Miksi kristityt ottaa niin nokkiinsa siitä, että kaikki eivät halua koululaisten yhteistä keskitalven juhlaa vietettävän kirkossa?

Keskitalven juhla on 20 .12.eli hyvin ehtii viettää. Minulle sopii mainiosti, että viettävät,sitä koulussa. Perinteet sen viettämisen osalta ovat vain kuolleet.

Mitä se moskeija liittyy talvipäivän seisaukseen? Vierailu moskeijassa sopisi myös mainiosti. Haluaisin itsekin käydä.

Missä on tai ei ole vietetty talvipäivän seisausta kirkossa eli mistä tiedät, että kristity ottivat nokkiinsa?

Talvipäivänseisaus 20.12. ei kuulu kristilliseen vuodenkiertoon niin sitä ei kirkossa vietetä. Joulu on sitten vuodesta 325 vietetty 25.12. Ja se on kristillinen juhla.

Koko ajanlasku on kytköksissä kristinuskoon, että koita kestää....

Vierailija kirjoitti:

Koko ajanlasku on kytköksissä kristinuskoon, että koita kestää....

Ja kristinuskon mukainen ajanlasku on kytköksissä vanhempiin luonnonuskoihin

https://yle.fi/uutiset/3-11114523

Tuossa on hyvä ja kiihkoton juttu siitä, miten kristityt ei edes näe, miten ne tunkee sitä uskontoa joka paikkaan. Se on niille normi ja hyve, ei ne tajua, että kaikille se ei ole sitä.

Moskeija ei kuulu Suomeen. Kirkko kuuluu. Täysin eri asia.

Taitaa olla ne kaksi luonnon uskonnon kannattaja, jotka ovat mielensä pahoittaneet.

Kristittynä minusta olisi todella mukavaa, että lapseni tutustuisivat muihinkin uskontoihin. Tänä vuonna koulun joulujuhlaa ei ole kun suunnitelma oli laulaa joululauluja kirkossa, kukaan ei pahoittanut mieltään, kivahan se on ettei kukaan opi mitään toisten tavoista, voidaan kuplautua omiimme.

Vierailija kirjoitti:

Keskitalven juhla on 20 .12.eli hyvin ehtii viettää. Minulle sopii mainiosti, että viettävät,sitä koulussa. Perinteet sen viettämisen osalta ovat vain kuolleet.

Mitä se moskeija liittyy talvipäivän seisaukseen? Vierailu moskeijassa sopisi myös mainiosti. Haluaisin itsekin käydä.

Koska se ei ole keskitalven juhla vaan joulujuhla, halusittepa tai ette. Eri asia, jos juhlan nimi muutetaan tai juhla lakkautetaan kokonaan. Moskeijassa voi vierailla ja osallistua siihen liittyviin juhliin. Kaikesta voi tehdä vaikeaa ja loukkaantua ja hyvin paljolti nykyään niin tapahtuukin.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ne kaksi luonnon uskonnon kannattaja, jotka ovat mielensä pahoittaneet.

Kristittynä minusta olisi todella mukavaa, että lapseni tutustuisivat muihinkin uskontoihin. Tänä vuonna koulun joulujuhlaa ei ole kun suunnitelma oli laulaa joululauluja kirkossa, kukaan ei pahoittanut mieltään, kivahan se on ettei kukaan opi mitään toisten tavoista, voidaan kuplautua omiimme.

Samaan aikaan vielä puhutaan suvaitsevaisuudesta. Kaikkea muuta suvaitaan vaan ei suomalaisia kristillisiä perinteitä.

Vierailija kirjoitti:

Keskitalven juhla on 20 .12.eli hyvin ehtii viettää. Minulle sopii mainiosti, että viettävät,sitä koulussa. Perinteet sen viettämisen osalta ovat vain kuolleet.

Mitä se moskeija liittyy talvipäivän seisaukseen? Vierailu moskeijassa sopisi myös mainiosti. Haluaisin itsekin käydä.

Miten moskeijassa vierailu liittyy kirkossa vietettäviin juhliin? Nämä kirkkojuhlat ei ole mikään "vierailu" vaan siellä palvotaan jumalaa.

Olet siis ihan varma, että haluat (lapsinesi) moskeijaan palvomaan ja pyllistelemään?

Kirkossa olisi koululaisten hyvä tosiaan vaan vierailla. Mitään uskonnnolisia menoja ei heille tule siellä järjestää.

Miksi Suomen kirkot ammottavat tyhjyyttään lähes vuoden ympäri, kun Suomessa on ilmeisesti todella paljon hartaita uskovia, joille kirkko on äärimmäisen tärkeä? Ihmettelen vain

Kouvolassa kyse ei ollut edes mistään joulujuhlasta vaan ihan oikeasta jumalanpalveluksesta, joka järjestettiin kaikille. Jumalanpalvelukseen kuuluvat mm. uskontunnustus ja siunaus.

Koulun joulujuhlaa varten tarvitaan tila. Mielellään iso, kaunis ja tunnelmallinen. Vaihtoehtoina jumppasali/urheiluhalli/kirkko (kaikissa kouluissa ei mahdu koulun jumppasaliin edes porrastettuina vuoroina). Tämän vuoksi kirkko on usein hyvä vaihtoehto ja koulun juhlan on voinut pitää siellä. Ei siis jumalanpalvelusta, vaan oppilaiden omat esitykset. Nyt tämä vaihtoehto yritetään viedä pois.

Vielä rahapuoli: Jos kirkon vuokraa pelkkänä tyhjänä tilana, se on kallis. Jos sinne menee ”vieraaksi”, eli papilla on vaikka pieni tervetulotoivotus, se on ilmainen. Tässäpä reunaehdot teille rehtorin näkövinkkelistä.

Vierailija kirjoitti:

Koulun joulujuhlaa varten tarvitaan tila. Mielellään iso, kaunis ja tunnelmallinen. Vaihtoehtoina jumppasali/urheiluhalli/kirkko (kaikissa kouluissa ei mahdu koulun jumppasaliin edes porrastettuina vuoroina). Tämän vuoksi kirkko on usein hyvä vaihtoehto ja koulun juhlan on voinut pitää siellä. Ei siis jumalanpalvelusta, vaan oppilaiden omat esitykset. Nyt tämä vaihtoehto yritetään viedä pois.

Vielä rahapuoli: Jos kirkon vuokraa pelkkänä tyhjänä tilana, se on kallis. Jos sinne menee ”vieraaksi”, eli papilla on vaikka pieni tervetulotoivotus, se on ilmainen. Tässäpä reunaehdot teille rehtorin näkövinkkelistä.

Mitäpä se rehtorin vinkkeli sanoo Suomen lain noudattamisesta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomen kirkot ammottavat tyhjyyttään lähes vuoden ympäri, kun Suomessa on ilmeisesti todella paljon hartaita uskovia, joille kirkko on äärimmäisen tärkeä? Ihmettelen vain

Eihän nyt sentään heidän tarvitse kirkkoon mennä, vaan lasten. He ovat jo ihan riittävän vanhurskaita ja kiireisiä tuollaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Koulun joulujuhlaa varten tarvitaan tila. Mielellään iso, kaunis ja tunnelmallinen. Vaihtoehtoina jumppasali/urheiluhalli/kirkko (kaikissa kouluissa ei mahdu koulun jumppasaliin edes porrastettuina vuoroina). Tämän vuoksi kirkko on usein hyvä vaihtoehto ja koulun juhlan on voinut pitää siellä. Ei siis jumalanpalvelusta, vaan oppilaiden omat esitykset. Nyt tämä vaihtoehto yritetään viedä pois.

Vielä rahapuoli: Jos kirkon vuokraa pelkkänä tyhjänä tilana, se on kallis. Jos sinne menee ”vieraaksi”, eli papilla on vaikka pieni tervetulotoivotus, se on ilmainen. Tässäpä reunaehdot teille rehtorin näkövinkkelistä.

Nyt on valitettu juuri siitä, että yhteinen joulujuhla onkin ollut kirkossa järjestettynä jumalanpalvelus. Kirkot ovat jumalanpalveluskäyttöön vihittyjä tiloja ja papit sekä seurakunnan työntekijät ottavat mielellään tilaisuuden hallinnan itselleen.

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

[/quote]

Mitäpä se rehtorin vinkkeli sanoo Suomen lain noudattamisesta?[/quote]

Suomen laissa ei ole määritelty minkänimisten seinien sisällä koulun juhlat pitää viettää.

Mikä tahansa muukin yhtä kaunis, suuri ja halpa tila käy hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Suomen kirkot ammottavat tyhjyyttään lähes vuoden ympäri, kun Suomessa on ilmeisesti todella paljon hartaita uskovia, joille kirkko on äärimmäisen tärkeä? Ihmettelen vain

Ei vaan jos ihminen käy "liian usein" kirkossa niin silloin se on epäilyttävä hihhuli. Jos taas ei käy ollenkaan niin se on paheksuttava länsimaisen kulttuurin tuhoaja, isl*misaation kannattaja mikälie.

On osattava olla juuri oikealla tavalla tapaluterilainen ollakseen kelvollinen ja hyväksytty. Kirkossa ei siis parane käydä kuin häissä, hautajaisissa, rippijuhlissa ja jouluna. Kaikki sen yli tai ali on nou-nou.

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa.[2]  Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Suomalaisia jouluperinteitä ovat esimerkiksi sauna, joulukirkko, jouluruoka, lahjat, joulukuusi ja joulumusiikki. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona (24. joulukuuta), mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä[4].

Joulun ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[2] Suomen kielen sanat joulu ja juhla ovat ruotsalaisia tai skandinaavisia lainasanoja.[5] Sana joulu tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[6] Joulussa ovat yhdistyneet kristillinen juhla, muinainen roomalainen saturnalia-juhla sekä Euroopan pohjoisten kansojen maatalousvuoden päättäjäis- ja keskitalven juhla (yule), Suomessa vanha vuodenvaihteenjuhla kekri[7].

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu