Miksi uskovaiset
ovat älyllisesti heikkolahjaisempia kuin normaalit ihmiset (vrt. ateistit)?
Kommentit (15)
Uskonnollisuus on osin geeneissä ja synnynnäinen ominaisuus. Ei sinällään mitään tekemistä älykkyyden kanssa paitsi siten että älykkäät harvemmin ovat fanaattisia sen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kaikki ole. Kysymys pitää asettaa niin, että miksi älyllisesti heikkolahjaisemmat on niin usein uskovaisia.
Jumala on tehnyt uskomisen niin helpoksi, että tyhmäkin voi uskoa saarnan ja päästä Jumalan lapseksi.
Uskon, että sen vuoksi joku on saanut Jumalalta erityislapsen osan, että hän säilyisi lapsen Uskossa, ei lankeaisi ja joutuisi epäuskoon, eroon Jumalasta.
Tämä aika mikä eletään maan päällä on rajallinen ja sitä on kuvattu raamatussa, niin että:"Ihmisen elämä on kuin kämmenen leveys tai ei mitään". Joku saattaa elää minuutin, päiviä, kuukausia, vuosia tai vuosikymmeniä.
Jokainen täältä lähtee vuorollaan ajan rajan toiselle puolelle.
Heikkolahjainen on hyvässä turvassa jos hän on uskomassa. Jumala pitää omistaan hyvän huolen ja on luvannut olla lastensa kanssa maailman loppuun saakka.
"Luoja teki meistä älykkäitä, jotta voisimme todistaa, ettei Hän ole olemassa.
On parempi rakentaa seismografi, kuin palvoa tulivuorta."
Terry Pratchett
Syntyessään kukaan ei ole tuonut tänne mitään ja kuollessaan kukaan ei vie täältä mitään mukanaan.
Koska tiedemaailma elää ihan oma elämäänsä ja me täällä maassa omaamme.
Yleensä ne kaikkein heikoimmat hakevat ja tarvitsevat turvaa, jota eivät mistään muualta voi saada. Varakas, älykäs mies tuntee helposti sellaista kaikkivoipaisuudentunnetta, että hän ei "alennu" uskomaan johonkin itseään korkeampaan ja suurempaan. Hän osaa vedellä itse oikeista langoista ja kokee maailman aika "mekanistisesti" siten, että hän nojaa uskonsa omaan itseensä, omiin kykyihinsä, omiin mahdollisuuksiinsa.
Sen sijaan kaikki vähänkin heikommat ja päähänpotkitummat koettavat löytää turvaa muualta ja heihin ehkä vetoaa se toivon käsite, joka tulee uskonnon kautta. Toki älykäskin voi olla uskova, mutta tilastollisessa mielessä kieltämättä ateistit voivat keskimäärin olla hieman älykkäämpiä kuin uskovaiset (molempien ryhmien sisällä löytyy keskivertojen lisäksi jonkin verran huippuälykkäitä ja lähes kehitysvammaisia).
Lisäksi ateismi on ollut "vaihtoehto" perinteisille uskonnoille ja sen tunnustaminen on vaatinut tietoista pohdiskelua ristiriitaistenkin asioiden äärellä -> vaatii hoksottimia enemmän kuin turvautuminen kansankirkkoon.
T. Uskovainen elämän kriisien myötä; Mensan pääsyrajan ylittänyt
^ja siis sanan mies sijaan oikeastaan ihminen, tosin yleisempää kyseinen ajattelutapa on miehillä. Älykkäätkin naiset saattavat aika helposti näyttää ja tuntea heikkoutensa, eivätkä välttämättä ole kovin kilpailuhenkisiä. Ja kristinusko perustuu siihen, että nöyrrytään suuremman voiman edessä uskomaan, että Jeesus antoi ristikuolemallaan syntimme anteeksi. Sellaisen uskominen ja sen tunteminen vaatii nöyryyttä.
Tekeekö sitten ateismin oppien omaksuminen ihmisestä älykkään ja viisaan ?
Ei liity älykkyyteen mitenkään. Uskovien joukossa on monenlaisia ihmisiä. Kysymys liittyy vain siihen, että tämän maailman henki halveksii uskovia.
Ei hitto. Aina kun kuulen tällaista, muistan keskustelut veljeni (fysiikan tohtori) ja äitini (varsin yksinkertainen tyyppi jolla teki aina tiukkaa selvitä yksinkertaisimmissakaan töissä) välillä. Veljeni on uskova, liberaali luterilainen sellainen. Äitini on tiukka ateisti, jonka mielestä kaikki uskovaiset on tyhmiä ja tyhmempiä kuin hän. Hänen pistämätön teesinsä on, että miten mikään muu kuin todella tyhmä voi uskoa satuolentoihin.
Siinä sitten veljeni luetteli historiasta ja nykypäivästä uskovaisia yleisneroja, tiedemiehiä, kirjailijoita jne, joita yleisesti pidetään älykkäänä, ja kysyi epäuskoisena äidiltäni, että oikeastiko nämä kaikki on siis sinua tyhmempiä perusteella että uskovat johonkin uskontoon. Vankkumaton vastaus oli, että kyllä. Veli tarkensi, siis että uskot että jokainen johonkin uskontoon uskova saisi älykkyystestistä alhaisemman pistemäärän kuin äiti, sitäkö uskot. Vastaus oli edelleen, että kyllä, näin on, ei he muuten voisi uskoa satuolentoihin. On se elämä aika helppoa tavallaan yksinkertaisena, on ainakin vakaumuksessaan vahva.
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Aina kun kuulen tällaista, muistan keskustelut veljeni (fysiikan tohtori) ja äitini (varsin yksinkertainen tyyppi jolla teki aina tiukkaa selvitä yksinkertaisimmissakaan töissä) välillä. Veljeni on uskova, liberaali luterilainen sellainen. Äitini on tiukka ateisti, jonka mielestä kaikki uskovaiset on tyhmiä ja tyhmempiä kuin hän. Hänen pistämätön teesinsä on, että miten mikään muu kuin todella tyhmä voi uskoa satuolentoihin.
Siinä sitten veljeni luetteli historiasta ja nykypäivästä uskovaisia yleisneroja, tiedemiehiä, kirjailijoita jne, joita yleisesti pidetään älykkäänä, ja kysyi epäuskoisena äidiltäni, että oikeastiko nämä kaikki on siis sinua tyhmempiä perusteella että uskovat johonkin uskontoon. Vankkumaton vastaus oli, että kyllä. Veli tarkensi, siis että uskot että jokainen johonkin uskontoon uskova saisi älykkyystestistä alhaisemman pistemäärän kuin äiti, sitäkö uskot. Vastaus oli edelleen, että kyllä, näin on, ei he muuten voisi uskoa satuolentoihin. On se elämä aika helppoa tavallaan yksinkertaisena, on ainakin vakaumuksessaan vahva.
Teiän äitee ee oo kovvin viksu. 😂😂
Tekninen edistysusko ja usko tieteen 100%:seen kaikkivoipaisuuteen on sekin aiheuttanut jo monia katastrofeja maailmassa ...
Vierailija kirjoitti:
Tekninen edistysusko ja usko tieteen 100%:seen kaikkivoipaisuuteen on sekin aiheuttanut jo monia katastrofeja maailmassa ...
Niinpä. Kuten ilmastonmuutos.
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Aina kun kuulen tällaista, muistan keskustelut veljeni (fysiikan tohtori) ja äitini (varsin yksinkertainen tyyppi jolla teki aina tiukkaa selvitä yksinkertaisimmissakaan töissä) välillä. Veljeni on uskova, liberaali luterilainen sellainen. Äitini on tiukka ateisti, jonka mielestä kaikki uskovaiset on tyhmiä ja tyhmempiä kuin hän. Hänen pistämätön teesinsä on, että miten mikään muu kuin todella tyhmä voi uskoa satuolentoihin.
Siinä sitten veljeni luetteli historiasta ja nykypäivästä uskovaisia yleisneroja, tiedemiehiä, kirjailijoita jne, joita yleisesti pidetään älykkäänä, ja kysyi epäuskoisena äidiltäni, että oikeastiko nämä kaikki on siis sinua tyhmempiä perusteella että uskovat johonkin uskontoon. Vankkumaton vastaus oli, että kyllä. Veli tarkensi, siis että uskot että jokainen johonkin uskontoon uskova saisi älykkyystestistä alhaisemman pistemäärän kuin äiti, sitäkö uskot. Vastaus oli edelleen, että kyllä, näin on, ei he muuten voisi uskoa satuolentoihin. On se elämä aika helppoa tavallaan yksinkertaisena, on ainakin vakaumuksessaan vahva.
Jos tuntee matematiikan historiaa yhtään niin juutalaisilla on aikamoinen asema nerojen joukossa ja ihan uskovaisia.
Ei ne kaikki ole. Kysymys pitää asettaa niin, että miksi älyllisesti heikkolahjaisemmat on niin usein uskovaisia.