Mihin deittailusta katosi romantiikka?
Deittaillessani 20-32-vuotiaana kaikki oli jotenkin viattomampaa. Miehet pyysi deiteille kahville, leffaan, syömään. Tekivät kotona illallista tai järjestivät picnicin. Ei kuuloonkaan, että ekoilla deiteillä tulisi seksiehdotuksia. Nekin, jotka halusivat lähinnä seksiä näkivät vaivaa ja tapailtiin edes muutaman kerran.
Nyt 40-vuotiaana tämä Tinder-kulttuuri on ihan hanurista. Olen käynyt syksyn aikana noin 15 miehen kanssa deiteillä. Niistä vain kolme on johtanut uuteen tapaamiseen. Nekin ovat olleet lopulta 1-2 yön suhteita, ja miehet eivät ole halunneet sitoutua.
Moni deitti on mennyt oikeasti hyvin. Juttua ja flirttiäkin on riittänyt useiksi tunneiksi. Sitten joko moikka ilman puhetta uusista deiteistä tai tekstailua, joka ei johda mihinkään.
Ja joo, en varmaan ole täydellinen, mutta ihan nätti, kehtaanko sanoa, mutta isorintainen, hyvässä työssä, hauska, asiat kunnossa. En varmasti mikään jäykkä tosikko. Usein miehet kehuvat ulkonäköä deiteillä. En tiedä mikä menee pieleen. Sillä ulkoisista seikoista ei luulisi olevan kyse, kyllä moni tavallinenkin nainen löytää seuraa. Olen toisella kierroksella, samoin miehet. Siitäkö on kiinni, että nämä miehet ovat pettyneitä valmiiksi? Ei tule kuuloonkaan, että mies kutsuisi esim luokseen tai näkisi vaivaa. Tai olisi herrasmies kuten nämä opiskeluaikojen deitit, jotka tapasin yleensä yliopiston bileissä
. Kukaan näistä ei ole vielä ainakaan Tinderistä poistunut, joten ilmeisesti kukaan muukaan ei ole kolahtanut.
Onko tämä tyypillistä vai onko mussa vika, josta en tiedä ja kukaan ei myöskään kehtaa kertoa?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sillä ulkoisista seikoista ei luulisi olevan kyse, kyllä moni tavallinenkin nainen löytää seuraa."
Sinä olet tavallinen nainen.
Nelikymppisenä naisen pitää olla filmitähtitasoa jotta näyttää ei-tavalliselta miesten silmissä.
Jos googlaan kuvia kauniista nelikymppisistä naisista, 90% on silmissäni taviksia tai ihan nättejä.
Jos vaihdan ikähaitarin parikymppisiin, 100% on erittäin kauniita.Tuossahan se selitys tuli. Kuvittelet olevasi huippulaatua ja treffailet kärkitason miehiä. Et huomioi ikääsi ja luulet hyvin työn olevan naiselle samanlainen valtti kuin miehelle. Kärkitason miehille kelpaa seksi, mutta parisuhteeseen vaaditaan kovempaa tasoa.
Olet itse pinnallinen, ja olit silloinkin kun odotit passiivisena miehen tekevän aloitteen ja hurmaavan. Mutta silloin olit nuori ja lapseton.
Tiedoksi: Kaikki hyvätasoiset nelikymppiset miehet EIVÄT hae ja halua 2-3-kymppistä tissitelinettä, jolla matala koulutus. Moni haluaa älyllisesti samalla tasolla olevan ihmisen, joka on kouluttautunut ja edennyt työelämässä. Viehättävä pitää olla, totta kai. Mutta nelikymppinen itsestään huolehtiva nainen voi olla tyylikäs ja kaunis eli edustava kumppani vastaavalle miehelle. Esim. omissa piireissäni olisi aika erikoista, jos joku eronnut ryhtyisi ns. vakavaan suhteeseen tissibimbon kanssa.
Aamen.
Täysin samaa mieltä ja melkein nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tää, kun jonossa on 10 muuta. Ei tartte enää sitoutua, eikä nähdä mihinkään vaivaa. Seksiä saa helposti ja ihmiset etsivät täydellistä Sitä Oikeaa, jota ei kuitenkaan ole olemassakaan, ja vaikka olisikin ja sattuisi sellainen omalle kohdalle, niin se ei näille Tinder-tyypeille riittäisi pitkäksi aikaa.
Vika on siinä, että elämästä on tullut peliä. Näin se on toki aina ollut, mutta nyt se on korostunut mm. teknologian myötä entistä aggressivisemmaksi. Semmoinen aito lähimmäisen rakkaus on katoamassa ja tilalle on tullut kylmä ja itsekeskeinen peli. Vain omilla intresseillä on väliä, viis muista.
Ihmisistä on tullut hahmoja, joita voi mielin määrin swaippailla ja päättää kenen kanssa taas kokeilee vähän aikaa.Ilmiöstä on tehty jo monen monta sataa tv-ohjelmaa ympäri maailman, jossa haetaan kumppania. Eikö tuo jo kerro mikä on tilanne ja miten tavallisille kansalaisille nauretaan päin naamaa? Heidän elämistään on tullut pelkkää viihdettä.
Seksiä ja aivoja tyhmentävää tosi-tv roskaa on kadut, somet ja telkkarit täynnä. Moraalit ja ihmiskunta rappeutuu, sille on syy. Ei kannata sinne Tinderinkään tunkea sen takia, koska ''kaikki muutkin on siellä''.
Se on juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sillä ulkoisista seikoista ei luulisi olevan kyse, kyllä moni tavallinenkin nainen löytää seuraa."
Sinä olet tavallinen nainen.
Nelikymppisenä naisen pitää olla filmitähtitasoa jotta näyttää ei-tavalliselta miesten silmissä.
Jos googlaan kuvia kauniista nelikymppisistä naisista, 90% on silmissäni taviksia tai ihan nättejä.
Jos vaihdan ikähaitarin parikymppisiin, 100% on erittäin kauniita.Tuossahan se selitys tuli. Kuvittelet olevasi huippulaatua ja treffailet kärkitason miehiä. Et huomioi ikääsi ja luulet hyvin työn olevan naiselle samanlainen valtti kuin miehelle. Kärkitason miehille kelpaa seksi, mutta parisuhteeseen vaaditaan kovempaa tasoa.
Olet itse pinnallinen, ja olit silloinkin kun odotit passiivisena miehen tekevän aloitteen ja hurmaavan. Mutta silloin olit nuori ja lapseton.
Tiedoksi: Kaikki hyvätasoiset nelikymppiset miehet EIVÄT hae ja halua 2-3-kymppistä tissitelinettä, jolla matala koulutus. Moni haluaa älyllisesti samalla tasolla olevan ihmisen, joka on kouluttautunut ja edennyt työelämässä. Viehättävä pitää olla, totta kai. Mutta nelikymppinen itsestään huolehtiva nainen voi olla tyylikäs ja kaunis eli edustava kumppani vastaavalle miehelle. Esim. omissa piireissäni olisi aika erikoista, jos joku eronnut ryhtyisi ns. vakavaan suhteeseen tissibimbon kanssa.
Selvästikään kouluttautuminen ja työelämässä eteneminen ei ole auttanut ap:ta löytämään kumppania joka haluaisi sitoutua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sillä ulkoisista seikoista ei luulisi olevan kyse, kyllä moni tavallinenkin nainen löytää seuraa."
Sinä olet tavallinen nainen.
Nelikymppisenä naisen pitää olla filmitähtitasoa jotta näyttää ei-tavalliselta miesten silmissä.
Jos googlaan kuvia kauniista nelikymppisistä naisista, 90% on silmissäni taviksia tai ihan nättejä.
Jos vaihdan ikähaitarin parikymppisiin, 100% on erittäin kauniita.Tuossahan se selitys tuli. Kuvittelet olevasi huippulaatua ja treffailet kärkitason miehiä. Et huomioi ikääsi ja luulet hyvin työn olevan naiselle samanlainen valtti kuin miehelle. Kärkitason miehille kelpaa seksi, mutta parisuhteeseen vaaditaan kovempaa tasoa.
Olet itse pinnallinen, ja olit silloinkin kun odotit passiivisena miehen tekevän aloitteen ja hurmaavan. Mutta silloin olit nuori ja lapseton.
Tiedoksi: Kaikki hyvätasoiset nelikymppiset miehet EIVÄT hae ja halua 2-3-kymppistä tissitelinettä, jolla matala koulutus. Moni haluaa älyllisesti samalla tasolla olevan ihmisen, joka on kouluttautunut ja edennyt työelämässä. Viehättävä pitää olla, totta kai. Mutta nelikymppinen itsestään huolehtiva nainen voi olla tyylikäs ja kaunis eli edustava kumppani vastaavalle miehelle. Esim. omissa piireissäni olisi aika erikoista, jos joku eronnut ryhtyisi ns. vakavaan suhteeseen tissibimbon kanssa.
Sinulle ilmeisesti vain uraihmiset ovat hyvätasoisia. Kaikille urakeskeisyys ei ole mikään tasokkuuden mittari kummassakaan sukupuolessa. Alapeukuttakaa, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sillä ulkoisista seikoista ei luulisi olevan kyse, kyllä moni tavallinenkin nainen löytää seuraa."
Sinä olet tavallinen nainen.
Nelikymppisenä naisen pitää olla filmitähtitasoa jotta näyttää ei-tavalliselta miesten silmissä.
Jos googlaan kuvia kauniista nelikymppisistä naisista, 90% on silmissäni taviksia tai ihan nättejä.
Jos vaihdan ikähaitarin parikymppisiin, 100% on erittäin kauniita.Tuossahan se selitys tuli. Kuvittelet olevasi huippulaatua ja treffailet kärkitason miehiä. Et huomioi ikääsi ja luulet hyvin työn olevan naiselle samanlainen valtti kuin miehelle. Kärkitason miehille kelpaa seksi, mutta parisuhteeseen vaaditaan kovempaa tasoa.
Olet itse pinnallinen, ja olit silloinkin kun odotit passiivisena miehen tekevän aloitteen ja hurmaavan. Mutta silloin olit nuori ja lapseton.
Tiedoksi: Kaikki hyvätasoiset nelikymppiset miehet EIVÄT hae ja halua 2-3-kymppistä tissitelinettä, jolla matala koulutus. Moni haluaa älyllisesti samalla tasolla olevan ihmisen, joka on kouluttautunut ja edennyt työelämässä. Viehättävä pitää olla, totta kai. Mutta nelikymppinen itsestään huolehtiva nainen voi olla tyylikäs ja kaunis eli edustava kumppani vastaavalle miehelle. Esim. omissa piireissäni olisi aika erikoista, jos joku eronnut ryhtyisi ns. vakavaan suhteeseen tissibimbon kanssa.
Selvästikään kouluttautuminen ja työelämässä eteneminen ei ole auttanut ap:ta löytämään kumppania joka haluaisi sitoutua.
Eivät nuo auta kaikkia miehiäkään, toisin kuin palstalla yleisesti luullaan.
Ap:lla on myös aika ruusuiset käsitykset "romantiikasta".
Ihmekös tuo kun nuoruuden kokemukset ovat sitä kun mies tekee aloitteen järjestää, hurmaa, maksaa ja viihdyttää.
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mahtaako tämä olla sellaista romantiikkaa josta miehetkin pitävät, vai kenties jotain mitä miesten on tehtävä jos haluaa naisen jolla on nuoruuden ja kauneuden ansiosta etu puolellaan?
Ap: se miten saman ikäluokan miehet kohtelevat sinua nyt, ehkä vastaa kysymykseen.
Ihmiset ovat kyynistyneet iän myötä sekä edellisissä suhteissaan, myös rakkikoiramainen paneskelu ja hyppiminen kukasta kukkaan on jopa täysin tuhonnut monien ihmisten tunteet, herkkyyden ja kyvyn romantiikkaan.
Lisäksi kylmä totuus on, että miehiä ei oikeasti kiinnosta enää 40-v. nainen, naisen paras ikä on jo mennyt parisuhdetta ja etenkin perheellstymistä ajatellen
- paitsi joitain reilusti vanhempia miehiä enää voi kiinnostaa...
Suomalaiset - kasvattakaa lapsenne perinteisten, kristillisten arvojen mukaan - niin kulttuuri muuttuu ja perhe sekä parisuhde nousee taas arvoonsa.
Elämä on lyhyt ja ihminen on nuori vain kerran - 40v. nuoruus on jo takana...
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Aloittajan treffit vain todennäköisesti tuntuvat menevän ns. hyvin, koska miehet haluavat antaa hyvän kuvan itsestäään - vaikka eivät olekaan aloittajasta kiinnostuneita romanttisessa mielessä.
Eli vika ei ole aloittajassa.
Vaatii todella paljon, että mies kiinnostuisi 40v. naisesta - kun ei ole enää aktiivista pariutumis-ja perheellistymisikää kummallekaan sukupuolelle.
Feminismi on tappanut romantiikan Suomessa ja vanhimmat naiset kärsivät pahiten tästä, kun ikä on syö biologiasta kumpuavan kilpailukyvyn parisuhdemarkkinoilla, näin kylmästi todeten!
Vrt. Keski-Eurooppa ja etenkin Venäjän kaltaiset maat, joissa romantiikka kukkii vielä täysillä.
Miksi johtuisi iästä? Olen nuorempi ja samoja kokemuksia. Jotkut ovat olleet ihan suoranaisesti törkeitä ja haukkuneet rumaksikin treffeillä. Moni naisvihainen ajautuu tuohon sovellukseen hyväksikäyttämään ja solvaamaan. Ikävä kyllä tuolta on haastavaa ketään vakavassa mielessä löytää...
Koska moni nainen ei tajua vaatia parempaa, suostutaan liian helposti heti seksiin jne. Tällöin miesten ei tarvitse panostaa koska saavat helpolla mitä haluavat.
Itse olen huomannut että heti kun asettaa korkeammat standardit ja ilmaisee sen niin kyllä miehiä löytyy panostamaan enemmän, mutta täytyy myös pystyä päästämään irti sellaisista jotka eivät panosta vaikka mies olisi muuten kiinnostava.
Vierailija kirjoitti:
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Alapeukuttajat olivat naisia.
Minä olen se joka kirjoitti kommentit 54 ja 56:
Nelikymppinen nainen voi kiinnostaa miestä. Nelikymppinen nainen voi löytää hyvän miehen ja hyvän parisuhteen. Minäkin olen kiinnostunut nelikymppisestä naisesta vaikka olen itse vielä vähän aikaa alle 40.
Yllätyitkö?
Juju on siinä että ymmärrät tilanteen olevan erilainen. Et voi enää pelata prinsessataktiikalla, eli odotella että prinssi tulee luo ja hurmaa. Sinunkin on oltava aloitteellinen miehen suuntaan, kenties jopa toimittava vuoprostasi hurmaajana.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös olennaisempaa. Vähän pyöreämpikin kroppa voi näyttää kivalta parikymppisellä, mutta kun ne kurvit ovat siirtyneet peffasta/reisistä keskivartaloon, se ei näytäkään miesten silmiin hyvältä.
Plussana on se että jos mies rakastuu sinuun nyt, tiedät että se perustuu muuhunkin kuin siihen että olet nuori nainen ja nuori mies himoitsee nuorta naista.
Ja kyllä, saatat joutu arvioimaan uusiksi millaisia ulkonäkö- ja statuskiriteerejä sinulla voi olla miehelle.
Mutta kuten sanoin, mitään syytä en keksi miksei nelikymppinen nainen voisi hyvää miestä ja hyvää parisuhdetta löytää. Kyse on vain siitä mitä oletr valmis tekemään asian eteen nyt kun saavutetut edut ovat paljastuneet väliaikaisiksi (nuoruuden tuomiksi) eduiksi.
Mun mielestä romantiikka syntyy siitä kun kaksi toisiinsa hiukan ihastunutta sopii treffeistä. Eihän se aina nappaa mutta on vaikeampaa uskoa että ihminen jonka olet nähnyt vain kuvassa voisi saada sinut syttymään. Tottahan sitäkin joskus tapahtuu mutta romantiikka vaatii orastavaa kiinnostusta ja ihastusta.
Ihastuminen on kemiaa eikä sitä että kohde on just toivelistani mukainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Alapeukuttajat olivat naisia.
Minä olen se joka kirjoitti kommentit 54 ja 56:
Nelikymppinen nainen voi kiinnostaa miestä. Nelikymppinen nainen voi löytää hyvän miehen ja hyvän parisuhteen. Minäkin olen kiinnostunut nelikymppisestä naisesta vaikka olen itse vielä vähän aikaa alle 40.
Yllätyitkö?
Juju on siinä että ymmärrät tilanteen olevan erilainen. Et voi enää pelata prinsessataktiikalla, eli odotella että prinssi tulee luo ja hurmaa. Sinunkin on oltava aloitteellinen miehen suuntaan, kenties jopa toimittava vuoprostasi hurmaajana.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös olennaisempaa. Vähän pyöreämpikin kroppa voi näyttää kivalta parikymppisellä, mutta kun ne kurvit ovat siirtyneet peffasta/reisistä keskivartaloon, se ei näytäkään miesten silmiin hyvältä.
Plussana on se että jos mies rakastuu sinuun nyt, tiedät että se perustuu muuhunkin kuin siihen että olet nuori nainen ja nuori mies himoitsee nuorta naista.
Ja kyllä, saatat joutu arvioimaan uusiksi millaisia ulkonäkö- ja statuskiriteerejä sinulla voi olla miehelle.
Mutta kuten sanoin, mitään syytä en keksi miksei nelikymppinen nainen voisi hyvää miestä ja hyvää parisuhdetta löytää. Kyse on vain siitä mitä oletr valmis tekemään asian eteen nyt kun saavutetut edut ovat paljastuneet väliaikaisiksi (nuoruuden tuomiksi) eduiksi.
Minä pidin ja pidän huolta ulkonäöstäni, mutta ihmeisiin en pysty. Vaikka olen normaalipainon alarajoilla, niin ei vartalo ole enää todellakaan yhtä timmi kuin nuorena. Myöskään kasvonpiirteille ei voi mitään, tyypilliset suomalaiset kasvonpiirteet, jotka minullakin on, eivät ikäänny hirveän tyylikkäästi. Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä. Minusta hän oli miellyttävän näköinen, en sitten tiedä olisiko minun pitänyt etsiä miestä, jonka kokisin ulkoiselta olemukseltaan luotaantyöntäväksi?
Ja statusasiat tähän aina vedetään, ihan oli tavallisesta duunarista kyse. Ilmeisesti tässä iässä pitäisi laskea rima elämäntapatyöttömiin, jotka etsivät äidinkorviketta, mutta ihan siihen en olisi valmis. Kyllä minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun iässäni on melko turha etsiä enää tavallista, asiallisen oloista miestä.
Siitä, pitääkö naisen olla itse aloitteellinen on miehillä hyvin erilaisia käsityksiä. Minä olen monesti saanut sen kuvan, että ainakaan silloin kun nainen ei kuulu kovin viehättävinä pidettyihin, niin nimenomaan EI saisi olla aktiivinen, vaan pitäisi odottaa jos miestä sattuu kiinnostamaan. Minä en haluaisi tuputtaa seuraani kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Ukko37 kirjoitti:
Hyvin usein nämä ”olen ulkoisesti paremman näköinen kuin muut joten luulisi kelpaavan”- Humblebraggaajatyypit ovat sellaisia henkilöitä, joita ei halua tapailla toista kertaa.
Pää pois sieltä pilvilinnasta ja hiukka oikeanlaista nöyryyttä peliin!
Nyt luit väärin. En ajattele olevani muita paremman näköinen, en itse asiassa tiedä ollenkaan ”tasoani”. Mutta kaiken järjen mukaan olen ilmeisesti ok, koska kasvonpiirteet ovat sopusuhtaiset, silmistä, hiuksista, hymystä ja vartalosta olen saanut deiteillä kehuja. Itse olen viehättävyydestäni hyvinkin epävarma.
Ja ennen kaikkea muistit mainita suuret rintasi. Nehän ovatkin elintärkeät romantiikalle ja uudelleen tapaamisiin ja treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Alapeukuttajat olivat naisia.
Minä olen se joka kirjoitti kommentit 54 ja 56:
Nelikymppinen nainen voi kiinnostaa miestä. Nelikymppinen nainen voi löytää hyvän miehen ja hyvän parisuhteen. Minäkin olen kiinnostunut nelikymppisestä naisesta vaikka olen itse vielä vähän aikaa alle 40.
Yllätyitkö?
Juju on siinä että ymmärrät tilanteen olevan erilainen. Et voi enää pelata prinsessataktiikalla, eli odotella että prinssi tulee luo ja hurmaa. Sinunkin on oltava aloitteellinen miehen suuntaan, kenties jopa toimittava vuoprostasi hurmaajana.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös olennaisempaa. Vähän pyöreämpikin kroppa voi näyttää kivalta parikymppisellä, mutta kun ne kurvit ovat siirtyneet peffasta/reisistä keskivartaloon, se ei näytäkään miesten silmiin hyvältä.
Plussana on se että jos mies rakastuu sinuun nyt, tiedät että se perustuu muuhunkin kuin siihen että olet nuori nainen ja nuori mies himoitsee nuorta naista.
Ja kyllä, saatat joutu arvioimaan uusiksi millaisia ulkonäkö- ja statuskiriteerejä sinulla voi olla miehelle.
Mutta kuten sanoin, mitään syytä en keksi miksei nelikymppinen nainen voisi hyvää miestä ja hyvää parisuhdetta löytää. Kyse on vain siitä mitä oletr valmis tekemään asian eteen nyt kun saavutetut edut ovat paljastuneet väliaikaisiksi (nuoruuden tuomiksi) eduiksi.
Minä pidin ja pidän huolta ulkonäöstäni, mutta ihmeisiin en pysty. Vaikka olen normaalipainon alarajoilla, niin ei vartalo ole enää todellakaan yhtä timmi kuin nuorena. Myöskään kasvonpiirteille ei voi mitään, tyypilliset suomalaiset kasvonpiirteet, jotka minullakin on, eivät ikäänny hirveän tyylikkäästi. Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä. Minusta hän oli miellyttävän näköinen, en sitten tiedä olisiko minun pitänyt etsiä miestä, jonka kokisin ulkoiselta olemukseltaan luotaantyöntäväksi?
Ja statusasiat tähän aina vedetään, ihan oli tavallisesta duunarista kyse. Ilmeisesti tässä iässä pitäisi laskea rima elämäntapatyöttömiin, jotka etsivät äidinkorviketta, mutta ihan siihen en olisi valmis. Kyllä minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun iässäni on melko turha etsiä enää tavallista, asiallisen oloista miestä.
Siitä, pitääkö naisen olla itse aloitteellinen on miehillä hyvin erilaisia käsityksiä. Minä olen monesti saanut sen kuvan, että ainakaan silloin kun nainen ei kuulu kovin viehättävinä pidettyihin, niin nimenomaan EI saisi olla aktiivinen, vaan pitäisi odottaa jos miestä sattuu kiinnostamaan. Minä en haluaisi tuputtaa seuraani kenellekään.
Olet saanut sen kuvan siksi koska naiset eivät halua olla aloitteellisia, ja suosivat miehiä jotka ovat aloitteellisia.
Paras tilanne on aina se jossa mies hoitaa soidinmenot, se jos nainen joutuu hurmaamaan katsotaan ikään kuin myönnytykseksi ettei ollakaan yhtä haluttavia kuin ne jotka saavat aloitteita tekemättä mitään itse.
Enemmistö miehistä kuitenkin pitää aloitteellisista naisista.
"Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä."
Aika monikin nainen sanoo että vähän masua saa olla, mutta esim. lyhyt tai heiveröinen mies ei sitten käykään. Pian käy ilmi että mies oli yksi niistä nallekarhumaisista, joista muutkin ikäisesti naiset viehättyvät.
Miehissä on muitakin "tasoja" kuin kalsarimalli ja ne loput.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Alapeukuttajat olivat naisia.
Minä olen se joka kirjoitti kommentit 54 ja 56:
Nelikymppinen nainen voi kiinnostaa miestä. Nelikymppinen nainen voi löytää hyvän miehen ja hyvän parisuhteen. Minäkin olen kiinnostunut nelikymppisestä naisesta vaikka olen itse vielä vähän aikaa alle 40.
Yllätyitkö?
Juju on siinä että ymmärrät tilanteen olevan erilainen. Et voi enää pelata prinsessataktiikalla, eli odotella että prinssi tulee luo ja hurmaa. Sinunkin on oltava aloitteellinen miehen suuntaan, kenties jopa toimittava vuoprostasi hurmaajana.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös olennaisempaa. Vähän pyöreämpikin kroppa voi näyttää kivalta parikymppisellä, mutta kun ne kurvit ovat siirtyneet peffasta/reisistä keskivartaloon, se ei näytäkään miesten silmiin hyvältä.
Plussana on se että jos mies rakastuu sinuun nyt, tiedät että se perustuu muuhunkin kuin siihen että olet nuori nainen ja nuori mies himoitsee nuorta naista.
Ja kyllä, saatat joutu arvioimaan uusiksi millaisia ulkonäkö- ja statuskiriteerejä sinulla voi olla miehelle.
Mutta kuten sanoin, mitään syytä en keksi miksei nelikymppinen nainen voisi hyvää miestä ja hyvää parisuhdetta löytää. Kyse on vain siitä mitä oletr valmis tekemään asian eteen nyt kun saavutetut edut ovat paljastuneet väliaikaisiksi (nuoruuden tuomiksi) eduiksi.
Minä pidin ja pidän huolta ulkonäöstäni, mutta ihmeisiin en pysty. Vaikka olen normaalipainon alarajoilla, niin ei vartalo ole enää todellakaan yhtä timmi kuin nuorena. Myöskään kasvonpiirteille ei voi mitään, tyypilliset suomalaiset kasvonpiirteet, jotka minullakin on, eivät ikäänny hirveän tyylikkäästi. Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä. Minusta hän oli miellyttävän näköinen, en sitten tiedä olisiko minun pitänyt etsiä miestä, jonka kokisin ulkoiselta olemukseltaan luotaantyöntäväksi?
Ja statusasiat tähän aina vedetään, ihan oli tavallisesta duunarista kyse. Ilmeisesti tässä iässä pitäisi laskea rima elämäntapatyöttömiin, jotka etsivät äidinkorviketta, mutta ihan siihen en olisi valmis. Kyllä minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun iässäni on melko turha etsiä enää tavallista, asiallisen oloista miestä.
Siitä, pitääkö naisen olla itse aloitteellinen on miehillä hyvin erilaisia käsityksiä. Minä olen monesti saanut sen kuvan, että ainakaan silloin kun nainen ei kuulu kovin viehättävinä pidettyihin, niin nimenomaan EI saisi olla aktiivinen, vaan pitäisi odottaa jos miestä sattuu kiinnostamaan. Minä en haluaisi tuputtaa seuraani kenellekään.
Olet saanut sen kuvan siksi koska naiset eivät halua olla aloitteellisia, ja suosivat miehiä jotka ovat aloitteellisia.
Paras tilanne on aina se jossa mies hoitaa soidinmenot, se jos nainen joutuu hurmaamaan katsotaan ikään kuin myönnytykseksi ettei ollakaan yhtä haluttavia kuin ne jotka saavat aloitteita tekemättä mitään itse.
Enemmistö miehistä kuitenkin pitää aloitteellisista naisista.
"Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä."
Aika monikin nainen sanoo että vähän masua saa olla, mutta esim. lyhyt tai heiveröinen mies ei sitten käykään. Pian käy ilmi että mies oli yksi niistä nallekarhumaisista, joista muutkin ikäisesti naiset viehättyvät.
Miehissä on muitakin "tasoja" kuin kalsarimalli ja ne loput.
Kun nainen sanoo, että ylipainoinenkin nainen kelpaa, niin se on maks. 5 kiloa ylimääräistä pienen isimahakummun muodossa. Ei oikeasti ylipainoiset miehet kelpaa.
T. nimimerkillä kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja minä sain hirveät haukut ja trollisyytökset, kun kirjoitin tänne siitä, että en usko miehen kiinnostuksen aitouteen koska olen nelikymppinen. Ja kun kirjoitin, kuinka mies sitten lopettikin yhteydenpidon, sain samat syytökset. Ei ei ei, ei voi johtua iästä kuulemma.
No nythän täälläkin on jo miesten suusta useampaan otteeseen kuultu, että ei meihin nelikymppisiin naisiin enää viitsitä nähdä vaivaa.
Minä opin omasta kokemuksestani paljon, jatkan elämääni ilman minkäänlaista kiinnostusta miehiin. Se ei vain enää kannata, pelkän pahan mielen saa. Ja minun kohdallani oli kyse jo seurustelusta, ei mistään Tinder-tapailusta, mehän tutustuimmekin ihan livenä, emme netissä.
Alapeukuttajat olivat naisia.
Minä olen se joka kirjoitti kommentit 54 ja 56:
Nelikymppinen nainen voi kiinnostaa miestä. Nelikymppinen nainen voi löytää hyvän miehen ja hyvän parisuhteen. Minäkin olen kiinnostunut nelikymppisestä naisesta vaikka olen itse vielä vähän aikaa alle 40.
Yllätyitkö?
Juju on siinä että ymmärrät tilanteen olevan erilainen. Et voi enää pelata prinsessataktiikalla, eli odotella että prinssi tulee luo ja hurmaa. Sinunkin on oltava aloitteellinen miehen suuntaan, kenties jopa toimittava vuoprostasi hurmaajana.
Ulkonäöstä huolehtiminen on myös olennaisempaa. Vähän pyöreämpikin kroppa voi näyttää kivalta parikymppisellä, mutta kun ne kurvit ovat siirtyneet peffasta/reisistä keskivartaloon, se ei näytäkään miesten silmiin hyvältä.
Plussana on se että jos mies rakastuu sinuun nyt, tiedät että se perustuu muuhunkin kuin siihen että olet nuori nainen ja nuori mies himoitsee nuorta naista.
Ja kyllä, saatat joutu arvioimaan uusiksi millaisia ulkonäkö- ja statuskiriteerejä sinulla voi olla miehelle.
Mutta kuten sanoin, mitään syytä en keksi miksei nelikymppinen nainen voisi hyvää miestä ja hyvää parisuhdetta löytää. Kyse on vain siitä mitä oletr valmis tekemään asian eteen nyt kun saavutetut edut ovat paljastuneet väliaikaisiksi (nuoruuden tuomiksi) eduiksi.
Minä pidin ja pidän huolta ulkonäöstäni, mutta ihmeisiin en pysty. Vaikka olen normaalipainon alarajoilla, niin ei vartalo ole enää todellakaan yhtä timmi kuin nuorena. Myöskään kasvonpiirteille ei voi mitään, tyypilliset suomalaiset kasvonpiirteet, jotka minullakin on, eivät ikäänny hirveän tyylikkäästi. Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä. Minusta hän oli miellyttävän näköinen, en sitten tiedä olisiko minun pitänyt etsiä miestä, jonka kokisin ulkoiselta olemukseltaan luotaantyöntäväksi?
Ja statusasiat tähän aina vedetään, ihan oli tavallisesta duunarista kyse. Ilmeisesti tässä iässä pitäisi laskea rima elämäntapatyöttömiin, jotka etsivät äidinkorviketta, mutta ihan siihen en olisi valmis. Kyllä minä olen tullut siihen johtopäätökseen, että minun iässäni on melko turha etsiä enää tavallista, asiallisen oloista miestä.
Siitä, pitääkö naisen olla itse aloitteellinen on miehillä hyvin erilaisia käsityksiä. Minä olen monesti saanut sen kuvan, että ainakaan silloin kun nainen ei kuulu kovin viehättävinä pidettyihin, niin nimenomaan EI saisi olla aktiivinen, vaan pitäisi odottaa jos miestä sattuu kiinnostamaan. Minä en haluaisi tuputtaa seuraani kenellekään.
Olet saanut sen kuvan siksi koska naiset eivät halua olla aloitteellisia, ja suosivat miehiä jotka ovat aloitteellisia.
Paras tilanne on aina se jossa mies hoitaa soidinmenot, se jos nainen joutuu hurmaamaan katsotaan ikään kuin myönnytykseksi ettei ollakaan yhtä haluttavia kuin ne jotka saavat aloitteita tekemättä mitään itse.
Enemmistö miehistä kuitenkin pitää aloitteellisista naisista.
"Miehelle minulla ei ole ollut ulkonäkövaatimuksia, minusta mies voi aivan hyvin olla esimerkiksi ylipainoinen ja niin oli tämäkin mies, aika moni on tässä iässä."
Aika monikin nainen sanoo että vähän masua saa olla, mutta esim. lyhyt tai heiveröinen mies ei sitten käykään. Pian käy ilmi että mies oli yksi niistä nallekarhumaisista, joista muutkin ikäisesti naiset viehättyvät.
Miehissä on muitakin "tasoja" kuin kalsarimalli ja ne loput.
Mies oli suunnilleen minun pituiseni, eli mieheksi kai melko lyhyt. Mutta onko siis niin, että tässä iässä pitää jättää huomiotta kaikkien muiden paitsi itseä lyhyempien ja hintelien miesten kiinnostus? Vaikka tapaisi miehen, joka oma-aloitteisesti osoittaa kiinnostustaan ja vaikuttaa mukavalta, mutta ei ole pieni ja hintelä, niin kannattaa sanoa kiitos mutta ei kiitos?
Ja tasoja on tosiaan muitakin, tämä mies vaikutti erittäin mukavalta, empaattiselta, hyvältä keskustelijalta, meillä oli yhteisiä harrastuksia. Tämä minua hänessä kiinnosti. Mutta näillähän ei monien tänne kirjoittavien miesten mielestä ole mitään merkitystä, vain statuksella ja ulkonäöllä, lähinnä pituudella, on.
Tiedoksi: Kaikki hyvätasoiset nelikymppiset miehet EIVÄT hae ja halua 2-3-kymppistä tissitelinettä, jolla matala koulutus. Moni haluaa älyllisesti samalla tasolla olevan ihmisen, joka on kouluttautunut ja edennyt työelämässä. Viehättävä pitää olla, totta kai. Mutta nelikymppinen itsestään huolehtiva nainen voi olla tyylikäs ja kaunis eli edustava kumppani vastaavalle miehelle. Esim. omissa piireissäni olisi aika erikoista, jos joku eronnut ryhtyisi ns. vakavaan suhteeseen tissibimbon kanssa.