Omaisuuden lahjoittaminen vain yhdelle lapsista
Onko tällainen yleistä ja kuinka ylipäänsä sallittua, että vanhemmat antavat suurimman osan omaisuudestaan yhdelle lapsistaan lahjana eikä siis ennakkoperintönä?
Kaverin vanhemmat antoivat kaverin veljelle suvun maatilan metsineen ja peltoineen. Muuta omaisuutta vanhemmilla ei juuri ole. Onko tällainen oikeasti mahdollista Suomessa? Hirveetä, jos tosiaan mahdollista!
Kommentit (41)
Ihminen saa eläessään tehdä omille rahoilleen mitä haluaa, vaikka juoda ne tai lahjoittaa löytökissatalolle. Kenelläkään ei ole velvollisuutta jättää perintöä jollekin toiselle.
Vierailija kirjoitti:
On se mahdollista mutta vaatii kikkailua.
Mun luonnvikainen kotikiusaaja isä on siirtänyt perinnön vain yhdelle suosikkilapselleen. Meille kahdelle muulle kuuluisi lakiosa (puolet siitä mikä olisi normaali osuutemme, eli normaali osuus olisi 1/3, lakiosa vain puolet siitä) mutta isä on KIKKAILLUT asiat niin että mitään lakiosaa ei ole enää olemassa.
Suosikille on ostettu talo ja autot, annettu osakkeita, kaikki rehellisesti lahjakirjalla ja verot maksaen. Onaisuutta annettu pitkin matkaa ja myyty alihintaan esim mökki.
Viimeinen temppu oli ottaa iso henkivakuutus ja edunsaajana vain yksi lapsi.Kun sitten perunkirjoitus koittaa saadaan me ehkä 100e arvoinen lakiosa kun mitään ei ole jäljellä mistä ottaa. Ja yhdellä suosikkilapsella on talot, autot, mökki ja rahat.
Mahdollista on jos osaa vähän järkkäillä.
Kuulostaa siltä, että isäsi ei pidä teistä kahdesta. Sinun asemassasi painaisin vain isän kohdalla delete koko elämän suhteen ja aloittaisin puhtaalta pöydältä. Paras tapa haaskata paljon vuosia on itkeä epäreiluja vanhempia. nimim. kokemusta on
Joten älä tee sitä. Älä takerru johonkin asiaan, joka huijaa sinulta sen ainutkertaisen aikasi sinulta pois.
Ihmiset ml. vanhemmat voivat tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluavat. Esim. myydä tai lahjoittaa. Ja lahjoituksessa voi vielä laittaa että ei tulkita ennakkoperinnöksi.
Myymällä varat palaisivat vanhemmille, ja sitä kautta osa saattaisi aikanaan kiertää muillekin perillisille. Mutta jos ei ole laittaa rahaa ko. omaisuuden hankkimiseen, niin lahjoittamalla omaisuus saadaan siirrettyä haluttuun suuntaan. Useinhan vaan yksi perillinen on ollut maista ja metsistä kiinnostunut ja niiden hoidossa mukana, muut seilaavat omilla poluillaan eivätkä esim. metsienhoitoon osallistu.
Lahjavero tasoittanee tässä tapauksessa iloa.
Tietenkin ihmiset saavat tehdä omilla rahoillaan mitä haluavat, mutta jotenkin yllätyin, sillä luulin, että juurikin ns. lakiosa takaisi edes jokseenkin tasavertaisen kohtelun kaikille lapsille. Käy sääliksi tämä ystävä, sillä hän on matalapalkkaisella alalla. Mielestäni olisi ollut reilua jotenkin huomioida myös toinen lapsista. Ovat kuitenkin hyvissä väleissä ilmeisesti kaikki keskenään. Ap.
En usko, että lahjoittivat, koska ap:n kertomassa tapauksessa lahjavero on huiman iso, huomattavasti suurempi kuin mitä rahalla ostaessa joutuisi liitännäiskuluina maksamaan. Tuossa jää kaiken lisäksi ilman erilaisia verotukseen saatavia huojennuksia.
Tosin en ymmärrä mitä hirveää on siinä, että tekee omalla omaisuudellaan sitä, mitä haluaa. Mikä ap:n mielestä on se ikä, jonka jälkeen omaisuus ei ole enää omaa, vaan lapset saavat siitä päättää.
Aika hurjaa, kenellä noin epäreilu vanhempi. Ellei lapsi ole itse antanut syytä perinnöttä jättämiseen. Eikö suosikkilapsen oikeustajua ja omatuntoa myös paina tämmöinen.
Semmoisen voisin ymmärtää, että esim. 3 lapsesta 2 ovat olleet terveitä ja menestyneet taloudellisesti elämässään. Kolmas lapsi syyttään syrjäytynyt ja varaton.
Mieluusti antaisin hänelle suurimman osan mahd perinnöstä, esim. asunnon ja rahaa verojen maksuun.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin ihmiset saavat tehdä omilla rahoillaan mitä haluavat, mutta jotenkin yllätyin, sillä luulin, että juurikin ns. lakiosa takaisi edes jokseenkin tasavertaisen kohtelun kaikille lapsille. Käy sääliksi tämä ystävä, sillä hän on matalapalkkaisella alalla. Mielestäni olisi ollut reilua jotenkin huomioida myös toinen lapsista. Ovat kuitenkin hyvissä väleissä ilmeisesti kaikki keskenään. Ap.
Mikä ihmeen lakiosa? Eikö se ole vasta kuoleman jälkeen maksettava asia, ei mikään vanhempien eläessä heidän omaisuudestaan nyhdettävä osuus.
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa, kenellä noin epäreilu vanhempi. Ellei lapsi ole itse antanut syytä perinnöttä jättämiseen. Eikö suosikkilapsen oikeustajua ja omatuntoa myös paina tämmöinen.
Semmoisen voisin ymmärtää, että esim. 3 lapsesta 2 ovat olleet terveitä ja menestyneet taloudellisesti elämässään. Kolmas lapsi syyttään syrjäytynyt ja varaton.
Mieluusti antaisin hänelle suurimman osan mahd perinnöstä, esim. asunnon ja rahaa verojen maksuun.
Miten se elävä oikein peritään?
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ml. vanhemmat voivat tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluavat. Esim. myydä tai lahjoittaa. Ja lahjoituksessa voi vielä laittaa että ei tulkita ennakkoperinnöksi.
Myymällä varat palaisivat vanhemmille, ja sitä kautta osa saattaisi aikanaan kiertää muillekin perillisille. Mutta jos ei ole laittaa rahaa ko. omaisuuden hankkimiseen, niin lahjoittamalla omaisuus saadaan siirrettyä haluttuun suuntaan. Useinhan vaan yksi perillinen on ollut maista ja metsistä kiinnostunut ja niiden hoidossa mukana, muut seilaavat omilla poluillaan eivätkä esim. metsienhoitoon osallistu.
Lahjavero tasoittanee tässä tapauksessa iloa.
Hyvä pointti. Aloituksesta ei selviä, miten paljon kukin perillinen on osallistunut tämän omaisuuden hoitoon. Kyllä minäkin kikkailisin omaisuutta juuri sille, joka on oikeasti viitsinyt osallistua. Jos siis näin edes tässä tapauksessa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa, kenellä noin epäreilu vanhempi. Ellei lapsi ole itse antanut syytä perinnöttä jättämiseen. Eikö suosikkilapsen oikeustajua ja omatuntoa myös paina tämmöinen.
Semmoisen voisin ymmärtää, että esim. 3 lapsesta 2 ovat olleet terveitä ja menestyneet taloudellisesti elämässään. Kolmas lapsi syyttään syrjäytynyt ja varaton.
Mieluusti antaisin hänelle suurimman osan mahd perinnöstä, esim. asunnon ja rahaa verojen maksuun.Miten se elävä oikein peritään?
? Oletko tyhmä vai esitätkö?
Omaisuudestaan voi päättää jo eläessään esim. lahjoittamalla ja testamenttaamalla.
Perittävän kuoltua muut rintaperilliset voivat vaatia lakiosan täydennystä, jos kyseessä on suosiolahja. Vaatimuksen menestykseen vaikuttaa lahjan antamisen ja perittävän kuoleman välissä kulunut aika, lahjan antamisen tarkoitus ja muut olosuhteet.
Juu, eläessään ehtii kyllä asiat järjestelemään niin, ettei lakiosaa juuri jää jaettavaksi. Omaisuus on jo muiden hallussa. Mutta jos tällaista järjestelyä aktiivisesti käyttää, niin yleensä välit on aiemmin menneet poikki vanhempien ja muiden perillisten välillä.
Ap tapauksessa lienee valittu sopivin jatkaja maille ja männiköille, sukupolvenvaihdoksen voi monella tapaa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ml. vanhemmat voivat tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluavat. Esim. myydä tai lahjoittaa. Ja lahjoituksessa voi vielä laittaa että ei tulkita ennakkoperinnöksi.
Myymällä varat palaisivat vanhemmille, ja sitä kautta osa saattaisi aikanaan kiertää muillekin perillisille. Mutta jos ei ole laittaa rahaa ko. omaisuuden hankkimiseen, niin lahjoittamalla omaisuus saadaan siirrettyä haluttuun suuntaan. Useinhan vaan yksi perillinen on ollut maista ja metsistä kiinnostunut ja niiden hoidossa mukana, muut seilaavat omilla poluillaan eivätkä esim. metsienhoitoon osallistu.
Lahjavero tasoittanee tässä tapauksessa iloa.Hyvä pointti. Aloituksesta ei selviä, miten paljon kukin perillinen on osallistunut tämän omaisuuden hoitoon. Kyllä minäkin kikkailisin omaisuutta juuri sille, joka on oikeasti viitsinyt osallistua. Jos siis näin edes tässä tapauksessa on.
Veli on osallistunut jonkin verran maatilan hoitoon aikuisiällä, mutta hän on tehnyt sitä työkseen, eli vanhemmat ovat maksaneet hänelle palkkaa. Kyseessä on ystävän isän lapsuuden tila. Ei näiden vanhempien oma kotitila. Ap.
Lahjaverosta saa ISON siivun pois esim. kiinteistön hallintaoikeuden pidättämisellä elinajaksi.
Muut lapset perivät sitten loput. Kyllä varmaan jotenkin hoidettu että kaikki saa saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Lahjaverosta saa ISON siivun pois esim. kiinteistön hallintaoikeuden pidättämisellä elinajaksi.
Vain asuinkiinteistöstä, ei maatilasta. Jos maatilan arvo on 1 000 000 e ja asunnon 30 000 e, niin hallintaoikeus koskee yleensä vain asuntoa. Jos taas jättää hallintaoikeuden koko kiinteistöön metsineen ja peltoineen, niin silloin pitänee myös tehdä siellä työt ja saada tuotto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa, kenellä noin epäreilu vanhempi. Ellei lapsi ole itse antanut syytä perinnöttä jättämiseen. Eikö suosikkilapsen oikeustajua ja omatuntoa myös paina tämmöinen.
Semmoisen voisin ymmärtää, että esim. 3 lapsesta 2 ovat olleet terveitä ja menestyneet taloudellisesti elämässään. Kolmas lapsi syyttään syrjäytynyt ja varaton.
Mieluusti antaisin hänelle suurimman osan mahd perinnöstä, esim. asunnon ja rahaa verojen maksuun.Miten se elävä oikein peritään?
? Oletko tyhmä vai esitätkö?
Omaisuudestaan voi päättää jo eläessään esim. lahjoittamalla ja testamenttaamalla.
No miten se elävä peritään? Lahja ei ole perintö. Ennakkoperintö on ennakkoperintö, ei lahja.
Vierailija kirjoitti:
Muut lapset perivät sitten loput. Kyllä varmaan jotenkin hoidettu että kaikki saa saman verran.
U think so?
Kaverin isän salaiset pankkitilit Sweitsissä, maybe?
Vierailija kirjoitti:
Muut lapset perivät sitten loput. Kyllä varmaan jotenkin hoidettu että kaikki saa saman verran.
Ilmeisesti näin ei ole, sillä ystävän mukaan isänsä oli vielä korostanut erikseen, ettei tätä sitten huomioida varsinaisessa perinnönjaossa. Ja muuta omaisuutta ei ole lähellekään niin paljoa. Harmittaa ystävän puolesta, kun hänellä on aina aiemmin ollut läheiset välit perheeseensä, mutta nyt mietin, että mitä tästä seuraa...Ap.
On se mahdollista mutta vaatii kikkailua.
Mun luonnvikainen kotikiusaaja isä on siirtänyt perinnön vain yhdelle suosikkilapselleen. Meille kahdelle muulle kuuluisi lakiosa (puolet siitä mikä olisi normaali osuutemme, eli normaali osuus olisi 1/3, lakiosa vain puolet siitä) mutta isä on KIKKAILLUT asiat niin että mitään lakiosaa ei ole enää olemassa.
Suosikille on ostettu talo ja autot, annettu osakkeita, kaikki rehellisesti lahjakirjalla ja verot maksaen. Onaisuutta annettu pitkin matkaa ja myyty alihintaan esim mökki.
Viimeinen temppu oli ottaa iso henkivakuutus ja edunsaajana vain yksi lapsi.
Kun sitten perunkirjoitus koittaa saadaan me ehkä 100e arvoinen lakiosa kun mitään ei ole jäljellä mistä ottaa. Ja yhdellä suosikkilapsella on talot, autot, mökki ja rahat.
Mahdollista on jos osaa vähän järkkäillä.