Lastani haukutaan koulussa osuuspankin merkiksi :( hörökorvaleikkaus vai ei?
11v tyttö. Koulumatkoilla ja koulussa pilkataan häntä osuuspankin merkiksi. Tyttö sanoo itse että haluaisi leikkaukseen sillä ehdolla ettei se ole kovin kivulias. Kannattaako mennä?
Kommentit (31)
Hörökorvat tekevät ihmisestä valitettavasti vähän lapsellisen ja hönön näköisen. Siis kaikenikäisistä. Ulkonäkö vaikuttaa ihan automaattisesti (käytöstavoista huolimatta), siihen miten ihmiseen suhtaudutaan. Esimerkiksi lyhyen on huomattavasti vaikeampi päästä johtavaan asemaan, kuin pitkän ja raamikkaan.
Ihmisen aivot toimivat biologiansa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkauksen voisi jo tehdä paikallispuudutuksessa niin harkitsisin vakavasti jos lapsi itse toivoo sitä.
Meillä ei leikkausta ole harkittu, mutta jos lapsi itse sitä alkaa toivoa tosissaan, niin sitten kunhan ei tarvii nukuttaa. Leikkauksissä riskinsä tietty aina, nukutus kosmeettisen muutoksen takia on mulle henkilökohtaisesti liian iso riski.
Toki lapsen kanssa kannatta apuhua siitä, että korvien laikkaaminen ei välttämätttä lopeta liusaamista, jopa päinvastoin, sit voi olla "kauneusleikkauksessa käynyt" koulussa forever.
Joten itse ehkä selvittäisin ketkä haukkuu, olisin yhteydessä kouluun ja noiden vanhempiin ja jopa kutsuisin nuo haukkujat vanhempineen meille ja pitäisin tiukan puhuttelun kiusaajille.
Mun arvoasteikossa kiusaajat on niin syvällä pohjalla kuin vain voi olla ja työssänikin joudun tilanteita selvittelemään, joten ehkä otetta asiaan on tavanomaista enemmän.
Kyllä ne monet vanhemmatkin niitä höriksiä naureskelee. Ei välttämättä ota vakavasti tiukkoja puhutteluja.
Meidän koulussa aikoinaan opettajat naureskeli "ropelikorvalle".
Itse veisin tytön leikkaukseen. Mieluiten kesälomalla, syksyllä sitten asia olisi ehkä jo unohtunut koulukavereilta.
Vierailija kirjoitti:
Sitten se kiusaaminen vasta alkaakin, kun kiusaajat ja kaikki saa tietää että kiusaamisen takia hän kävi hörökorvaleikkauksessa.
Jos käy leikkauksessa, niin sitten heti kun on parantunut niin olisi hyvä muuttaa niin pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Itselläni oli pienenä hörökorvat ja olin niistä epävarma, mutta aikuisena korvani ovat loistavat mielestäni enkä muuttaisi mitään. Niin se vain kasvaessa muuttuu, tai mieli muuttuu, tai itsetunto parantuu.
Ei mua kiusattu ennen, eikä jälkeen. Jos on tuuhea paksu tukka, niin nehän pystyy pitämään tarvittaessa piilossakin. Mulla vaan on niin onnettoman ohuet hiuksetkin että siitäkään ei ollut apua silloin kun ne ärsytti. Piiloon et saanu millään. Hörökorviakin on monenlaisia.
Käy pieksämässä huutelijoiden takapuolet lilan värisiksi.
Kyllä mä menisin. Menisin silleen 6. Ja 7. Luokan välillä kesällä, että uudella luokalla ei enää asiasta tiedetä. Tai ero korvissa on huomaamattomasti hoidettu. Pikku juttu johon voi vaikuttaa. Itse olen korjannut vinot hampaat.
Juu juu voi sanoa että älä välitä, mutta kyllä on kivempi olla ilman noita vikoja ja kiusaamista.
Kouluun yhteyttä, kiusaaminen pitää saada loppumaan, jos korvat leikataan niin seuraava aihe kiusaamiseen on siinä, kun lapsi otetaan kohteeksi niin tarvitaan kovia otteita, että se kiusaaminen saadaan loppumaan.
Sitä leikkausta voi tietysti silti harkita, mutta päätös pitäisi olla lapsen omasta tahdosta, ei miellyttääkseen muita.
Leikkauttaisin. Itselläni on hörökorvat ja olen kärsinyt niistä koko ikäni. Alaikäisenä halusin leikkaukseen, mutta vanhempani eivät suostuneet. Nyt aikuisena ei ole siihen varaa vaikka haluaisin mennä. Toisessa korvassani on ulkonevuuden lisäksi vielä hyvin avonainen korvalehti, joten korvat ovat mielestäni todella rumat. Minua ei niinkään kiusattu niistä, paitsi omat siskoni. Itse koen niistä epävarmuutta ja itseäni peilistä katsoessa näen korvat aina ensimmäiseksi. Ja joo, minulla on pitkät hiukset, joita pidän usein auki. Nykyisessä työssäni tosin täytyy pitää hiuksia kiinni, joten ei se vain ole niin, että ”kasvata pitkät hiukset”.
Jos lapsi itse kokee niistä kärsivänsä niin kuuntele häntä. Itseäni ei kuunneltu lapsena tässä asiassa ja myönnän olevani edelleen siitä katkera vanhempiani kohtaan. Leikkaus lapsena olisi ollut todella halpa kun kunnalliselle olisi päässyt. Lisäksi korvan rustoa on helpompi muokata lapsena ja lopputulos on pysyvämpi kuin jos leikkaus tehdään vasta aikuisiällä.
Voi hellanlettas. KIusaajat kuriin ja äkkiä!
Vierailija kirjoitti:
Jos leikkauksen voisi jo tehdä paikallispuudutuksessa niin harkitsisin vakavasti jos lapsi itse toivoo sitä.
Meillä ei leikkausta ole harkittu, mutta jos lapsi itse sitä alkaa toivoa tosissaan, niin sitten kunhan ei tarvii nukuttaa. Leikkauksissä riskinsä tietty aina, nukutus kosmeettisen muutoksen takia on mulle henkilökohtaisesti liian iso riski.
Toki lapsen kanssa kannatta apuhua siitä, että korvien laikkaaminen ei välttämätttä lopeta liusaamista, jopa päinvastoin, sit voi olla "kauneusleikkauksessa käynyt" koulussa forever.
Joten itse ehkä selvittäisin ketkä haukkuu, olisin yhteydessä kouluun ja noiden vanhempiin ja jopa kutsuisin nuo haukkujat vanhempineen meille ja pitäisin tiukan puhuttelun kiusaajille.
Mun arvoasteikossa kiusaajat on niin syvällä pohjalla kuin vain voi olla ja työssänikin joudun tilanteita selvittelemään, joten ehkä otetta asiaan on tavanomaista enemmän.
11-vuotiaalle ei hörökorvaleikkausta tehdä muuten kuin nukutuksessa. Tiedän, koska omalta lapseltani on hörökorvat leikattu ja olen asiasta plastiikkakirurgin kanssa keskustellut.
Meillä tytär kävi hörökorvaleikkauksessa yläasteen ja lukion välisenä kesänä. Häntä ei tietääkseni ikinä kiusattu korvistaan ja tyttö voi tietenkin pitää hiuksia korvien päällä. Hänen korvat on myös aika pienet ja höröinäkin ne oli aika söpöt. Kotona sanoimme aina, että jos alkaa häiritä, niin leikkaukseen pääsee. Tuossa iässä hän sitten päätti sinne mennä.
Ekat pari vuorokautta oli kyllä aika kivuliaat. Burana 600 voimin yritti pärjäillä, joku toinen vahva särkylääke sai hänet voimaan pahoin. Leikkauksesta on nyt pari vuotta ja korvat on kylmälle arat. Jonkin aikaa meni, että tunto palautui kunnolla.
On vähän ristiriitaista tekstiä. Ei muuta ku rikosilmoitus jos joku osoittelee korvia tai sanoo laudaksi.