Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi itku mikä lääkärissä käynti :' ' (
18.06.2006 |
Lapseni on ollut torstaista asti kovassa kuumeessa (39.6-39,8 kokoajan paitsi lääkkeillä laskee vähän päälle 38' )torstaina käytiin lääkärillä, kun itki korviaan kuumeen lisäksi. Ei ollut korvissa mitään eikä tulehduskokeissa. Silloinen lääkäri sai maaniteltua lapsen aukaisemaan suunsa, että sai katsottua kurkkuun. Nyt käytttin tk:ssa ja siellä oli sellainen nuori poika lääkärinä. Kaikki meni muuten ok, mutta kun lapsi(3v) ei suostunut aukaisemaan suutaan, puri vaan tikkua. Parin maanittelu kerran jälkeen lääkäri alkoi " tiuskia" lapselle, että " mikä siellä suussa on kun sinne ei saa katsoa" . Lensi pariinkin otteeseen tikku roskiin, että " ei tästä mitään tule, kun ei aukaise suutaan" . Sitten kävi hakemassa hoitajan joka pitää kiinni, että katsotaan korvat( no ei siinä mitään kiinni pitäjää tarvinnut, antoi ihan suosiolla katsoa ne) hoitajakin yritti suostutella aukaisemaan suun , mutta ei. Sitten yritettiin " väkisellä" eli hoitaja piti kiinni ja minä yritin sormia saada hampaiden väliin, että saisi suun auki, ei toiminut lapsi vaan puri minun sormiini. Siihen loppui lääkärin touhut. kuulema menee liian kauan! (ajat olivat ensinnäkin 50min myöhässä) Ja mitään ei sitten voi kuin vaan seurata kuumetta, että hän ei yritä, kun ei kerran mitään tule. Syyllistävä sormi osoitti minun suuntaan, kun en saa lastani aukaisemaan suutaan. Sanoi useaan otteeeseen, että turha tulla jos ei suu aukea. Sanoin hänelle ettei se ole tämän ikäisen kanssa helpoimmasta päästä. Lääkäri totesi, että tämä oli nyt kuitenkin luovutusvoitto lapselle(miten niin? minähän yritin väkiselläkin ja maanittelemalla ja tein varmasti kaikkeni!) ja totesi vielä, että jatkossa tiedoksi, että suu pitää saada auki vaikka väkisellä! Tämä äiti lähti sitten itkien kuumeisen pojan kanssa sairaalasta, yhä tietämättä mikä pojan kuumeen pitää korkealla. Minä tyhmä kun luulin, että lääkäreillä olisi keinot miten sinne kurkkuun saa katsottua =(
Kommentit (81)
Mä kuolen nauruun 8-#
Vierailija:
77 en ole ap ja itsetuntoa riittää ..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mä kuolen nauruun 8-#Vierailija:
77 en ole ap ja itsetuntoa riittää ..
Kuule sinuna katsosin peiliin ja olisin hiljaa T:81
Vierailija kirjoitti:
jos lapsesi temppuilee eikä aukaise kitaansa jonot vain kasvavat. Huonosti kasvatetulta pojalta vaikuttaa. Et ajatellut miten lapsesi huono käytös vaikuttaa muihin jonottaviin potilaisiin. Hyssytelläkö pitäisi ??
Typerys! 3-vuotiaalla on uhmaikä, ei se aukaise suuta jos ei aukaise.
Se ei ole kasvatuksesta kiinni.
Olisi pitänyt yrittää jonkun leikin varjolla yrittää, väkisin se ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän pakotetaan, sen varmemmin ei avaa suuta. Huomio olisi pitänyt kiinnittää muihin asioihin ja sitten siinä sivussa olisi lapsi saattanut avatakin suun.
Kun tunnelma on leppoisa eikä kireä.
Aloituksen poika on jo 18-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona voi harjoitella lääkärikäyntiä leikin varjolla esim. korviin ja suuhun katsomista. Kovin äkäinen lääkäri voi jättää lapselle trauman lääkärikäynnistä.
Eiköhän tämä poika ole jo oppinut avaamaan suunsa. Jossei sitten aikanaan kuollut kurkkumätään, jota ei voitu diagnosoida kun lapsi ei totellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
lapsesi käytös ok?
Siis hyväksyt sen?
Ja oletat, että lääkärin tehtävä on saada lapsesi tottelemaan.Ehei, vika on sinussa ja lapsessasi.
Höpöhöpö. 3-vuotias ei ehkä vain ymmärtänyt mitä pitää tehdä. Noin pientä lasta houkutellaan jollakin keinolla, ei pakottaminen onnistu, koska lapsi ei ymmärrä vielä noin pienenä sen merkitystä ja alkaa vain itkemään ja vastustamaan.
Surullista katsoa joitakin pienten lasten vanhempia, jotka eivät ymmärrä lapsen kehitysvaiheita ja kuvittelevat aina, että lapsi on 'tottelematon', jota pitäisi rangaista. (En tarkoita ketjun aloittajaa.)
Hoitohenkilökuntakaan ei osannut oikein suhtautua pieneen lapseen, ikävää.
Seuraavalla kerralla voit keksiä jonkin houkuttelukeinon joka lapseen tehoaa. Ehkä pieni palkkio, tai jokin uusi lelu, että lapsen huomio kiinnittyy muuhun. Tai jokin leikki, jonka vuoksi lapsi avaa suun. Voit näyttää itse esimerkkiä: avaa suu ja sano lapselle, että 'tee näin'.
Voisi yrittää katsoa lapsen suuhun ilman tikkua, ei siitä aikuisetkaan oikein tykkää kun tikku työnnetään kurkkuun. Lapsi on ehkä luullut, että tikku on jotain syötävää, koska on purrut sitä.
Vierailija kirjoitti:
vientiin? Ja kyllä normaalisti lapseni uskoo ja kuuntelee, mutta on KIPEÄ!ja meidän käynti kesti yhteensä 3min! eli ei siinä ajassa kauaa suta yrittänyt lääkäri saada auki, kyllä se olin minä, joka yritti puhua ja aukoa sitä suuta.
Tuo kaikki kuvaamasi kolmessa minuutissa?Totuudessa pysyminen taisi nyt unohtua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vastaatte niin huomatkaa että tämä ketju on 15 vuotta vanha.
Ei tosiaan ole huonoa käytöstä lapselta vaan 3-vuotiaita pelottaa tuollainen. Ne eivät yleensä avaa vapaaehtoisesti suutaan jos pitää vaikka nielunäyte ottaa. Suostuttelukaan ei välttämättä auta. Yksi kikka on ottaa nenästä kiinni niin suu aukeaa hetkeksi.
No miten pojan kanssa on valmistauduttu käyntiin? Lääkäri on oikeassa, että asia ei edisty tällä tavoin. Luovutusvoitolla hän varmaan tarkoitti, että lapsi oppii saamaan tahtonsa läpi ja tämä toistuu jatkossa. Sitä en ymmärrä, että väkisin on kiinni pidetty ja sormia tungettu toisen suuhun. Tilanne olisi pitänyt rauhoittaa ja saada lapselle turvallinen olo. Lääkärit eivät usein ole turhan korrekteja vaan sanovat asiat suoraan. Itse pidän tästä. He eivät lähde mihinkään pelleilyihin tai sekoiluihin mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lapsen nenää puristaa kiinni vähintään minuutin ajan, lapsen on pakko avata suunsa hengittääkseen, miksi lääkäri ei puristanut kovaa nenästä, samalla kun hoitaja pitää kiinni lapsen päästä?
Vierailija kirjoitti:
Meillä kahdeksanvuotias ei suostunut avaamaan hammaslääkärillä suutaan, kun tämä kertoi että hampat fluorataan. Lapsella on voimakas oksennusrefleksi ja hän pelkäsi oksentavansa jos suuhun laitetaan jotain mömmöä. Maanittelimme hammaslääkärin kanssa lasta aukaisemaan suunsa ja lapsi nyökkäili vakavana, mutta suu pysyi kiinni tiukasti. Hoitaja sai vihdoin pitkän ajan kuluttua houkuteltua tytön avaamaan suunsa ja kun fluori oli saatu hampaisiin, tyttö nousi istumaan, yökkäsi ja oksensi vaatteilleen.
Hammaslääkäri ja hoitaja pysyivät koko ajan rauhallisina, sanoivat nähneensä monenlaista työskennellessään lasten kanssa.
Jos on noin paha oksennusrefleksi, niin mitä hyötyä siitä fluorista on, kun mahahapot ja muu vatsan sisältö saa happohyökkäyksen suussa aikaan (kai se vähän aikaa se fluorikin sitten vaikuttaa)? Pitäisi tuohonkin asiaan jotain ratkaisua löytyä, ettei okseteta lasta turhan päiten. Kun kerran tiedossa tuokin asia on, miksi väkisellään siis pitää oksettaa toista?
Asia on varmaankin vanhemmiten korjaantunut (tästäkin tapauksesta on n. 15 vuotta). Itselläkin herkkä oksennus-/yökkäysrefleksi, mutta se ilmenee vain silloin, kun kieleen kosketaan esim. juurikin sillä lastalla, millä kurkkuun katsotaan, tai on esim. tähystys kurkun kautta.
Onpa täällä ihania ja osaavia kommentteja toisilta, miten asia olisi voitu hoitaa paremmin (tältä vuodelta varsinkin). 👍
On itsellänikin tullut vastaan samankaltaisia lääkäreitä. Hermostuvat ehkä eniten itseensä, kun eivät saa lasta toimimaan halutulla tavalla ja se sitten purkautuu muihin. Onneksi useimmiten on hyviä lääkäreitä, jotka rauhallisella juttelulla ja leikin varjolla tekevät tutkimukset, yhdessä sopimuksella vanhemman kanssa sitten viimeisenä vaihtoehtona kiinni pitämällä.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen poika on jo 18-vuotias.
Jokohan se on jo aukaissut sen suunsa ? :D
Alue: Aihe vapaa
ei osaa asettua potilaan asemaan. Jos potilas on vaikkapa 3-vuotias, mielestäni hänen kanssaan pitää pyrkiä vuorovaikutukseen, häntä ei pidä moittia (paitsi jos on pakko, sitten kahdenkesken vanhemmalle, ei lapsen kuullen). Lääkärinvastaanotto ei ole mikään kasvatuspaikka, vanhempi voi sitten jälkikäteen puida asiaa lapsen kanssa, mutta lääkärin ei pidä osoittaa mieltään lapselle. Oli ap:n juttu sitten totta tai ei, aika huolestuttavia näkökulmia täällä jotkut lääkärit(?) ovat esittäneet.
Vierailija: