Lue keskustelun säännöt.
Kumpi maksaa ensimmäisillä treffeillä?
16.12.2019 |
Kysytäänpä nyt sitten palstalaisilta.
Vain rehellisiä vastauksia kiitos.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Minkäikäisiä ovat nämä ihmiset, joiden mielestä treffeille on kutsuja? Olen aina elänyt todellisuudessa, jossa treffit on yhdessä sovittuja.
No jos jo valmiiksi tunnetaan sillä lailla että yhdessä sovitaan juttuja, on tilanne eri. Ja todellakin se normaalimpi tilanne, totta.
Mutta on minua pyytänyt kahville tai lasilliselle sellaisetkin miehet, joita en ennestään juurikaan tunne. Ventovieraita eivät ole olleet, vaan esim. juuri jonkun kaverin kaveri tai sukulainen, tai sitten töistä joku vieraampi. Koskaan en suostu, jos tyyppi ei millään tasolla kiinnosta, mutta jos on periaatteessa ihminen johon haluan tutustua paremmin, olen suostunut. Tällöin mies on aina tarjoutunut maksamaan, mutta jos on ollut selvää että toista kertaa ei tule, olen halunnut maksanut omani. Jos on ollut niin kiinnostava tyyppi että jatko on ollut toivottavaa, olen antanut hänen maksaa saatesanoilla, että minä tarjoan sitten seuraavalla kerralla.
Ja sama juttu silloinkin, kun itse olen pyytänyt jotakuta vieraampaa mutta kiinnostavaa miestä: tarjoudun maksamaan. Ymmärrän miehen vaatimuksen maksaa omansa niin, että hän ei halua tavata toista kertaa, ja sekin on ok.
En tiedä, miten suhtautuisin miehen ilmoitukseen, että molemmat maksakoot omansa koska tasa-arvo. Koskaan ei ole ollut tällaista tilannetta. Itse en ikinä odottaisi tuollaista minkään syyn vuoksi, kaikkein vähiten tasa-arvon. Käytöstavoista on kysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies maksaa aina, se on herrasmiehen tehtävä.
Haluan miehen joka haluaa maksaa minun puolesta.
Jos treffit eivät menisi hyvin ja en haluaisi jatkoa niin sitten maksaisin omani.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista. Ei ole tullut ennen mieleenkään, että sillä on maksuissa jotain merkitystä, että kumpi on kutsunut.
Luulin, että aina maksetaan tasan.
Aina tasan, vaikka toinen ottaa jotain kallista ja toinen kupin teetä? Minusta epäreilua, reilua on, jos kumpikin maksaa omansa.
Olen nainen ja haluan maksaa omat menoni. Olen ollut deiteillä, joiden kulut ovat olleet sadoissa euroissa, ja mies on vaatinut saada maksaa. Niistä on vieläkin kiitollisuudenvelkainen olo ja varmaan kokisin noloutta tjsp, jos kyseiseen mieheen vielä törmäisin. En tykkää vastaanottaa baarissakaan tarjottuja juomia, koska niihin jo etiketin mukaan liittyy se, että sitten ollaan tarjoajan seurassa ainakin sen drinkin ajan. Seurani ei ole ostettavissa vaan haluan, että "seuranpito" perustuu vastavuoroiseen kiinnostukseen.
On selkeämpää, että parisuhteessa (alusta alkaen) on omat rahat, ja niillä kustannetaan omat menot. Näin on eläkeikäisillä vanhemmillanikin ollut aina, ja samaan he ovat meidät lapsensa sukupuolesta riippumatta kasvattaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja haluan maksaa omat menoni. Olen ollut deiteillä, joiden kulut ovat olleet sadoissa euroissa, ja mies on vaatinut saada maksaa. Niistä on vieläkin kiitollisuudenvelkainen olo ja varmaan kokisin noloutta tjsp, jos kyseiseen mieheen vielä törmäisin. En tykkää vastaanottaa baarissakaan tarjottuja juomia, koska niihin jo etiketin mukaan liittyy se, että sitten ollaan tarjoajan seurassa ainakin sen drinkin ajan. Seurani ei ole ostettavissa vaan haluan, että "seuranpito" perustuu vastavuoroiseen kiinnostukseen.
On selkeämpää, että parisuhteessa (alusta alkaen) on omat rahat, ja niillä kustannetaan omat menot. Näin on eläkeikäisillä vanhemmillanikin ollut aina, ja samaan he ovat meidät lapsensa sukupuolesta riippumatta kasvattaneet.
Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi.
Drinkkeja otan vastaan vain, jos haluan tosiaan seurustella ko. ihmisen kanssa drinkin ajan. Ei tarvitse olla seksuaalisviritteista, voi jutella ihan normaaleja. Tata tapahtuu yllattavan usein jos on liikematkoilla yksin.
En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja haluan maksaa omat menoni. Olen ollut deiteillä, joiden kulut ovat olleet sadoissa euroissa, ja mies on vaatinut saada maksaa. Niistä on vieläkin kiitollisuudenvelkainen olo ja varmaan kokisin noloutta tjsp, jos kyseiseen mieheen vielä törmäisin. En tykkää vastaanottaa baarissakaan tarjottuja juomia, koska niihin jo etiketin mukaan liittyy se, että sitten ollaan tarjoajan seurassa ainakin sen drinkin ajan. Seurani ei ole ostettavissa vaan haluan, että "seuranpito" perustuu vastavuoroiseen kiinnostukseen.
On selkeämpää, että parisuhteessa (alusta alkaen) on omat rahat, ja niillä kustannetaan omat menot. Näin on eläkeikäisillä vanhemmillanikin ollut aina, ja samaan he ovat meidät lapsensa sukupuolesta riippumatta kasvattaneet.
Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi.
Drinkkeja otan vastaan vain, jos haluan tosiaan seurustella ko. ihmisen kanssa drinkin ajan. Ei tarvitse olla seksuaalisviritteista, voi jutella ihan normaaleja. Tata tapahtuu yllattavan usein jos on liikematkoilla yksin.
En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?
"Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi."
Kuulostaa melko paljonkin escort-palvelulta.
"En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?"
Eikä liene epäselvää kumpi tässä on se parempituloinen, mies vai nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Se maksaa joka kutsuu." "Jos mies ei uskalla kutsua treffeille niin ei se ole minun arvoiseni." Että näin. Jos mies ei solmi avioliittoa (panttaa puolta omaisuudestaan) se ei ole romanttinen. Ja näin.
Se maksaa kumpi ehtii ensin. Joskus nuorempana koin treffien jälkeen itseni hieman vaivautuneeksi, kun kaava meni aina niin että nainen maksoi ravintolalaskut ja taksit ja sitten mentiin sänkyyn ja käytettiin naisen hankkimia kondomeja kun niitäkään en muistanut kantaa mukanani. Nyttemmin olen hieman ymmärtänyt ettei tuo mitään hyväksikäyttöä aina ole, vaan juuri sitä mitä nainen haluaa.
Nykyään jos nainen antaa minulle pienenkin mahdollisuuden maksaa, niin käytän sen heti hyväkseni. Jos hän taas haluaa ehdottomasti blokata minulta sen mahdollisuuden, niin annan sen mennä niin ilman mitään rähinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja haluan maksaa omat menoni. Olen ollut deiteillä, joiden kulut ovat olleet sadoissa euroissa, ja mies on vaatinut saada maksaa. Niistä on vieläkin kiitollisuudenvelkainen olo ja varmaan kokisin noloutta tjsp, jos kyseiseen mieheen vielä törmäisin. En tykkää vastaanottaa baarissakaan tarjottuja juomia, koska niihin jo etiketin mukaan liittyy se, että sitten ollaan tarjoajan seurassa ainakin sen drinkin ajan. Seurani ei ole ostettavissa vaan haluan, että "seuranpito" perustuu vastavuoroiseen kiinnostukseen.
On selkeämpää, että parisuhteessa (alusta alkaen) on omat rahat, ja niillä kustannetaan omat menot. Näin on eläkeikäisillä vanhemmillanikin ollut aina, ja samaan he ovat meidät lapsensa sukupuolesta riippumatta kasvattaneet.
Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi.
Drinkkeja otan vastaan vain, jos haluan tosiaan seurustella ko. ihmisen kanssa drinkin ajan. Ei tarvitse olla seksuaalisviritteista, voi jutella ihan normaaleja. Tata tapahtuu yllattavan usein jos on liikematkoilla yksin.
En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?
"Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi."
Kuulostaa melko paljonkin escort-palvelulta.
"En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?"
Eikä liene epäselvää kumpi tässä on se parempituloinen, mies vai nainen.
Joo, ehka kuulostaa escort-palvelulta. Erona toki, etta sanoin paaruuan aikana etta en halua tavata miesta enaa, tuli ns. deal-breaker keskusteluissa esille.
Ehka sulle ei ole epaselvaa, selvennettakoon etta mina olen se parempituloinen ja olen nainen.
Vierailija kirjoitti:
"Se maksaa joka kutsuu." "Jos mies ei uskalla kutsua treffeille niin ei se ole minun arvoiseni." Että näin. Jos mies ei solmi avioliittoa (panttaa puolta omaisuudestaan) se ei ole romanttinen. Ja näin.
Jos tuollaiset naiset ovat ongelma, niin miksi et hakeudu sellaisten naisten seuraan jotka kutsuvat treffeille ja joilla on suurempi omaisuus kuin sinulla? Kai noin mahtava ja hyväkäytöksinen mies äkkiä sellaista seuraa löytää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nainen ja haluan maksaa omat menoni. Olen ollut deiteillä, joiden kulut ovat olleet sadoissa euroissa, ja mies on vaatinut saada maksaa. Niistä on vieläkin kiitollisuudenvelkainen olo ja varmaan kokisin noloutta tjsp, jos kyseiseen mieheen vielä törmäisin. En tykkää vastaanottaa baarissakaan tarjottuja juomia, koska niihin jo etiketin mukaan liittyy se, että sitten ollaan tarjoajan seurassa ainakin sen drinkin ajan. Seurani ei ole ostettavissa vaan haluan, että "seuranpito" perustuu vastavuoroiseen kiinnostukseen.
On selkeämpää, että parisuhteessa (alusta alkaen) on omat rahat, ja niillä kustannetaan omat menot. Näin on eläkeikäisillä vanhemmillanikin ollut aina, ja samaan he ovat meidät lapsensa sukupuolesta riippumatta kasvattaneet.
Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi.
Drinkkeja otan vastaan vain, jos haluan tosiaan seurustella ko. ihmisen kanssa drinkin ajan. Ei tarvitse olla seksuaalisviritteista, voi jutella ihan normaaleja. Tata tapahtuu yllattavan usein jos on liikematkoilla yksin.
En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?
"Mina olen myos nainen ja olen myos ollut sadoissa euroissa maksetuilla deiteilla, joissa mies on vaatimalla vaatinut maksaa. En pode tasta mitenkaan huonoa omatuntoa tai koe olevani kiitollisuudenvelassa. Mies halusi minun kanssani hyvalaatuiseen ravintolaan syomaan useamman ruokalajin illallisen viineineen ja tarjoutui maksamaan, ja lopulta maksoi. Miksi mun pitaisi tuntea huonoa omatuntoa, soin miehelle kivan illan kanssani, kuten tama halusi."
Kuulostaa melko paljonkin escort-palvelulta.
"En myoskaan ole sita mielta etta parisuhteessa on omat rahat. Varsinkin jos asutaan yhdessa, kaikki rahat on yhteisia rahoja. Tama on mulle ihan itsestaanselvaa. Olisi ihme nillittamista ruveta kaikkea laskemaan pennilleen tasan, puhumattakaan jos toinen suhteen osapuoli ansaitsisi huomattavasti vahemman - menisiko se rikkaampi sitten yksin lomalle tai suostuisi johonkin halpislomaan esim, ellei toisella olisi varaa?"
Eikä liene epäselvää kumpi tässä on se parempituloinen, mies vai nainen.
Joo, ehka kuulostaa escort-palvelulta. Erona toki, etta sanoin paaruuan aikana etta en halua tavata miesta enaa, tuli ns. deal-breaker keskusteluissa esille.
Ehka sulle ei ole epaselvaa, selvennettakoon etta mina olen se parempituloinen ja olen nainen.
Kaiken seuranpidon saa kuulostamaan escort-palvelulta jos väkisin haluaa niin vääntää.
Vierailija kirjoitti:
"Se maksaa joka kutsuu." "Jos mies ei uskalla kutsua treffeille niin ei se ole minun arvoiseni." Että näin. Jos mies ei solmi avioliittoa (panttaa puolta omaisuudestaan) se ei ole romanttinen. Ja näin.
Heh. Noinhan se on, muissakin asioissa.
Mies ei saa olla pihi rahoistaan tai laskelmoiva. Miehen kuuluu olla suurpiirteinen ja antelias.
...mutta samanaikaisesti naiset laskevat tarkkaan etteivät pariudu pienempituloisen miehen kanssa tai sellaisen miehen kanssa jonka ammatilliset tulevaisuudennäkymät ovat vaatimattomammat. Ja jos ulkonäköä löytyy niin katsos sattumalta kemiaa olikin selvästi parempituloisen miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpikin maksaa omansa. En tosin laita vastaan, jos mies haluaa maksaa. ;D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se maksaa joka kutsuu." "Jos mies ei uskalla kutsua treffeille niin ei se ole minun arvoiseni." Että näin. Jos mies ei solmi avioliittoa (panttaa puolta omaisuudestaan) se ei ole romanttinen. Ja näin.
Heh. Noinhan se on, muissakin asioissa.
Mies ei saa olla pihi rahoistaan tai laskelmoiva. Miehen kuuluu olla suurpiirteinen ja antelias.
...mutta samanaikaisesti naiset laskevat tarkkaan etteivät pariudu pienempituloisen miehen kanssa tai sellaisen miehen kanssa jonka ammatilliset tulevaisuudennäkymät ovat vaatimattomammat. Ja jos ulkonäköä löytyy niin katsos sattumalta kemiaa olikin selvästi parempituloisen miehen kanssa.
Tama on ihan taytta p*skaa.
Mulle ei ole miehen varallisuus (tai koulutuskaan sen puolesta) ikina merkannut yhtaan mitaan. Olen antanut pakkeja miehille, jotka ovat luvanneet ostaa mulle Porschen "koulumatka-autoksi" opiskelija-aikoina, tai jotka ovat haaveilleet yhteisesta tulevaisuudesta Eurooppaa useamman vuoden ristiin rastiin reissaten hanen tuloillaan.
Sen sijaan olen pariutunut miesten kanssa, jotka ovat hellia, keskustelukykyisia, hauskoja, huomioivia rakastajia, uskollisia ja romanttisia. Sellainen on nykyisenikin, eika hanella ole ollenkaan varallisuutta (eika itseasiassa toitakaan).
Tuo sun teoria menee vessasta alas siina vaiheessa, kun naisella on sen verran varallisuutta, etta kumppanin varallisuuteen ei tarvitse hanta valitessa kiinnittaa lainkaan huomiota.
Auttaa tietysti ellei ole ihan hirvea materialisti ja onnellinen muista kuin tavaroista. :)
Olen nainen, ja pääsääntöisesti molemmat maksavat omansa. Minua ei tosin haittaa yhtään, jos maksan itse molempien kahvit ja pullat.
Jos ollaan jo tavattu aiemminkin ja myöhemmin mennään syömään ravintolaan, niin molempien ruokien ja juomien maksaminen tekisi turhan ison loven rahoihini (juu, minulla on surkea palkka). Silloin etenkin molempien on syytä maksaa omansa.
Vierailija kirjoitti:
Se maksaa kumpi ehtii ensin. Joskus nuorempana koin treffien jälkeen itseni hieman vaivautuneeksi, kun kaava meni aina niin että nainen maksoi ravintolalaskut ja taksit ja sitten mentiin sänkyyn ja käytettiin naisen hankkimia kondomeja kun niitäkään en muistanut kantaa mukanani. Nyttemmin olen hieman ymmärtänyt ettei tuo mitään hyväksikäyttöä aina ole, vaan juuri sitä mitä nainen haluaa.
Nykyään jos nainen antaa minulle pienenkin mahdollisuuden maksaa, niin käytän sen heti hyväkseni. Jos hän taas haluaa ehdottomasti blokata minulta sen mahdollisuuden, niin annan sen mennä niin ilman mitään rähinää.
Näin minäkin sen näen. Kilpailla pitää siitä kumpi saa maksaa. Mutta jos toinen selkeästi haluaa sitä enemmän, ja hänellä on siihen loogiset perusteet, niin silloin toisen on annettava hänelle tilaa ja etuoikeus maksaa.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Se maksaa joka kutsuu." "Jos mies ei uskalla kutsua treffeille niin ei se ole minun arvoiseni." Että näin. Jos mies ei solmi avioliittoa (panttaa puolta omaisuudestaan) se ei ole romanttinen. Ja näin.
Heh. Noinhan se on, muissakin asioissa.
Mies ei saa olla pihi rahoistaan tai laskelmoiva. Miehen kuuluu olla suurpiirteinen ja antelias.
...mutta samanaikaisesti naiset laskevat tarkkaan etteivät pariudu pienempituloisen miehen kanssa tai sellaisen miehen kanssa jonka ammatilliset tulevaisuudennäkymät ovat vaatimattomammat. Ja jos ulkonäköä löytyy niin katsos sattumalta kemiaa olikin selvästi parempituloisen miehen kanssa.
Tama on ihan taytta p*skaa.
Mulle ei ole miehen varallisuus (tai koulutuskaan sen puolesta) ikina merkannut yhtaan mitaan. Olen antanut pakkeja miehille, jotka ovat luvanneet ostaa mulle Porschen "koulumatka-autoksi" opiskelija-aikoina, tai jotka ovat haaveilleet yhteisesta tulevaisuudesta Eurooppaa useamman vuoden ristiin rastiin reissaten hanen tuloillaan.
Sen sijaan olen pariutunut miesten kanssa, jotka ovat hellia, keskustelukykyisia, hauskoja, huomioivia rakastajia, uskollisia ja romanttisia. Sellainen on nykyisenikin, eika hanella ole ollenkaan varallisuutta (eika itseasiassa toitakaan).
Tuo sun teoria menee vessasta alas siina vaiheessa, kun naisella on sen verran varallisuutta, etta kumppanin varallisuuteen ei tarvitse hanta valitessa kiinnittaa lainkaan huomiota.
Auttaa tietysti ellei ole ihan hirvea materialisti ja onnellinen muista kuin tavaroista. :)
Älä tuhlaa aikaasi, tuo henkilö ei kykene dialogiin. Hänelle kannattaa korkeintaan vastata "OK" tai vielä mieluummin olla kokonaan vastaamatta. Et tule näkemään sellaista päivää, että hän pystyisi vuoropuheluun. Sen takia hän onkin yksin ja kaveriton.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin maksaa omansa.
En suostu tähän, koska miehen kuuluu maksaa.
Itse miehenä olen aina maksanut kahvit ja muut juomat, myös deitille. Syömiset ja muut tapahtumat kyllä odotan että laitetaan puoliksi maksut. Ja nykyään kun osa naisista olettaa vielä jotain erikoista tekemistä ensi treffeillä. En olisi valmis maksamaan laskuvarjohyppyjä kummallekin jos nainen sellaista ehdottaisi, enkä kyllä olettaisi toisen maksavan sitä minulle kun kerta ehdotti!
ps. Valikoin tarkkaan kenen kanssa lähden treffeille joten ei tule liian kalliiksi minulle. Mutta ymmärrän hyvin niitä jotka käyvät useiden kumppaneiden kanssa treffeillä vuosittain etteivät innostu maksamaan muuta kuin oman osuuden.