Lue keskustelun säännöt.
Eh. Anoppi lähettää minulle miehen sukulaisten osoitteita joulukortteja varten
11.12.2019 |
En kyllä ajatellut miehen mummoille, tädeille ym. kortteja kirjoitella kun omiakin sukulaisia on riittämiin. Onko tää joku yleinenkin ajatus että vaimon kuuluu hoitaa yhteydenpito miehenkin sukulaisiin?
Kommentit (334)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän jotenkin outona, jos molemmat laittavat omat korttinsa. Meillä miehen mummo varmaan luulisi, että olemme eronneet, jos mies laittaisi omat korttinsa. Ja entä yhteiset ystävät, saavatko he molemmilta omat korttinsa?
Meillä molemmat istuvat saman pöydän ääreen ja yhdessä päätetään kenelle kortteja lähetetään ja korttiin tulee molempien nimet.
Tuntuisi oudolta, jos lähettäisin tädilleni kortin, jossa olisi vain mun nimi, kun miehen kanssa olla yhdessä tekemisen tädin kanssa.Hölmö. Eihän kukaan ole käskenyt laittaa omia kortteja, vaan että mies lähettää kortit omalle suvulleen ja vaimo omalleen.
Ja sitten se toinen puoliso vain kuittaa nimensä siihen toisen valmiiksi laittamiin kortteihin ennen lähettämistä.
Jos on lapsia voi kirjoittaa vain "Maija perh" tai "Matti perh".
Jo on vaikeaksi tehty joulukorttien lähettäminen.
Ja miksi minun pitäisi laittaa nimeni, jos mies haluaa muistaa joulukortilla vaikka kalakaveriaan tai hirviporukan jäsentä, jota en edes tunne. Ainakin meillä on laaja ystäväpiiri ja lähetetään myös henk.koht.kortteja.
Ja miksi niitä joulukortteja ei voisi tehdä miehen kanssa yhdessä?
Ei tietenkään sitten laita nimeä jos ei tunne saajaa.
Tuo on kaikkein helpoin, nopein ja vaivattomin tapa hoitaa asia. Itse teet siitä jotain täysin mystistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen tämän ongelman olevan vain perheissä, jossa nainen päättää, millaisia kortteja lähetetään, miten vietetään joulua, mitä syödään ja ketä pyydetään jouluksi kylään eli nainen on perheen "pomo", eikä asioista neuvotella tai päätetä perheessä yhdessä.
Meillä korttien kirjoittaminen ja lähettäminen on yhteinen kiva hetki, joka aloitetaan jo eka adventtina ja jouluvalot syttyvät. Ja siitä on muodostunut jo vanha perinne. Ja jos jomman kumman vanhemmat tai isovanhemmat antavat osoitelistan, niin ei se meille olisi ongelma.
Ei vaan se on ongelma perheissä joissa miehen suku kuvittelee saaneensa miniästä piian/sihteerin.
Olen aina ihmetellyt näitä joulukortteja, jossa toivojana on "Liisa perheineen tai Matti perheineen" ja ei voi välttyä ajatukselta, että ovat eroamassa tai toinen osapuoli ei halua lähettää korttia.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt näitä joulukortteja, jossa toivojana on "Liisa perheineen tai Matti perheineen" ja ei voi välttyä ajatukselta, että ovat eroamassa tai toinen osapuoli ei halua lähettää korttia.
Vanha sivistynyt tapa. Itse ihmettelne näitä kortteja joihin luetellaan lemmikkimarsutkin. Ihan kuin ei oikein tiedettäisi ollaanko perhe vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Liittyy miehensä sukuun mennessään naimisiin tämän kanssa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ei tässä ole mitään jossittelua.
Ja mies vaimonsa sukuun. Mutta verisuvut on sitten erikseen.
Minä en luojan kiitos ole sen apinalauman kanssa sukua kuin avioliiton kautta, Toivottavasti lapset saa paremman perimän kun mun oman apinalauman veri sekottu tohon miehen puolen vereen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Liittyy miehensä sukuun mennessään naimisiin tämän kanssa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ei tässä ole mitään jossittelua.Ja mies vaimonsa sukuun. Mutta verisuvut on sitten erikseen.
Minä en luojan kiitos ole sen apinalauman kanssa sukua kuin avioliiton kautta, Toivottavasti lapset saa paremman perimän kun mun oman apinalauman veri sekottu tohon miehen puolen vereen.
Mun lapset on onneksi adoptoituja, eikä missään tekemisissä ko ääliöiden kanssa. Nimikin on miunn. Mies pääsi kaverien ja hyvän koulun turvin pois ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen tämän ongelman olevan vain perheissä, jossa nainen päättää, millaisia kortteja lähetetään, miten vietetään joulua, mitä syödään ja ketä pyydetään jouluksi kylään eli nainen on perheen "pomo", eikä asioista neuvotella tai päätetä perheessä yhdessä.
Meillä korttien kirjoittaminen ja lähettäminen on yhteinen kiva hetki, joka aloitetaan jo eka adventtina ja jouluvalot syttyvät. Ja siitä on muodostunut jo vanha perinne. Ja jos jomman kumman vanhemmat tai isovanhemmat antavat osoitelistan, niin ei se meille olisi ongelma.
Ei vaan se on ongelma perheissä joissa miehen suku kuvittelee saaneensa miniästä piian/sihteerin.
Oman havaintoni mukaan monessa perheessä nainen ihan itse haluaa ottaa piian/sihteerin roolin itselleen ja pitää siitä kiinni kynsin ja hampain kiinni ja päätösvallan itsellään.
Meillä mies ja hänen veljensä ostaa yhteisen lahjan äidilleen ja kyllä se on kälyni, joka usein haluaa laittaa näppinsä peliin ja ohjailee miestään, mikä lahja olisi sopiva lahja anopille. Minulla on kiva anoppi, enkä sotkeudu heidän juttuihin, mutta voisin kuvitella anopin antavan kälylle osoitelistan, kun siellä käly päättää mitä perheessä tehdään. Ja se ulkopuolisille on muotoutunut ihan kälyn oman käytöksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen tämän ongelman olevan vain perheissä, jossa nainen päättää, millaisia kortteja lähetetään, miten vietetään joulua, mitä syödään ja ketä pyydetään jouluksi kylään eli nainen on perheen "pomo", eikä asioista neuvotella tai päätetä perheessä yhdessä.
Meillä korttien kirjoittaminen ja lähettäminen on yhteinen kiva hetki, joka aloitetaan jo eka adventtina ja jouluvalot syttyvät. Ja siitä on muodostunut jo vanha perinne. Ja jos jomman kumman vanhemmat tai isovanhemmat antavat osoitelistan, niin ei se meille olisi ongelma.
Ei vaan se on ongelma perheissä joissa miehen suku kuvittelee saaneensa miniästä piian/sihteerin.
Oman havaintoni mukaan monessa perheessä nainen ihan itse haluaa ottaa piian/sihteerin roolin itselleen ja pitää siitä kiinni kynsin ja hampain kiinni ja päätösvallan itsellään.
Meillä mies ja hänen veljensä ostaa yhteisen lahjan äidilleen ja kyllä se on kälyni, joka usein haluaa laittaa näppinsä peliin ja ohjailee miestään, mikä lahja olisi sopiva lahja anopille. Minulla on kiva anoppi, enkä sotkeudu heidän juttuihin, mutta voisin kuvitella anopin antavan kälylle osoitelistan, kun siellä käly päättää mitä perheessä tehdään. Ja se ulkopuolisille on muotoutunut ihan kälyn oman käytöksen perusteella.
EI HALUA.
Sitä roolia tungetaan hänelle.
Meillä muuten kälyni soittaa minulle, että appi/anoppi tarvitsee lahjan. Minä maksan, ostan kortin, käly kirjoittaa nimensä korttiin ja ojentaa lahjan ja saa kiitokset. Kertaakaan ei ole tullut appivanhemmilta tullut edes kiitostekstaria. Kälyä kiitellään meille vuolaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ihmetellyt näitä joulukortteja, jossa toivojana on "Liisa perheineen tai Matti perheineen" ja ei voi välttyä ajatukselta, että ovat eroamassa tai toinen osapuoli ei halua lähettää korttia.
Vanha sivistynyt tapa. Itse ihmettelne näitä kortteja joihin luetellaan lemmikkimarsutkin. Ihan kuin ei oikein tiedettäisi ollaanko perhe vai ei.
Vanha perinne on kyllä lähettää toivomus molempien nimissä esim. "Matti ja Liisa perheineen". Samoin kutsut molempien nimissä.
Ihan sama myös kortin saajaksi, molempien puolison nimi, jos se on tarkoitettu myös puolisolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Sehän ei edes ole mielipidekysymys, vaan juridinen sitoumus. Kyllä nainen liittyy miehen suvunjäseneksi avioliiton kautta ja myös toisinpäin, mies tulee naisen suvun viralliseksi jäseniksi.
Puoliso liittyy miehen/naisen viralliseksi suvunjäseneksi avioliiton kautta tai jos heillä yhteinen lapsi. Eikä siinä kysellä haluuko vai ei. Ja se säilyy ikuisesti, vaikka avioliitto päättyisi eroon tai kuolisi.
Ja nämä tiedot näkyvät kaikissa virallisissa asiakirjoissa ja sukuselvityksissä ikuisestä. Jos useampi avioliitto, ne erotellaan 1. puoliso, 2. puoliso jne.
Missään virallisessa asiakirjassa ei luetella puolison sukulaisia, vain se puoliso, jonka kanssa on solmittu juridinen sopimus eli avioliitto. Jos esimerkiksi minusta olisi tullut miehen suvun virallinen jäsen, niin sitten minä olisin perinyt oman osani apen perinnöstä. Eipä tullut kutsua perunkirjoitukseen eikä tilille tullut euroakaan, miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Sehän ei edes ole mielipidekysymys, vaan juridinen sitoumus. Kyllä nainen liittyy miehen suvunjäseneksi avioliiton kautta ja myös toisinpäin, mies tulee naisen suvun viralliseksi jäseniksi.
Puoliso liittyy miehen/naisen viralliseksi suvunjäseneksi avioliiton kautta tai jos heillä yhteinen lapsi. Eikä siinä kysellä haluuko vai ei. Ja se säilyy ikuisesti, vaikka avioliitto päättyisi eroon tai kuolisi.
Ja nämä tiedot näkyvät kaikissa virallisissa asiakirjoissa ja sukuselvityksissä ikuisestä. Jos useampi avioliitto, ne erotellaan 1. puoliso, 2. puoliso jne.
eikä liity millään tapaa juridisesti miehen sukulaisten sukulaiseksi 😂 meinaatko että tulee perintöoikeutta appivanhempiin tms? Ei tule, ei yhtään mitään juridista sidettä muihin, vain siihen puolisoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen tämän ongelman olevan vain perheissä, jossa nainen päättää, millaisia kortteja lähetetään, miten vietetään joulua, mitä syödään ja ketä pyydetään jouluksi kylään eli nainen on perheen "pomo", eikä asioista neuvotella tai päätetä perheessä yhdessä.
Meillä korttien kirjoittaminen ja lähettäminen on yhteinen kiva hetki, joka aloitetaan jo eka adventtina ja jouluvalot syttyvät. Ja siitä on muodostunut jo vanha perinne. Ja jos jomman kumman vanhemmat tai isovanhemmat antavat osoitelistan, niin ei se meille olisi ongelma.
Ei vaan se on ongelma perheissä joissa miehen suku kuvittelee saaneensa miniästä piian/sihteerin.
En ymmärä. Mitä ihmeen piikuutta siinä nyt on jos kortteja kirjoittaa. Meillä ainakin kirjurina on se, kellä on selvin/kaunein käsiala. Tuskimpa ne nyt tuommosen miniän varaan mitään laskee. Ensi vuonna ei kukaan odota tältä naiselta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä ihme käsitys, mikä joillakin vanhemmilla ihmisillä on pariskunnan työnjaosta. Oon kanssa saanut monet vihat niskoilleni, kun en ole lähetellyt joulukortteja tai mennyt joihinkin kissanristiäisiin, joiden olemassaolosta en ole edes tiennyt. Miestäni ei kiinnosta tuollaiset eikä odota minunkaan niitä puolestaan hoitavan, mutta laaja suku kyllä muistaa aina minulle valittaa, kun "ette sitten tulleet". En itse lähetä joulukortteja kenellekään ja suvussamme ei vietetä muita kuin suurempia juhlia (häät, valmistujaiset, "pyöreät"-synttärit jne.). Miehen sukulaiset taas loukkaantuvat (minulle), jos ei mennä isotädin uuden puolison nimpparikahveille. Sen lisäksi anoppi lähettelee lapsilleen jatkuvasti viestejä, jossa muistuttaa "Tänään on sitten papan nimpparit, muista onnitella" ja jos ei parissa tunnissa kuittaa hänelle, tulee viesti "muistitko soittaa ja onnitella" ja lopulta tulee soitto, jos ei vastaa mitään. Ihmekös tuo, jos mies ei oikein jaksa aina :D
Niin katsos kun meillä varttuneemmilla on käytöstavat, niin pakkohan niitä on yrittää oprttaa teille nuorille itsekkäille.
Mutta miksi ette opeta niitä omalle pojallenne vaan miniälle?
No pojillahan on jo käytöstavat. Miniöille yritetään opettaa, ei tunnu menevän vaan perille. Mitähän siellä yläpäässä on?
Tässä oli kyse joulukorteista ja osoitteiden antamisesta miniälle. Eli jos poikasi osaa käytöstavat = tässä yhteydessä osaa lähettää sinun sukulaisillesi joulukortit, niin miksi annat heidän osoitteitaan miniälle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Forwardoi ne miehellesi ja lähetä anopille että "kiitos, välitin osoitteet Mikolle!"
Ja en tiedä onko nykyään enää tavallista. Minä en ole ikinä hoitanut yhteydenpitoa miehen sukuun.
En ymmärrä tätä vastakkainasettelua, tosin lieneekin vain vauvapalstailmiö. Itselläni on tapana lähetellä kortteja/muistamisia minulle tärkeille henkilöille, joita haluan ilahduttaa. Näihin tärkeisiin henkilöihin kuuluvat omieni lisäksi myös mieheni vanhemmat, sisarukset ja muut sukulaiset, joista pidän ja koen läheisiksi. Ja kun haluan heitä vaikkapa joulutervehdyksellä muistaa, miksi en lisäisi siihen myös mieheni nimeä? Mi
Ettekö te jokainen-hoitakoon-omat-sukulaisensa-ja-asiansa -ihmiset pidä puolisonne sukulaisia omaan lähipiiriinne kuuluvina ihmisinä? Ei toki jokaista pikkuserkun enon isotätiä mutta lähimpiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen tämän ongelman olevan vain perheissä, jossa nainen päättää, millaisia kortteja lähetetään, miten vietetään joulua, mitä syödään ja ketä pyydetään jouluksi kylään eli nainen on perheen "pomo", eikä asioista neuvotella tai päätetä perheessä yhdessä.
Meillä korttien kirjoittaminen ja lähettäminen on yhteinen kiva hetki, joka aloitetaan jo eka adventtina ja jouluvalot syttyvät. Ja siitä on muodostunut jo vanha perinne. Ja jos jomman kumman vanhemmat tai isovanhemmat antavat osoitelistan, niin ei se meille olisi ongelma.
Ei vaan se on ongelma perheissä joissa miehen suku kuvittelee saaneensa miniästä piian/sihteerin.
En ymmärä. Mitä ihmeen piikuutta siinä nyt on jos kortteja kirjoittaa. Meillä ainakin kirjurina on se, kellä on selvin/kaunein käsiala. Tuskimpa ne nyt tuommosen miniän varaan mitään laskee. Ensi vuonna ei kukaan odota tältä naiselta yhtään mitään.
Ihan defaulttina kenenkään ei kuulu odottaa miniältään tai vävyltään mitään. Pyynnöt ja toiveet kuuluu lähettää omalle aikuiselle lapselleen. Vaatimuksia ei pidä osoittaa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Liittyy miehensä sukuun mennessään naimisiin tämän kanssa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ei tässä ole mitään jossittelua.Ja mies vaimonsa sukuun. Mutta verisuvut on sitten erikseen.
Minä en luojan kiitos ole sen apinalauman kanssa sukua kuin avioliiton kautta, Toivottavasti lapset saa paremman perimän kun mun oman apinalauman veri sekottu tohon miehen puolen vereen.
Sitä saa mitä on tilannut. Ja ihanko vapaaehtoisesti menit naimisiin ja teit vielä lapsia tuon apinalauman kanssa. Eikö hälytyskellot soineet? Mikä esti sinua naimasta arvoistasi sukua. Ja puhut vielä monikossa lapsista eli erehdyksiä on tullut tehtyä useampia.
Tosiaan laitat vaan ne osoitteet miehellesi ja jatkat elämääsi. En minä ainakaan ole tässä 15 vuoden aikana yhtään joulukorttia tai muutakaan juttua lähettänyt miehen sukulaisille tai kummilapsille. Minulla ei ole omia kummilapsia, koska en kuulu kirkkoon mutta en ole myöskään joulukortteja lähetellyt kuin hyville ystäville.
Vierailija kirjoitti:
Pidän jotenkin outona, jos molemmat laittavat omat korttinsa. Meillä miehen mummo varmaan luulisi, että olemme eronneet, jos mies laittaisi omat korttinsa. Ja entä yhteiset ystävät, saavatko he molemmilta omat korttinsa?
Meillä molemmat istuvat saman pöydän ääreen ja yhdessä päätetään kenelle kortteja lähetetään ja korttiin tulee molempien nimet.
Tuntuisi oudolta, jos lähettäisin tädilleni kortin, jossa olisi vain mun nimi, kun miehen kanssa olla yhdessä tekemisen tädin kanssa.
Ei tässä mistään erillisistä korteista ole kyse vaan siitä kuka tekee työn. Tietenkin molempien nimet samaan korttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko oikeasti sitä mieltä, että ette
kuulu aviomiehenne sukuun? Kyllä kuulutte, ei siinä mielipiteet auta.Ymmärrän että ennen kuului tosiaan sukuun, kun muutettiin sinne miehen suvun tiloille, linnaan tai torppaan. Nykyäänminusta erikoista jos nainen liittyisi miehen sukuun avioliitossa.
Liittyy miehensä sukuun mennessään naimisiin tämän kanssa. Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Ei tässä ole mitään jossittelua.Ja mies vaimonsa sukuun. Mutta verisuvut on sitten erikseen.
Minä en luojan kiitos ole sen apinalauman kanssa sukua kuin avioliiton kautta, Toivottavasti lapset saa paremman perimän kun mun oman apinalauman veri sekottu tohon miehen puolen vereen.Mun lapset on onneksi adoptoituja, eikä missään tekemisissä ko ääliöiden kanssa. Nimikin on miunn. Mies pääsi kaverien ja hyvän koulun turvin pois ajoissa.
Melkosen harvinainen sukunimi, Miunn.
Jo on vaikeaksi tehty joulukorttien lähettäminen.
Ja miksi minun pitäisi laittaa nimeni, jos mies haluaa muistaa joulukortilla vaikka kalakaveriaan tai hirviporukan jäsentä, jota en edes tunne. Ainakin meillä on laaja ystäväpiiri ja lähetetään myös henk.koht.kortteja.
Ja miksi niitä joulukortteja ei voisi tehdä miehen kanssa yhdessä?