasvainen liesituuletin on paloriski, tukkeutunut lattiakaivo ei tee hyvää asunnon rakenteille ja imuri voi mennä rikki, jos liian täysi pölypussi menee rikki. Kummasti miehiä ei huoleta, milloin ne viimeksi onkaan puhdistettu tai vaihdettu.
Minustakin olisi kiva hoivata, jos voisin kysyä toisilta ovatko he syöneet ja tarjota jonkun muun tekemää ruokaa. Se joku muu saisi myös siivota jäljet ja tiskata.
Kodinhoito on pakollinen paha. Yhdessä ruoan valmistaminen on joskus kyllä hyvinkin hauskaa. Huom. yhdessä.
No en todellakaan nauti. Teen kotitöitä koska ne on tehtävä. Olen miettinyt siivoojan palkkaamista.