Miksi kristityt ottaa niin nokkiinsa siitä, että kaikki eivät halua koululaisten yhteistä keskitalven juhlaa vietettävän kirkossa?

Oppivelvollisuuden osaa (koulun yhteiset juhlat) ei saa lain mukaan järjestää niin, että se on uskonnollisesti tunnustuksellista.

Mitä jos minä menisin johonkin kristillisen maailman ulkopuoliseen maahan ja vaatisin, että kyseinen maa a) maksaa minulle ylöspidon b) lakkauttaa oman maan uskonnon julkisen tunnustamisen c) mukauttaa oman maansa poliittisen järjestyksen minun maailmankatsomukseni ja tunne-elämäni mukaan? Onko tämä teistä kohtuullista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskitalven juhla on 20 .12.eli hyvin ehtii viettää. Minulle sopii mainiosti, että viettävät,sitä koulussa. Perinteet sen viettämisen osalta ovat vain kuolleet.

Mitä se moskeija liittyy talvipäivän seisaukseen? Vierailu moskeijassa sopisi myös mainiosti. Haluaisin itsekin käydä.

Koska se ei ole keskitalven juhla vaan joulujuhla, halusittepa tai ette. Eri asia, jos juhlan nimi muutetaan tai juhla lakkautetaan kokonaan. Moskeijassa voi vierailla ja osallistua siihen liittyviin juhliin. Kaikesta voi tehdä vaikeaa ja loukkaantua ja hyvin paljolti nykyään niin tapahtuukin.

Hyvä kun otit tuon nimen puheeksi. Joulu, yule, on nimenomaan muinainen esikristillinen talvijuhla, joten alkakaa te juhlia kristusmessuanne missä haluatte ja milloin haluatte (esim. sillon Jeesuksen synttäreiden eikä keskitalven juhlan aikaan, se olisi loogisempaa), mutta älkää pakottako muita osallistumaan teidän jumalanne palvontaan tai tulemaan teidän pyhiin tiloihinne laulamaan ylistyslauluja teidän jumalallenne keskitalven juhlan nimissä. Vuodenkiertoa on lupa juhlia muidenkin.

Eihän kukaan ole pakottanut ketään mihinkään, en kyllä ymmärrä tuollaista ettei toisten tapaan juhlia haluta edes tutustua, kyllä minä ainakin haluaisin tutustua kaikkiin talvipäivän seisauksen aikaisiin juhliin, toki haluaisin myös tietoa etukäteen miten en loukkaisi jotain tärkeää tapaa vaikkapa astumalla johonkin pyhään kehään, johon vain jumalat kuuluvat tms.

Tutustuminen on eri asia kuin vuodesta toiseen yhden uskonnon tilaisuuksiin osallistuminen. Ja kyllä se käytännössä pakottamista on, jos ainoa tapa osallistua koulun yhteiseen joulujuhlaan, sen esityksiin, valmisteluihin ja koko siihen pöhinään on osallistua myös jumalan palvontaan. Vanhemmat eivät uskalla valita toisin lapsen syrjimisen vuoksi, ja se on todellinen ongelma. Esim. oman lapsen päiväkodissa lapsi oli ekana vuonna ainoa joka ei osallistunut hartauteen, vaihtoehtoista toimintaa ei ollut. Vaadin käytäntöjen muuttamista opetushallituksen ohjeiden mukaisiksi, ja tadaa, kolmannes ryhmästä oli tällä viikolla kirjastoretkellä kirkkoretken sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla ne kaksi luonnon uskonnon kannattaja, jotka ovat mielensä pahoittaneet.

Kristittynä minusta olisi todella mukavaa, että lapseni tutustuisivat muihinkin uskontoihin. Tänä vuonna koulun joulujuhlaa ei ole kun suunnitelma oli laulaa joululauluja kirkossa, kukaan ei pahoittanut mieltään, kivahan se on ettei kukaan opi mitään toisten tavoista, voidaan kuplautua omiimme.

Samaan aikaan vielä puhutaan suvaitsevaisuudesta. Kaikkea muuta suvaitaan vaan ei suomalaisia kristillisiä perinteitä.

Suvaitsevainen katsoo asioita ylhäältä alaspäin ja hyväksyy vain asiat jotka suvaitsee! Karsii muut pois väärinä.

Ei siis mikään hyve!

Vierailija kirjoitti:

Suomen asukkaista yli 1 700 000 ei kuulu kirkkoon. Kyse ei ole parista hipsteristä.

Kelpaa silti kristillisen arvopohjan luomat antimet.

Vastaan ulkokohtaisella otaksunnalla toisten ajatuksista koska olen ev.lut. maallistunut pakana:). Luulisin että kysymys on perinteiden vaalimisesta, ei uskonnosta. Ihmisiä ahdistaa jos perinteisiin ja lapsena tutuiksi koettuihin asioihin puututaan tai koetaan puututtavan. Ihan sama mitä perinteitä. Tutut asiat tuovat turvaa ja jatkuvuutta ja yhteenkuuluvuutta ja se on ihan okei. Tieteellisesti todistetusti. Meillä kuitenkin on kristillisiä perinteitä, ei niitä saa kokonaan pois. Haluan laulaa suvivirttä koska olen tottunut siihen.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-11114523

Tuossa on hyvä ja kiihkoton juttu siitä, miten kristityt ei edes näe, miten ne tunkee sitä uskontoa joka paikkaan. Se on niille normi ja hyve, ei ne tajua, että kaikille se ei ole sitä.

Luin kutun eilen eikä ollut hyvä ja kiihkoton, mies kammottavan katkera, ja tyrkyttää omaa ateismiaan lapsillekin. Ei osaa nähdä kasvaneensa sairaassa yhteisössä, ei kaikki uskovaiset ole tuollaisia kuin hänen vanhempansa ja kasvattajansa!

Itse kristittynä en tunge uskoa mihinkään enkä painosta ketään mihinkään. Enkä ole jouluihminen.

Kirkko ja koulu pitäisi erottaa.

Koulussa pidetään syyslukukauden päättäjäisiä, joissa ei pitäisi olla uskontoa. Joulukuusi ja monet joululaulut ja tonttuleikit ei ole uskonnollisia.

Kristityt voivat lisäksi käydä joulukirkossa halutessaan oman perheen kesken, ja muutenkin laulaa jouluvirsiä.

Meidän uskonnoton perhekin voi joulun aikaan käydä kirkoissa joulukonserteissa jos tykkää. Sinne vaan ei pitäisi kaikkia viedä koulusta.

Kirkot on kauhean tyhjiä siihen nähden, että suomalaiset on näin intohimoisen uskonnollista kansaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen asukkaista yli 1 700 000 ei kuulu kirkkoon. Kyse ei ole parista hipsteristä.

Kelpaa silti kristillisen arvopohjan luomat antimet.

Mitkä on sellaiset arvopohjat, ettei niitä löydy humanismista.

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-11114523

Tuossa on hyvä ja kiihkoton juttu siitä, miten kristityt ei edes näe, miten ne tunkee sitä uskontoa joka paikkaan. Se on niille normi ja hyve, ei ne tajua, että kaikille se ei ole sitä.

Luin kutun eilen eikä ollut hyvä ja kiihkoton, mies kammottavan katkera, ja tyrkyttää omaa ateismiaan lapsillekin. Ei osaa nähdä kasvaneensa sairaassa yhteisössä, ei kaikki uskovaiset ole tuollaisia kuin hänen vanhempansa ja kasvattajansa!

Itse kristittynä en tunge uskoa mihinkään enkä painosta ketään mihinkään. Enkä ole jouluihminen.

Nyt en ymmärtänyt, "tyrkyttää omaa ateismiaan lapsilleenkin", mitenkäs kristityt, kun he kastavat vauvoja ja laittavat alaikäiset pyhäkouluun.

Minusta tuo mies ihan hyväksyi sen, että lapsensa saattaa joskus tulla uskoon. EI pitänyt, mutta hyväksyi.

Olen oman lapseni kohdalla toiminut samoin. En ole edes kieltänyt koulun mukana menemästä vierailemaan kirkossa, sehän on vain sivistävää. Olen kertonut taustatiedoksi kaikenlaista, mitä kristittyjen uskoihin kuuluu, esim luterilaisuus vs katolisuus vs ortodoksisuus. Katolilaisillahan on esim vahvana tämä äitijumalattaren palvonta.

Lapseni itse päätti, ettei näe mieltä rippikoulun käymisessä. Hän kävi Prometheusleirin, ja pidimme hänelle prometheusjuhlat.

Hänestä uskonnot ovat vähän hämmentävää oopiumia kansoille.

Uskonnolla oli mahdollisuus vakuuttaa hänet, mutta se ei pystynyt siihen ilman lapsuudesta saakka tehtyä aivopesua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

Ihana.

Joulu on pakanallinen keskitalven juhla. Kuusi oli jo germaaneilla, samoin valot, lahjat ja syöminen ym. Kristillisillä juhlilla on taustansa jo esim roomalaisten juhlissa.

Esim historiallinen henkilö Jeesus ei ole syntynyt jouluna. Juhla on ympätty vanhan, esim jo viikinkien viettämän keskitalven juhlan päälle ja muutettu nimi. Joulu nimikin taisi tulla viikinkiajoilta ja siitä ties kuinka kaukaa muinaisuuden hämäristä.

Esim pääsiäisen puput ja munat on myös vanhoja hedelmällisyyssymboleja ja liittyy vanhoihin pakanallisiin juhliin.

Juhannus on myös ikiaikainen juhla, mutta sille nyt ei ole onnistuttu liimaamaan päälle mitään kristillistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

Ihana.

Joulu on pakanallinen keskitalven juhla. Kuusi oli jo germaaneilla, samoin valot, lahjat ja syöminen ym. Kristillisillä juhlilla on taustansa jo esim roomalaisten juhlissa.

Esim historiallinen henkilö Jeesus ei ole syntynyt jouluna. Juhla on ympätty vanhan, esim jo viikinkien viettämän keskitalven juhlan päälle ja muutettu nimi. Joulu nimikin taisi tulla viikinkiajoilta ja siitä ties kuinka kaukaa muinaisuuden hämäristä.

Esim pääsiäisen puput ja munat on myös vanhoja hedelmällisyyssymboleja ja liittyy vanhoihin pakanallisiin juhliin.

Juhannus on myös ikiaikainen juhla, mutta sille nyt ei ole onnistuttu liimaamaan päälle mitään kristillistä.

Onhan siinä juhannuksen päälläkin joku mikä lie Johannes Kastajan päivä tms. mutta kansa ei lämmennyt sille riittävästi.

Aikoinaan on koulun joulujuhlaa kutsuttu tonttujuhlaksi. Tontuthan eivät toki liity Jeesus Nasaretilaisen syntymään mitenkään, eivätkä ne myöskään olleet alunperin joulupukin pikku apureita, vaan ne liittyvät erittäin vahvasti suomalaiseen perinteeseen. Tontut olivat haltioita, jotka suojasivat kotia ynnä muita ihmisten elinpiiriin kuuluvaa, ja heitä muistettiin jouluna. Runsas joulupöytä niin ihmisille kuin eläimille ja tontuillekin takasi hyvän sadon ja onnen tulevaksi vuodeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

Ihana.

Joulu on pakanallinen keskitalven juhla. Kuusi oli jo germaaneilla, samoin valot, lahjat ja syöminen ym. Kristillisillä juhlilla on taustansa jo esim roomalaisten juhlissa.

Esim historiallinen henkilö Jeesus ei ole syntynyt jouluna. Juhla on ympätty vanhan, esim jo viikinkien viettämän keskitalven juhlan päälle ja muutettu nimi. Joulu nimikin taisi tulla viikinkiajoilta ja siitä ties kuinka kaukaa muinaisuuden hämäristä.

Esim pääsiäisen puput ja munat on myös vanhoja hedelmällisyyssymboleja ja liittyy vanhoihin pakanallisiin juhliin.

Juhannus on myös ikiaikainen juhla, mutta sille nyt ei ole onnistuttu liimaamaan päälle mitään kristillistä.

Joulu on Jeesuksen syntymän muistojuhla, ei syntymäpäivä. Päätetty Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 eli ei ihan tuore juttu tämä kristillinen joulukaan.

Se milloin levinnyt mihinkin maailman koskaan on toinen juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

Ihana.

Joulu on pakanallinen keskitalven juhla. Kuusi oli jo germaaneilla, samoin valot, lahjat ja syöminen ym. Kristillisillä juhlilla on taustansa jo esim roomalaisten juhlissa.

Esim historiallinen henkilö Jeesus ei ole syntynyt jouluna. Juhla on ympätty vanhan, esim jo viikinkien viettämän keskitalven juhlan päälle ja muutettu nimi. Joulu nimikin taisi tulla viikinkiajoilta ja siitä ties kuinka kaukaa muinaisuuden hämäristä.

Esim pääsiäisen puput ja munat on myös vanhoja hedelmällisyyssymboleja ja liittyy vanhoihin pakanallisiin juhliin.

Juhannus on myös ikiaikainen juhla, mutta sille nyt ei ole onnistuttu liimaamaan päälle mitään kristillistä.

Joulu on Jeesuksen syntymän muistojuhla, ei syntymäpäivä. Päätetty Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 eli ei ihan tuore juttu tämä kristillinen joulukaan.

Se milloin levinnyt mihinkin maailman koskaan on toinen juttu.

Nämä juhlat on olleet olemassa tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Sikäli tuore päälleliimattu juttu.

Ehkä siitä kertoo sekin, että vasta kolmesataa vuotta Jeesuksen elämän jälkeen on keksitty tällainen muistojuhla ympätä joulun yhteyteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttäkää se raamatunkohta jossa mainitaan sana joulu.

Ensinnäkään Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Useissa muissa kielissä kuten englanti käytetään joulusta kristussanan johdannaista kuten englannissa christmas.

Joulua päätettiin viettää 25.12. Jeesuksen syntymän muistamisen vuonna 325 ensimmäisen kirkolliskokouksen (Nikosia) päätöksellä.

Joulu on Suomen kielessä lainasana, kuten niin monet muutkin sanat.

No voitko kertoa englanninkielisestä raamatusta kohdan jossa käytetään sanaa christmas?

Suomessa uskonnonvapautta selitetään enemmistöstä käsin tyyliin, "kun nyt enemmistö kuuluu ev.lut. kirkkoon, se on ihan ok tuoda kaikkialle". Entä jos enemmistö ois saat ananpalvojia, oisko esim. kristityille ok, että joulujuhla ois heidän paikassaan, koulussa ois suunnilleen joka päivä jotain heidän uskonnon juttua?

Uskonnonvapauden pitää koskea jokaista yksilöä, riippumatta siitä miten marginaaliin ryhmään hän sattuu kuulumaan.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan on koulun joulujuhlaa kutsuttu tonttujuhlaksi. Tontuthan eivät toki liity Jeesus Nasaretilaisen syntymään mitenkään, eivätkä ne myöskään olleet alunperin joulupukin pikku apureita, vaan ne liittyvät erittäin vahvasti suomalaiseen perinteeseen. Tontut olivat haltioita, jotka suojasivat kotia ynnä muita ihmisten elinpiiriin kuuluvaa, ja heitä muistettiin jouluna. Runsas joulupöytä niin ihmisille kuin eläimille ja tontuillekin takasi hyvän sadon ja onnen tulevaksi vuodeksi.

Milloin on vietetty tonttujuhlia kouluissa?

Olen kuullut vain kuusijuhlista. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuusijuhla

Meidän pikkupaikkakunnalla on ollut viimeiset 50 vuotta ainakin joulujuhla, ei joulukirkkoa.

Kouluissa on ollut kunnon juhlasalit, ja tehtaissa paljon ateisteja.