Miksei lääkäri kerro, että lääke lihottaa?

Niinpä niin. Jos joku pieni ihminen haluaa leikkiä olevansa hyväitsekurinen ja jotenkin muita vahvempi ihminen, niin antaa hänen sitten pitää illuusionsa omasta paremmasta itsekuristaan, vaikkei hän olisi pakottavaa nälkää koskaan tuntenutkaan.

Ehkä se on vaan hyvä jos joku voin noin noin vähällä kokea olevansa jotain.

Minulla ei ole tupakan, alkoholin, huumeiden tai pelaamisen himoa. Olen nyt sitten aivan mahtavan hyvän itsekurin omaava. Jee jee!

Ei sillä ole mitään itsekurin kanssa tekemistä jos syöt huumetta joka pistää syömään pakonomaisesti. Minulle tuli ihan muistikatkoja kun söin niin että vain havahduin jälkeenpäin syöneeni 10 000kcl. Mitään muistikuvaa ei tapahtumista ollut. Pelkkiä tyhjiä leipäpusseja ja käärinpapereita, tyhjä jääkaappi.

Siis lihottaako kilpirauhaslääkkeet? Esim. Thyroxin? Syön ja liikun samallalailla, ja paino lähti heti nousuun. Olen pystynyt tätä ennen parikymmentä vuotta samankokoisena näillä elämäntavoilla.

lääkkeillä on niin paljon sivuvaikutuksia, että jos lääkäri rupeaa niitä kertomaan niin puolet vähemmän kerkeää potilaita ottaa vastaan. tk-lääkärille on määrätty niin lyhyt aika potilasta kohti että ei siinä jouda kaikkea kertomaan. itse on luettava pakkauslistasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska lääke ei lihota, vaan se mitä suustasi työnnät alas. Ja vastuullinen ihminen tsekkaa lääkkeen pakkausselosteen ennen käytön aloittamista.

Se nappi painaa gramman, joten se nyt vaan ei voi muuttua useiksi kiloiksi painoa.

Lääkkeethän lihottaa kahdella vaikutuksella/ joko keräämällä nesteturvotusta tai voimistamalla ruokahalua jolloin kalorinsaanti nousee.

Turvotusvaikutus voi tehdä 10 kiloakin vaikka pilleri on tosiaan pieni, koska se pikku pilleri vaikuttaa kehon nesteiden aineenvaihduntaan niin että nestettä kertyy.

Ruokahalun lisäämisvaikutus on sellainen, että osa ihmisistä pystyy tahdonvoimalla sitä vastustamaan eli ei syö vaikka olisi mikä himo. Mutta usein tämä vaikutus on esim masennukseen tai unettomuuteen vaikuttavilla lääkeaineilla, eikä masentuneelle tai unettomalla itsekuri yleensä ole hyvä sairauden takia jo.

Kannattaisi elää terveellisesti, niin ei tartteisi syödä valtaosaa lääkkeistä mitä nykyihmiset vetää. Lähipiirissä teitä valittajia ihan riittävästi.

Kaveri oli masentunut, koska ei ollut tyytyväinen kehoonsa. Jos vain olisi elänyt terveellisesti jättäen päivittäiset mässyt kauppaan ja käynyt lenkillä päivittäin olisi se 10kg hävinnyt nopeasti, mutta ei, haki lääkkeet pahaan oloon ja tursusi toiset 10kg. Nyt se vasta vihaakin itseään.

Sisko sai reuman takia kortisonilääkityksen, joka turvotti sitä puolessa vuodessa 20kg. Olisi edes kokeillut lihatonta ja gluteenitonta ruokavaliota, mutta tyrmäsi samoin tein ehdotukseni.

Joissain sairauksissa kai ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin lääke, johon liittyy sivuvaikutuksia. Turha niistä etukäteen on liikaa pelotella.

Mulla yks lääke keräsi ihan vaan nestettä kropan täyteen. Kaikista vaatteista jäi painauma jäljet ja ei tarvinnut kun kynnellä painaa sormeen ni painauma oli ja pitkään. Kasvot muuttu ihan täysin ku olin vaa vesi-ilmapallo. Lääke ku lopettiin ni tais mennä kk ku vanhat vaatteet meni päälle ja kasvot näytti normaaleilta.

Myöhemmin sain sit lääkkeen joka vei kylläisyyden tunteen. Saatoin syödä niin kauan kunnes fyysisesti olin niin täynnä, että saatoin jopa oksentaa, mutta ikinä ei tullut sitä oloa, että nyt riittää olen täynnä ja tyytyväinen. Oli ihan järkyttävää aikaa kun pää ei pelannut yhtään ja entinen ainut lohtu, eli ruoka, ei tuonut myöskään enää mitään. Jossain välissä kävin sitten pitämään kyllä tarkkoja annoksia, päätyen välillä kuitenkin ahmimaan toivossa, että saisi jotain tyydytettä.

Olen siis ”normaalissa” elämäntilassani tarkka ruuasta, harrastan paljon liikuntaa. Sairaana sitä tunkee suuhun mitä eka saa vähät välittämättä, usein miten jotain rasvaista tai sokerista koska siitä voi saada lohtua ja tyydytystä, ja jos sängystä ei pääse ylös niin lenkille on hankala mennä. Lääkkeillä on tällöin ihan iso merkitys jos ne nostattaa ruokahalua taikka vie kylläisyyden.

Ilmeisesti ihmiset ei sitten yhtään tutki minkälaisia lääkkeitä heille määrätään, vaan ajattelevat, että lääkäri kertoo heille jokaikisen sivuvaikutuksen, joka lääkkeestä on mahdollista saada. Ei tulisi itselle mieleenkään.

Vierailija kirjoitti:

Lihoin lääkkeistä n.40 kg. Olin vakavasti sairas ja söin ihan mitä sattuu, luulen. Muistikuvaa ei juuri ole, ainakaan pahimmista ajoista. Valitettavasti aidosti sairas ei vaan voi lähteä lenkille ja olla syömättä ettei liho. Sitä yrittää etsiä lohtua vaikka suklaasta, jos se tuntuu hyvältä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, mutta sitähän te kieltäjät ette usko. Toivotaan ettei osu omalle kohdalle.

Minulla meni liikuntakyky kokonaan noin kahdeksi vuodeksi ja kipuun sekä tuskaan viittä eriä lihottavaa lääkettä... :(

Sitten ihan perushygienian jne hoito oli mieletön päivittäinen ponnistus ja puolituttu suosittelee punttisalia.

Ehkäpä lääkärillä on läskifetissi?

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kohtalotovereille viesteistä!

Mietin että jos ihmiselle, joka esim. tykkää kovasti uhkapelaamisesta, annettaisiin lääkettä jonka yleisenä sivuvaikutuksena on kova pelihimo, niin sanottaisiinko sillekin vain, että itse sinä ne rahasi sinne rulettiin tunget. :D

Ihmisillä on erilaisia heikkouksia, syömiseen liittyvät on yksi yleisimpiä. Ruokahalua lisäävä lääke on monelle se, joka sitten vain katkaisee kamelin selän. -ap

Ainakin yksi Parkinsonin tautiin käytettävä lääke lisää eri riippuvuuksien riskiä paljon.

Minulla on myös tuollainen lääke käytössä.

Tarkistin huvikseni lääkkeen pakkausselosteen. Teksti on PUOLITOISTA METRIÄ pitkä (eli melkein minun pituiseni), rivit ovat todella tiheät ja fonttikoko on luokkaa hyttysen papana. Noin 450 riviä. Vaikka lukisit huolella koko selosteen niin tuskin aavistat, että jossain siellä seassa oli pieni rivi, joka tulisi muuttamaan koko elämäsi. Seuraavana päivänä suurin osa selosteesta on jo unohtunut, mutta hei! Onpa ihmeen hyvää tämä Nutella suoraan purkista! Miten ihmeessä en ole ennen tajunnut!

Kaikille ei tule kaikkia sivuvaikutuksia. Voi olla esim.1/10 jne.

Suurin osa ihmisistä jättäisi lääkkeet syömättä, jos kaikki mahdolliset sivuvaikutukset kerrottaisiin. Psyykelääkjeissä painonnousu tosi yleistä. Voithan tietysti valta masennuksen hoitoon tietysti myös ECT hoidon, mutta siinä menee muisti.

Lääkehoito on aina hyötyjen ja haittojen kanssa tasapainoilemista. Jos olet masentunut ja mietit että se , että lihon lääkehoidon seurauksena kertoo, että et taida olla tarvittavan masentunut- jos olisit, niin et miettisi sitä, vaan sitä, että saat pahan olon pois

Mulla on kortisonilääkitys ja olen turvonnut hirveästi sen takia. Tuntuu, että pää on tuplasti isompi kuin mitä ennen lääkitystä. Ihan järkyttävää, näytän kunnon juopolta. Lääkäri ei koskaan ole puhunut mistään sen lääkkeen sivuvaikutuksista, enkä tätä turpomisefektiä tiennyt. Nykyäänkin lääkäri vain (ja terv.hoitaja) v**uilee painonnoususta. Kortisonissa on myös tuo ominaisuus, että se lisää ruokahalua. Kyllä ahdistaa kun ilman lääkettäkään en voi olla. 

Mulle ainakin tuli ihan järkyttävä määrä painoa lisää yhdestä lääkkeestä (20kg alle vuodessa). Eihän se pelkkä lääke itsessään lihota paljoa, tosin jotkut lääkkeet hidastaa aineenvaihduntaa ja kerryttää nestettä eli siitä lihoo ainakin vähän. Mutta mulla se kyseinen lääke (Ketipinor) sai aikaan niin hirveän syömishimon, että mä ihan oikeesti purskahdin itkuun jos sitä ruokaa ei ollut saatavilla... Koita siinä sitten päivästä toiseen ja viikosta ja kuukaudesta toiseen vastustaa niin kovia syömishimoja niin ettet "retkahda" kertaakaan...

Vierailija kirjoitti:

Kaikille ei tule kaikkia sivuvaikutuksia. Voi olla esim.1/10 jne.

Suurin osa ihmisistä jättäisi lääkkeet syömättä, jos kaikki mahdolliset sivuvaikutukset kerrottaisiin. Psyykelääkjeissä painonnousu tosi yleistä. Voithan tietysti valta masennuksen hoitoon tietysti myös ECT hoidon, mutta siinä menee muisti.

Lääkehoito on aina hyötyjen ja haittojen kanssa tasapainoilemista. Jos olet masentunut ja mietit että se , että lihon lääkehoidon seurauksena kertoo, että et taida olla tarvittavan masentunut- jos olisit, niin et miettisi sitä, vaan sitä, että saat pahan olon pois

Vai ihan ”valita” ECT-hoidon. Heh. Valitettavasti masentuneella ei ole varaa valita, mitä hoitoja hän saa. Olisikin. Edes yksityisellä ei anneta sähköhoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lihoin lääkkeistä n.40 kg. Olin vakavasti sairas ja söin ihan mitä sattuu, luulen. Muistikuvaa ei juuri ole, ainakaan pahimmista ajoista. Valitettavasti aidosti sairas ei vaan voi lähteä lenkille ja olla syömättä ettei liho. Sitä yrittää etsiä lohtua vaikka suklaasta, jos se tuntuu hyvältä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, mutta sitähän te kieltäjät ette usko. Toivotaan ettei osu omalle kohdalle.

Siis ”söit ihan mitä sattuu”, mutta lääke lihotti silti?

Joo, näin on. En aidosti muista mitä söin silloin, oli muita murheita -esim. hengissäpysyminen.

Jotkut meinaa, että se on vaan itsekurista kiinni. Minulle piti aloittaa masennuslääkitys kipukynnyksen nostamista varten. Noh, lääkitys teki niin järjettömän nälän tunteen ja ruoan himon, etten ole koskaan kokenut sellaista. Olisin voinut vetää pellillisen mokkapaloja yksin ja sekään ei olisi riittänyt. Lääkenälkä on niin infernaalista nälkää, että aikaisemmin syömistään hallinnut ihminen voi jäädä sille kakkoseksi. Onneksi en enää käytä kyseisiä lääkkeitä. 

Minun mielestäni lääkärin pitäisi käydä haittavaikutukset läpi potilaan kanssa ja ottaa potilaalta kuittaus siitä, että on ymmärtänyt lääkitykseen liittyvät vaarat. Vain silloin lääkärin voisi vapauttaa vastuusta.