Lue keskustelun säännöt.
Pystyykö 75-vuotias huolehtimaan koirasta tai kissasta? Äitini jäi leskeksi ja mietimme hänelle lemmikkieläintä.
12.12.2019 |
Mut tilanne on se että mekin autetaan lemmikin hoidossa. Mun tyttäreni on lupautunut viemään koiraa lenkeille jos on tarvis. Asutaan onneksi toisiamme lähellä.
Kommentit (52)
Kissa olisi ehdottomasti parempi vaihtoehto. Ei vaadi ulkoilua monta kertaa päivässä, ei ehkä lainkaan. Koirasta liian paljon työtä ja huolta. Äiti voi kaatua liukkaalla kelillä pimeässä, kun koiraa kusettaa.
Mutta. Jos hankitte sen kissan äidille, se tulee olemaan teidän vastuullanne. Nyt ja sitten, kun äiti ei enää kykene hoitamaan tai kuolee. Katit tuppaavat elämään jopa 20 v. Tyttärenne on siinä vaiheessa muuttanut muualle.
Kodinvaihtaja tai löytökissa eli aikuinen lemmikki voisi olla hyvä valinta,edellyttäes, että sopiva yksilö löytyy. Sopeutuvuus ja helppohoitoisuus ovat avainkriteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seniorikoiratkin etsivät kotia:
https://kulkurit.fi/category/kotia-etsivat-kaikki/kotia-etsivat-koirat-…
Otatte aikuisen sisäsiistin kissan löytöeläintalosta, vanha kissa, niin ei niin paljon leiki ja kaipaa enimmäkseen syliä yms. Valmiiksi leikattu ja rokotettu, kun löytöeläin talosta hankkii.
Pentua en enää tuossa iässä ottaisi, mutta aikuisia kissoja uutta kotia etsimässä on pilvin pimein, sellainen olisi hyvää seuraa yksinäiselle ja on paljon rauhallisempikin kuin aktiviteettia kaipaava pentu.
Vierailija kirjoitti:
Olisikohan mahdollista ottaa jo aikuinen kissa tai koira perheestä joka ei voi pitää enää eläintä esim allergian takia?
Pienet koirat ja kissat elävät jopa 20-vuotiaiksi, eli äitisi voi olla 95-vuotiaana vastuussa eläimestä, jos elää niin vanhaksi. 95-vuotiaalle koiran kanssa lenkkeily voi ottaa koville. Lisäksi entä jos äitisi kuolee, tuleeko eläin teille?
Meillä oli sellainen tilanne että jouduimme lapsemme allergian takia luopumaan koirastamme. Koira oli silloin viisivuotias. Mieheni vanhemmat ottivat koiran itselleen (olivat silloin n.70-vuotiaita). Nyt koira on kymmenvuotias ja miehen vanhemmat 75-vuotiaita. Heillä menee hienosti koiran kanssa mutta en usko että heilläkään tulisi mieleen hankkia enää toista koiraa kun nykyinen koira kuolee (on pieni rotu joten voi elää vielä vajaat kymmenenkin vuotta).
Vanhemman koiran kanssa myös hankala pentuvaihe on ohitettu. Muistan miten itse juostiin aamutakissa pentu sylissä kerrostalon portaita pihalle pissalle, siinä touhussa piti olla aika nopea!
Muutenhan eläin on hyvää seuraa vanhuksille. Koiran ongelmana on lenkitys, kissa voisi olla parempi vaihtoehto.
:D
Ei itseasiassa tarvi, jos kannat pentua "selallaan". Se nimittain tekee kaikkensa, ettei pissaa paalleensa.
Samalla kikalla pentu sankyyn yoksi --> ei pissaa omaan "pesaansa" --> ei tarvi vieda keskella yota pissalle.
Se pentu sit kyl jaa sinne sankyyn yoksi loppuelamakseen. Ja painaa nykyaan meidan tapauksessa 60 kg :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystyykö kyykistelemään esim kissan hiekkalaatikon siivoamisen ajaksi? Pystyykö 10 vuoden päästä, 20 vuoden päästä. Kuka vie eläinlääkäriin. Varahoitopaikka, jos joutuu sairaalaan.
Tuom ikäiselle lemmikki VAIN jos on sitten toinen hoitaja varalla, joka ottaa lemmikin jos alkuperäinen omistaja joutuu sairaalaan tai kuolee. Myös lemmikki kärsii omistajansa poismenosta ja ikävöi tätä. Ja vanhukselle raskas muuttaa hoitokotiin ilman lemmikkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En hankkisi eläintä noin iäkkäälle. Kissa tai koira elää helposti 10-20 vuotta, joten todennäköisesti omistaja kuolee ennen eläintä, ja uuteen kotiin sopeutuminen on eläimelle stressaavaa. Lisäksi iäkäs ihminen ei välttämättä jaksa tarjota virikkeitä, eli ulkoiluttaa koiraa tai leikkiä kissan kanssa tms. niin paljon kuin eläimelle olisi hyväksi.
Olen ottanut kolme aikuista koiraa eikä uuteen kotiin sopeutuminen ole mikään maailmanloppu, millaista peikkoa siitä yritetään välillä tehdä. Koiran elämänlaatu parani heittämällä, kun siirtyi muistisairaan/masentuneen vanhuksen kuoltua meille.
Vierailija kirjoitti:
Äiti itse vähän ehdotti lemmikin ottoa ja olis joku jolle puhua kotona. t.ap
Antakaa äidin itse viedä asiaa eteenpäin. Älkää te ottako vetovastuuta asiassa. Pahintahan olisi että tupsahtasitte kylään äidillenne, koiran kanssa,jota hän ei lopulta halunnutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö kyykistelemään esim kissan hiekkalaatikon siivoamisen ajaksi? Pystyykö 10 vuoden päästä, 20 vuoden päästä. Kuka vie eläinlääkäriin. Varahoitopaikka, jos joutuu sairaalaan.
Kissan hiekkalaatikonhan voi nostaa tasonkin päälle, kissa on jokseenkin mummoa ketterämpi.
Ja siinä vaiheessa kun ei pysty viemään kissaa eläinlääkäriin tms. alkaa ihminen jo itsekin todennäköisesti tarvitsemaan satunnaisesti apua, joten eiköhän perhe voi tarvittaessa kuljettaa/hoitaa kissaakin.
Mun 74-vuotias anoppi otti aikuisen sisäkissan, vaikka onkin monisairas. Hän pääsee kuitenkin liikkumaan ja pystyy huolehtimaan ruokkimiset ja kakkojen poiston hiekkalaatikosta (joku muu vaihtaa hiekat käydessään). Ihan hyvin on sujunut ja kissasta on hänelle paljon seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tärkeintä on, että vanhus pystyy vastaamaan edes jotenkin eläimenkin tarpeisiin (henkinen, ravinto, ulkoilu, virikkeet) eikä eläin ole vain vanhusta varten.
Tuon ikäisissä ihmisissä on tosi iso hajonta toimintakyvyn suhteen. Kasikymppisistä tädeistäni yksi jopa laskettelee (!) vielä ja toinen hoitaa koirat ongelmitta ja molemmat käyttävät älylaitteita jne. Naapurin rouva kulkee rollaattorin kanssa, mutta on tosi skarppi ja vielä koiraa ulos monta kertaa päivässä.
treffit kirjoitti:
Kai se riippuu tyypin kunnosta eika niinkaan iasta.
Huomioi sitten etta iso koira = 10 vuotta, pieni koira = 15 vuotta, kissa = 20 vuotta.
Eli jaksaako se aiti sitten 20 vuoden paastakin viela pitaa kissasta huolta?
Periaatteessa noin.
Yksi mahdollisuus olisi kyllä myös ottaa löytölästä tms. aikuinen kissa. Ei niin paljon riekkuisikaan kuin pentu.
75-vuotiaita on niin kovin erikuntoisia. Harvempi kuitenkaan enää pystynee niin reippaisiin ulkoilulenkkeihin mitä iso koira tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsesi on nyt sen ikäinen, että pystyy itsenäisesti ulkoiluttamaan koiraa, han ei ehkä asu enää teidän luonanne siinä kohtaa kun mummon kunto heikkenee niin, ettei enää pysty koiraansa ulkoiluttamaan.
Eli vaikka lapsesi nyt aluksi ulkoiluttaisi sitä koiraa aktiivisesti, hän ei välttämättä ole enää 10 vuoden kuluttua samalla tavalla käytettävissä siihen tehtävään, sillä hän saattaa asua hyvinkin kaukana teistä.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Kai se riippuu tyypin kunnosta eika niinkaan iasta.
Huomioi sitten etta iso koira = 10 vuotta, pieni koira = 15 vuotta, kissa = 20 vuotta.
Eli jaksaako se aiti sitten 20 vuoden paastakin viela pitaa kissasta huolta?
Periaatteessa noin.
Yksi mahdollisuus olisi kyllä myös ottaa löytölästä tms. aikuinen kissa. Ei niin paljon riekkuisikaan kuin pentu.
75-vuotiaita on niin kovin erikuntoisia. Harvempi kuitenkaan enää pystynee niin reippaisiin ulkoilulenkkeihin mitä iso koira tarvitsee.
Joo ja jos koira vetaa nurin, niin voi vanhat hauraat luut murtua...
Aikuinen kissa voisi olla sopiva, ei missään nimessä koiraa ja varsinkaan pentua, koska koulutus vaatii aikaa, taitoa ja hermoja. Jaksaako äitisi käyttää koiraa lenkillä monta kertaa päivässä? Ottakaa myös huomioon, että lemmikin eläinlääkärikäynnit yms ovat todennäköisesti teidän vastuulla, eikä se ole ilmaista lystiä.
Paljon näkee koiria vanhuksilla, ja säälittää miten huonossa kunnossa niiden turkit on, täynnä takkuja. Usea näkemäni koira myös linkuttaa jotakin tassua, huomaavatko vanhukset jos koira näyttää kipua ja vievätkö edes eläinlääkäriin..
No täytyy sitten ymmärtää se, että lemmikki elää todennäköisesti pidempään kuin äitinne. Ja lemmikin olisi tällöin tärkeä päästä lähipiiriin eli teille. Oletteko siihen valmiita? Jos olette niin sitten, mutta jos ette ole niin älkää ottako lemmikkiä ollenkaan.
Olen henkeen ja vereen koiraihminen, mutta tuossa tilanteessa ehkä kissa olisi parempi.
Koira vaatii ulkoilutusta ja seuraa paljon enemmän kuin kissa.
Ei kai ikä sitä kerro vaan mimmosessa kunnossa on. Tytär jaksaa lenkittää tasan ensimmäiseen vesisateeseen asti.Parempi ostaa vain pehmolelu koira.
Joka tapauksessa on otettava huomioon se, ettei lapsen lupaus pidä tai hänelle tulee muita esteitä. Täytyy olla todella reipas, jotta jaksaa jokaa aamu herätä aikaisin ulkoiluttamaan koiraa ennen kouluun menoa. Jonkun vuoden päästä kyseinen lapsi saattaa lähteä muualle opiskelemaan. Eli koiranhoitoa ei voi laskea tyttären varaan, vaikka hän tällä hetkellä olisi siihen halukas. Tällä hetkellä 75-vuotias pystyy huolehtimaan koirasta itse, mutta viiden vuoden päästä niin tyttären kuin vanhuksen tilanne voi olla täysin erilainen.