Kannattaako asunto myydä tarjouskaupalla?
Tarkoituksena myydä asunto alkuvuodesta ja kiinteistövälittäjä tyrkyttää tarjouskauppaa. Olisi hänen mukaansa myyjälle kannattavin vaihtoehto kun kyseessä on kaksio Helsingissä alueella jolla kyseisen kokoiset asunnot menevät aika hyvin kaupaksi. Tuntuu vaan itselleni vieraalta ajatus tarjouskaupasta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään yksiö Kalliossa jotka viedään käsistä. Mitä jos porukkaa ei lähdekään tarjouskilpaan tai hinta ei nouse. Tuntuisi suoraviivaisemmalta tavallinen kauppa jossa ilmoitetaan myyntihinta ja sitten lähdetään neuvottelemaan. Välittäjä on kuitenkin vakaasti tarjouskaupan kannalla.
Kokemuksia ostajana tai myyjänä tarjouskaupasta? Kannattiko? Neuvoja?
Kommentit (16)
Tarjouskauppaahan se "tavalllinen" asuntokauppakin käytännössä on. Harvoin menee kaupaksi just sillä pyyntihinnalla vaan ostajat tinkaavat tai tarjoaat enemmän, jos on useampia tarjouksen jättäneitä.
Onhan tarjouskaupassakin yleensä ns. pohjahinta. Ja myyjä varaa itselleen oikeuden hylätä tai hyväksyä KAIKKI tajoukset, jos niin haluaa.
Mä en osta tarjouskauppakohteita, ostan sijoitusasuntoja 1-3 kertaa vuodessa ja teen tarjouksen vain sellaisista asunnoista joissa hinta on kerrottu ja tarjoan vähän alle hintapyynnön.
Sivuutan yleensä tarjouskauppakohteet, kun selaan Etuovea. Ärsyttää.
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta tarjouskauppakohteita, ostan sijoitusasuntoja 1-3 kertaa vuodessa ja teen tarjouksen vain sellaisista asunnoista joissa hinta on kerrottu ja tarjoan vähän alle hintapyynnön.
Miten toimintasi eroaa tarjouskauppakohteen ostamisesta? Ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Normaalissa asuntokaupassa tiedän, millä hinnalla myyjä on valmis myymään asunnon, tarjouskaupassa siitä ei ole mitään käsitystä. Miksi näkisin vaivaa tehdäkseni tarjouksen, jos minulla ei ole mitään tietoa, onko sillä mahdollisuuksia mennä läpi? Näin siis silloin, jos tarjolla on samanarvoisia normaaleja kauppakohteita. Sitten tilanne muuttuu, jos tarjouskauppakohde on kerta kaikkiaan niin mahtava, että minun on pakko saada se.
Mutta yleensä en viitsi edes vaivautua tarjouskauppakohteen näyttöön, kun ei ole mitään käsitystä, onko kohteen hinta sellainen, että minulla olusi mahdollisuus ostaa se. Itse asiassa näyttöön menemiselle on vielä suurempi kynnys kuin tarjouksen tekemiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Normaalissa asuntokaupassa tiedän, millä hinnalla myyjä on valmis myymään asunnon, tarjouskaupassa siitä ei ole mitään käsitystä. Miksi näkisin vaivaa tehdäkseni tarjouksen, jos minulla ei ole mitään tietoa, onko sillä mahdollisuuksia mennä läpi? Näin siis silloin, jos tarjolla on samanarvoisia normaaleja kauppakohteita. Sitten tilanne muuttuu, jos tarjouskauppakohde on kerta kaikkiaan niin mahtava, että minun on pakko saada se.
Mutta yleensä en viitsi edes vaivautua tarjouskauppakohteen näyttöön, kun ei ole mitään käsitystä, onko kohteen hinta sellainen, että minulla olusi mahdollisuus ostaa se. Itse asiassa näyttöön menemiselle on vielä suurempi kynnys kuin tarjouksen tekemiselle.
Tarjouskaupassa lähtöhinta asetetaan yleensä noin 20 % tavoitehintaa alemmas.
En lähtisi tarjouskauppaan ellen olisi vakuuttunut siitä että välittäjä tietää mitä tekee. Tai no yleensäkin mieluiten käyttää välittäjää josta on tutuilla kokemuksia :D
Typerää touhua. Laitat käytännössä asuntosi myyntiin alihintaan, harvassa kuulemma hinta siitä juuri nousee.
Pahimmassa tapauksessa ostajat "hinnoittelevat" mielessään asuntosi tuohon tarjoushintaluokkaan, etkä saa siitä normaalia kauppahintaa vaikka laittaisit uudestaan normaalin myynti-ilmoituksen. Sitten kun alunperin hinnoiteltiin alakanttiin, ajatellaan että tässä on jotain vikaa.
Huono kaiku ja mielikuva koko tarjoukaupasta vain jää! Helpompi silti huonolle välittäjälle myydä asuntosi alihintaan, siksi hän tuota tyrkyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Normaalissa asuntokaupassa tiedän, millä hinnalla myyjä on valmis myymään asunnon, tarjouskaupassa siitä ei ole mitään käsitystä. Miksi näkisin vaivaa tehdäkseni tarjouksen, jos minulla ei ole mitään tietoa, onko sillä mahdollisuuksia mennä läpi? Näin siis silloin, jos tarjolla on samanarvoisia normaaleja kauppakohteita. Sitten tilanne muuttuu, jos tarjouskauppakohde on kerta kaikkiaan niin mahtava, että minun on pakko saada se.
Mutta yleensä en viitsi edes vaivautua tarjouskauppakohteen näyttöön, kun ei ole mitään käsitystä, onko kohteen hinta sellainen, että minulla olusi mahdollisuus ostaa se. Itse asiassa näyttöön menemiselle on vielä suurempi kynnys kuin tarjouksen tekemiselle.
Tarjouskaupassa lähtöhinta asetetaan yleensä noin 20 % tavoitehintaa alemmas.
En lähtisi tarjouskauppaan ellen olisi vakuuttunut siitä että välittäjä tietää mitä tekee. Tai no yleensäkin mieluiten käyttää välittäjää josta on tutuilla kokemuksia :D
Asunnon myyjähän sen lähtöhinnan päättää ja asettaa, ei välittäjä.
Myytiin kaksio tarjouskaupalla ja saatiin 30000 e enemmin kuin olisi ollu hintapyyntö, joka oli ihan kohtuullinen sekin. Asunnosta oikeasti kilpailtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Normaalissa asuntokaupassa tiedän, millä hinnalla myyjä on valmis myymään asunnon, tarjouskaupassa siitä ei ole mitään käsitystä. Miksi näkisin vaivaa tehdäkseni tarjouksen, jos minulla ei ole mitään tietoa, onko sillä mahdollisuuksia mennä läpi? Näin siis silloin, jos tarjolla on samanarvoisia normaaleja kauppakohteita. Sitten tilanne muuttuu, jos tarjouskauppakohde on kerta kaikkiaan niin mahtava, että minun on pakko saada se.
Mutta yleensä en viitsi edes vaivautua tarjouskauppakohteen näyttöön, kun ei ole mitään käsitystä, onko kohteen hinta sellainen, että minulla olusi mahdollisuus ostaa se. Itse asiassa näyttöön menemiselle on vielä suurempi kynnys kuin tarjouksen tekemiselle.
Onko joku muka niin tyhmä, että laittaa lähtöhinnaksi hinnan, jolla EI ole valmis myymään? Te ette näemmä ymmärrä ollenkaan, mitä on ns. tarjauskauppa ja miten se eroaa käytännössä ns. normaalista asuntokaupasta. Niissä kun ei ole oikeastaan mitään eroa.
Aiemmin näki tarjouskauppakohteita, jota omistaja myi itse. Lähtöhinta oli usein aivan yläkanttin. Siellä ne roikkuivat listoilla, kun vähempää ei voinut tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ainakin ostajana tarjouskauppa tuntuu ikävältä. En viitsisi lähteä tarjouskauppaan, ellen sitten ehdottomasti haluaisi saada juuri sen asunnon.
Mikä siinä on ikävää? Miten se eroaa tarjouksen jättämisestä ns. hintapyyntö -asunnonmyynti-ilmoitukseen?
Normaalissa asuntokaupassa tiedän, millä hinnalla myyjä on valmis myymään asunnon, tarjouskaupassa siitä ei ole mitään käsitystä. Miksi näkisin vaivaa tehdäkseni tarjouksen, jos minulla ei ole mitään tietoa, onko sillä mahdollisuuksia mennä läpi? Näin siis silloin, jos tarjolla on samanarvoisia normaaleja kauppakohteita. Sitten tilanne muuttuu, jos tarjouskauppakohde on kerta kaikkiaan niin mahtava, että minun on pakko saada se.
Mutta yleensä en viitsi edes vaivautua tarjouskauppakohteen näyttöön, kun ei ole mitään käsitystä, onko kohteen hinta sellainen, että minulla olusi mahdollisuus ostaa se. Itse asiassa näyttöön menemiselle on vielä suurempi kynnys kuin tarjouksen tekemiselle.
Onko joku muka niin tyhmä, että laittaa lähtöhinnaksi hinnan, jolla EI ole valmis myymään? Te ette näemmä ymmärrä ollenkaan, mitä on ns. tarjauskauppa ja miten se eroaa käytännössä ns. normaalista asuntokaupasta. Niissä kun ei ole oikeastaan mitään eroa.
Ehkä en sitten ymmärrä, mutta tuskin olen ainoa ostajakandidaatti, joka ei tätä ymmärrä. Ainakin minä myyjänä miettisin, kannattaako käyttää kauppatapaa, joka pudottaa merkittävän osan mahdollisista ostajista pois. Ehkä me sitten olemme tyhmiä, mutta kohde voi mennä helpommin/paremmalla hinnalla kaupaksi, jos myös me tyhmät ostajat olemme kilpailemassa siitä.
Mä olen myynyt maaseudulla olevaa vanhaa taloa tarjouskaupalla. Tavoite hinta oli 70t ja lähtöhinta oli 40t, näin ehdotti välittäjä.
En kans oikein ymmärtänyt ideaa.. tulee vaan mieleen,että myyjä saadaan myymään pilkkahintaan, kun matalia tarjouksia ehkä tulee, vaikkei myyjä niitä oikeasti haluaisikaan. Välittäjän kannalta on parempi,että saa myydyksi, oli hinta mikä tahansa...
Enpä tiiä.
Up