Lue keskustelun säännöt.
Hmm, miniä ei puhu minulle
12.12.2019 |
Mitenhän tähän nyt pitäisi suhtautua. Miniä ei kommunikoi kanssani lainkaan, ja poikani on kertonut minulle, että hänen kuulemma täytyy "hoitaa asiat minun kanssani". Minä luulin että meillä on ihan normaali ihmissuhde miniänkin kanssa, jossa me olemme molemmat yksilöitä ja kommunikoimme keskenämme meitä koskevista asioista. Mutta ilmeisesti poikani on jotenkin miniän asianhoitaja minun suuntaani, ja me miniän kanssa emme voi keskustella keskenämme.
Olisin ollut pyytämässä miniää illanviettoon muiden poikieni vaimojen ja itseni kanssa, olemme menossa leddaan ja syömään, mutta ilmeisesti kutsu täytyy välittää pojan kautta? Melko outoa, sanoisin.
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että poikasi erehtyi ottamaan noin tylsän vaimon. Mutta onneksi sulle sattui muita kivoja miniöitä!
Joo. Anopin viihdyttämistä vartenhan ne miniät ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö illanviettoja vietetä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kesken se on luontevaa?
Toivon kyllä, että poikani löytää kivan vaimon sitten joskus mutta mä en kyllä haluaisi miniää!
Täällä on niin karmeita ketjuja, että hirvittää!
Onneksi mulla on tytyäriäkin. Ehkä vävyt ei ole niin pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että poikasi erehtyi ottamaan noin tylsän vaimon. Mutta onneksi sulle sattui muita kivoja miniöitä!
Jos ei vaan välitä hengailla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai edes haluta tutustua?
Ja vielä se, että mitä sä vaadit muiden käytökseltä jotta he eivät olisi sun mielestäsi tylsiä? Eihän muiden velvollisuus ole olla sulle joku ohjelmanumero.
Ei anoppi ole joku random tuntematon sentään. Se on miehesi äiti ja lastesi mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniä on miniä, mutta ei sinun tarvitse hänestä kantaa huolta. Hän on aikuinen ihminen, jonka vapaa-aika on oma asia ja sinun ei sitä tarvitse yrittää täyttää. Etsi siis tapasi olla anoppi tällekin miniälle, mutta muista, että se voi olla erilainen kuin muiden miniöiden kanssa.
Olen ollut anoppini miniä jo yli 20 vuotta ja muutaman kerran tämän aikana olemme muuttaneet tapaamme olla yhdessä. Alussa emme olleet paljon ollenkaan, lasten myötä enemmän ja nyt kun lapset ovat teinejä, niin suhteemme on taas muuttunut. Toisin sanoen minun perheeni elämä muuttuu hieman koko ajan ja anopin pysyy aika lailla samanlaisena, joten anoppi on se joka muuntautuu meille ja tilanteeseen sopivaksi, jos haluaa elämässämme olla läsnä. Pääsääntönä on kuitenkin asialliset kohteliaat välit ja kaikki muu on plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Toivon kyllä, että poikani löytää kivan vaimon sitten joskus mutta mä en kyllä haluaisi miniää!
Täällä on niin karmeita ketjuja, että hirvittää!
Onneksi mulla on tytyäriäkin. Ehkä vävyt ei ole niin pahoja.
Jos ne tyttösi muistuttavat vähänkään äitiään, niin luultavasti ei tarvitse sietää niitä vävyjäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin sinä hoidat yhteydenpidon sen oman lapsesi kanssa.
Eikä sen miniän tarvitse iltojaan sinun kanssasi viettää.
Kyllä minä olen niiden muiden poikien vaimojen kanssa jutellut aina ihan normaalisti ilman, että pojat ovat olleet siinä välissä "tulkkaamassa". Miniät ovat ihan aikuisia naisia, ja kykeneviä hoitamaan omia asioitaan :)
Kaksi on lähdossä leffaan ja syömään, yksi sanoi ettei pääse (ihan ok!) ja tämä neljäs ei vastaa, vaan poikani oli yhteydessä ja sanoi että puolisonsa on pyytänyt häntä hoitamaan asioinnin minun kanssani.
Kyseessä siis aika tuore miniä, nämä muut ovat olleet kuvioissa jo kauemmin.
Eikä tietenkään tarvitse kanssani iltoja viettää, eihän kenenkään ihmisen tarvitse viettää aikaansa kenenkään kanssa. Ei kai tässä mistään pakosta ole kysymyskään, vaan ihan normaalista kanssakäymisestä ihmisten välillä...?
Ihmiset ovat erilaisia. Voisitko hyväksyä tämän "hankalan" miniäsi omana persoonanaan sen sijaan, että heijastat häneen odotuksia muiden lastesi puolisojen perusteella? Kuulun itse myös tähän joukkoon, jota ei kiinnosta hengailla anopin kanssa tai olla muutenkaan tekemisissä ellei ole pakko. Mies hoitaa suhteensa omaan sukuunsa ja minä omaani: minun vanhemmillani ei esimerkiksi ole mieheni numeroa, eikä mieheni vanhemmilla minun numeroani. Mies sekä anoppi onneksi hyväksyvät ja ymmärtävät tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että poikasi erehtyi ottamaan noin tylsän vaimon. Mutta onneksi sulle sattui muita kivoja miniöitä!
Jos ei vaan välitä hengailla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai edes haluta tutustua?
Ja vielä se, että mitä sä vaadit muiden käytökseltä jotta he eivät olisi sun mielestäsi tylsiä? Eihän muiden velvollisuus ole olla sulle joku ohjelmanumero.
Ei anoppi ole joku random tuntematon sentään. Se on miehesi äiti ja lastesi mummo.
Miehen voi valita, mutta tämän äitiä ei, joten anoppi voi olla täydellisen vieras ihminen. On ihan sama onko hän lasten mummo tai vasta poikaystävän äiti, niin vieras hän on joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävää, että poikasi erehtyi ottamaan noin tylsän vaimon. Mutta onneksi sulle sattui muita kivoja miniöitä!
Jos ei vaan välitä hengailla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai edes haluta tutustua?
Ja vielä se, että mitä sä vaadit muiden käytökseltä jotta he eivät olisi sun mielestäsi tylsiä? Eihän muiden velvollisuus ole olla sulle joku ohjelmanumero.
Ei anoppi ole joku random tuntematon sentään. Se on miehesi äiti ja lastesi mummo.
Miehen sukulainen. Ei muuta minulle.
Jos se ei lähde, anna olla.
Saamme kuitenkin vielä lukea täältä kun joku miniä valittaa, että anoppi ei kelpuuta häntä mukaan muiden miniöiden kanssa vietettäviin ravintola ja spa-iltoihin.
Kannattaa pitää poppareita kaapissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniällä on oma elämä, jota elää omalla tavallaan. Ei tämä maailma pyöri sinun ympärillä.
Eikö sulla ole omia ystäviä? Aika ymmärrettävää, ettei halua anopin kanssa mitään ylimääräisiä tapaamisia. Kerran vuodessa riittää hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppini pyörii täysin oman sukunsa ympärillä. Hänellä ei ole yhtään ulkopuolisia kontakteja.
En halua sinne vieraan suvun pieneen lammikkoon räpiköimään ympyrää.
Onko illanvietto sellainen joka on keksitty koska miehelläsi ja pojillasi on ensin ollut jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Jos se ei lähde, anna olla.
Saamme kuitenkin vielä lukea täältä kun joku miniä valittaa, että anoppi ei kelpuuta häntä mukaan muiden miniöiden kanssa vietettäviin ravintola ja spa-iltoihin.
Kannattaa pitää poppareita kaapissa.
Tai sitten ei. Hyvin mahdollista on, että tällä miniällä on muutakin elämää kuin anopin leffailta. Ehkä myöskään muiden miniöiden ja veljesten seura ei ole sitä parasta mahdollista vapaa-ajan ohjelmaa. Ehkä miniä olisi voinut lähteä miehensä kanssa kolmistren syömään tai sitten ei, kaikkia miniöitä ei vain voi valitettavasti niputtaa yhteen.
No jos nyt kuitenkin tehtäisiin muutama oletus. Miniää ei ole loukattu mitenkään, tai kukaan ei ainakaan ole tietoisesti sanonut tai tehnyt mitään, anoppi on normaali ihminen, eikä tuppaudu, utele tai muutenkaan käyttäydy typerästi, puolisot ja appikin ovat ok, niin miksi ei voisi itsekin käyttäytyä normaalin ihmisen tavoin? Miksi ei pysty itse kertomaan, missä mättää? Kysyn, koska tiedän tällaisen tapauksen, ja ihmetellen seuraan tilannetta. Apu kyllä kelpaa, muuten ollaan tuppisuuna ja naama norsunveellä.
Mutta joo, anoppi ja miniät yhdessä viihteellä on aika harvinaista. Asetelma on jo sinänsä hiukan jännitteinen, mutta voi toimiakin jos porukka on yhtään samanhenkinen. Jos joku ei ole, niin ristiriitoja tulee, se on varma.
Minusta kuitenkin peruslähtökohta ihmisten välisessä kanssakäymisessä on, että jokainen hoitaa itse viestittelyn, eikä minkään asianhoitajan kautta, vaikka olisikin puolison suvusta kyse.
Miniäsi voi tuntea olevansa ulkopuolinen, jos on luonteeltaan yhtään vetäytyvämpää sorttia. Silti pitäisi pystyä edes sanomaan, että kiitos, mutta ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
No jos nyt kuitenkin tehtäisiin muutama oletus. Miniää ei ole loukattu mitenkään, tai kukaan ei ainakaan ole tietoisesti sanonut tai tehnyt mitään, anoppi on normaali ihminen, eikä tuppaudu, utele tai muutenkaan käyttäydy typerästi, puolisot ja appikin ovat ok, niin miksi ei voisi itsekin käyttäytyä normaalin ihmisen tavoin? Miksi ei pysty itse kertomaan, missä mättää? Kysyn, koska tiedän tällaisen tapauksen, ja ihmetellen seuraan tilannetta. Apu kyllä kelpaa, muuten ollaan tuppisuuna ja naama norsunveellä.
Mutta joo, anoppi ja miniät yhdessä viihteellä on aika harvinaista. Asetelma on jo sinänsä hiukan jännitteinen, mutta voi toimiakin jos porukka on yhtään samanhenkinen. Jos joku ei ole, niin ristiriitoja tulee, se on varma.
Minusta kuitenkin peruslähtökohta ihmisten välisessä kanssakäymisessä on, että jokainen hoitaa itse viestittelyn, eikä minkään asianhoitajan kautta, vaikka olisikin puolison suvusta kyse.
Miniäsi voi tuntea olevansa ulkopuolinen, jos on luonteeltaan yhtään vetäytyvämpää sorttia. Silti pitäisi pystyä edes sanomaan, että kiitos, mutta ei kiitos.
Mikä ihmeen apu? Mistä tällainen oletus?
Ja eihän tuossa mikään mätä. Mies hoitaa oman sukunsa.
Vierailija kirjoitti:
No jos nyt kuitenkin tehtäisiin muutama oletus. Miniää ei ole loukattu mitenkään, tai kukaan ei ainakaan ole tietoisesti sanonut tai tehnyt mitään, anoppi on normaali ihminen, eikä tuppaudu, utele tai muutenkaan käyttäydy typerästi, puolisot ja appikin ovat ok, niin miksi ei voisi itsekin käyttäytyä normaalin ihmisen tavoin? Miksi ei pysty itse kertomaan, missä mättää? Kysyn, koska tiedän tällaisen tapauksen, ja ihmetellen seuraan tilannetta. Apu kyllä kelpaa, muuten ollaan tuppisuuna ja naama norsunveellä.
Mutta joo, anoppi ja miniät yhdessä viihteellä on aika harvinaista. Asetelma on jo sinänsä hiukan jännitteinen, mutta voi toimiakin jos porukka on yhtään samanhenkinen. Jos joku ei ole, niin ristiriitoja tulee, se on varma.
Minusta kuitenkin peruslähtökohta ihmisten välisessä kanssakäymisessä on, että jokainen hoitaa itse viestittelyn, eikä minkään asianhoitajan kautta, vaikka olisikin puolison suvusta kyse.
Miniäsi voi tuntea olevansa ulkopuolinen, jos on luonteeltaan yhtään vetäytyvämpää sorttia. Silti pitäisi pystyä edes sanomaan, että kiitos, mutta ei kiitos.
Mistä tiedät niin varmasti, ettei mitään loukkausta ole tapahtunut?
Voisin kuvitella, että oma anoppi kertoisi juuri noin meidän väleistä. "ikinä en oo mitään pahaa tehnyt, auttanut vaan ja silti se miniä vaan mököttää".
Jos ei vaan välitä hengailla tuntemattomien ihmisten kanssa, tai edes haluta tutustua?
Ja vielä se, että mitä sä vaadit muiden käytökseltä jotta he eivät olisi sun mielestäsi tylsiä? Eihän muiden velvollisuus ole olla sulle joku ohjelmanumero.