Millaisesta ihmisestä et ole pitänyt heti ensi tapaamisella? Auttakaa pohtimaan, mikä minussa on vikana
Jos ensin rajataan pois kaikki ne, joilla ei ole hygienia kunnossa ja joilla elämäntapaongelmat näkyy päälle päin jne., niin millainen oli se naispuoleinen ihminen, josta et pitänyt?
Minun on vaikea saada ystäviä, tai edes kavereita. Usein tuntuu, että peli on pelattu heti kättelyssä, vaikka en ole ehtinyt sanomaan tai tekemään mitään. Tuntuu, että joudun tehdä ison työn, että ihmiset lämpenevät minulle, oli kyse sitten kaupan myyjästä tai uudesta naapurista tai tuttavasta. Ja tässä tuntuu olevan kaksi ääripäätä: mummot ja lapset pitävät minusta, muut ei. En siis voi näyttää ainakaan kovin pelottavalta? Miehet eivät lähesty kuin humalassa baarissa, tuijottavat kyllä joskus.
Mietin tänäänkin, että näkyykö elämäntilanteeni ihmisille sitten päälle päin? Kukaanhan ei sitä tiedä, ja muille näytän "vain" kotiäidiltä jolla on työssäkäyvä mies ja kulissit normaaliin tapaan pystyssä. En siis ole työelämässä, enkä varmaan koskaan tule olemaankaan. Mutta omasta mielestäni pukeudun tavallisen siististi, olen harjannut hampaat ja hiukset ja osaan hymyillä ja hallitsen käytöstavat. Mikä se poistyöntävä juttu on?
Kommentit (96)
Kolme asiaa.
1. Nasaali ja naukuva ääni. Esim. amerikkalaisten naisten kovaääninen "hi" tai "hello" naukuen ja venyttäen sanaa. Yäkk.
2. Jutellessaan henkilö nostaa silmäluomia ylös pitäen kuitenkin silmiä kiinni. Jösses miten ärsyttävää.
3. 15 min tuttavuuden jälkeen ihminen on ehtinyt kertoa kautta rantain kuinka käy joka vuosi Meksikossa tai Kanadassa. (Esim. mä ostan näitä knick knackejä joka vuosi Torontosta). Siis leveilee heti ensi sekunneilla, eikä tajua, että juttukaveri on mahdollisesti matkustellut paljon enemmän. Kiusallista.
Olen samanlainen. Minusta ei vaan pidetä. Monet olettavat minusta jotain negatiivista myös jo heti ennen kuin olen ehtinyt sanomaan mitään. Itse suhtaudun positiivisesti yleensä lähtökohtaisesti kaikkiin, joten monen suhtautuminen tuleekin yllätyksenä.
Uskon, että johtuu siitä, että en ole kovin kaunis. Olen kai erikoisen näköinen, isonenäinen jne. Monet miehet ovat kuitenkin pitäneet ulkonäöstäni ilmeisesti kun ovat toipuneet ”alkujärkytyksestä”. Mutta kun olen mennyt tapaamaan miehen kavereita ensimmäistä kertaa, kaikki ovat olleen ihmeissään. Eräs jopa sanoi miehelle, että olen aika erikoisen näköinen.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisista jotka ei pidä minusta. Hyökkäävistä, piikikkäistä, tylyistä, niistä jotka tietää kaiken paremmin. Jos joku ihmistyyppi täytyy sanoa niin naistyyppi ”yksi jätkistä” on itselleni vaikea. Minä en ole yksi jätkistä, olen suunnilleen vastakohta ja tiedän ärsyttäväni näitä jätkänaisia, joten pysyttelen pois tieltä.
Onko ne laittaneet sinut tieltä ?
Sanna Marinia inhosin heti ensitapaamisella.
Vaikea sanoa kun tavatessa huomaa asioita joita ei osaa eritellä jos siitä kysyy ilman sitä tapaamista.
Sellaisista jotka ovat minulle epäystävällisiä tai päästävät jotain pyytämättömiä ihme kommentteja tms.
Vierailija kirjoitti:
Kolme asiaa.
1. Nasaali ja naukuva ääni. Esim. amerikkalaisten naisten kovaääninen "hi" tai "hello" naukuen ja venyttäen sanaa. Yäkk.
2. Jutellessaan henkilö nostaa silmäluomia ylös pitäen kuitenkin silmiä kiinni. Jösses miten ärsyttävää.
3. 15 min tuttavuuden jälkeen ihminen on ehtinyt kertoa kautta rantain kuinka käy joka vuosi Meksikossa tai Kanadassa. (Esim. mä ostan näitä knick knackejä joka vuosi Torontosta). Siis leveilee heti ensi sekunneilla, eikä tajua, että juttukaveri on mahdollisesti matkustellut paljon enemmän. Kiusallista.
Minkäs sille äänelleen voi... kuulostat aika tuomitsevalta ihmiseltä.
Suorat hiukset ja terävä nenä. Mä en jostakin syystä tykkää sen näköisistä.
Pyöreät posket ja vähän pyöreämuotoisempi nenä niin näyttää helpommin lähestyttävälle. Ylipäätään terävät kasvonpiirteet eivät herätä luottamusta.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen yleinen tyhmyys on vastenmielistä. Mä vähän avaan:
- teeskentelee typerää pikkutyttöä miesten seurassa tai
- yleissivistys on samalla tasolla kuin naapurin kasvimaan lantulla.
En väitä olevani älykkö, en todellakaan. Mutta jos ainoat asiat mistä voi keskustella on ulkonäköasiat, vaatteet/muoti, reality-televisio-ohjelmat ja juorut niin en mä viihdy sellaisen ihmisen seurassa. Tai jos tosiaan älykkyysosamäärä laskee miinukselle kun paikalle saapuu joku, jonka lahkeessa lojuu penis.
Se tekee musta ikävän ja kurjan ihmisen, ja se on ihan ok. En ole täällä miellyttämässä muita - kuten eivät muutkaan ole täällä miellyttämässä minua. Onneksi on vapaus valita seuransa, puolin ja toisin.
En oikein ymmärrä tätäkään, että jos joku käyttäytyy eri tavalla kuin sinä, sinulla on oikeus olla "ikävä ja kurja". Ihmisten täytyy saada olla sellaisia kuin he ovat: tyhmiä, miellyttäjiä, kovaäänisiä, ujoja, hiljaisia, seurallisia, hillittyjä, eloisia, villejä, fiksuja, kummallisia tai tavallisia. Niin kaikilla on hyvä olla. Jokainen on sen verran vastuussa muiden ihmisten hyvästä olosta, että ei heittäydy ilkeäksi, vaikka toinen olisi hieman ärsyttävä tai erilainen.
On silkkaa tyhmyyttä kuvitella olevansa itse niin upea yksilö, että pystyy määrittelemään milloin on lupa heittäytyä kurjaksi ja ilkeäksi toisia kohtaan.
Ilkeiden ihmisten lisäksi sellaiset ihmiset, joilla ei ole mitään omia mielipiteitä eivätkä oikein pidä keskustelua yllä heidän osaltaan ovat sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei niinkään tule helposti ryhdyttyä ystäväksi. Kuten myös jokseenkin tylsät ihmiset, joita ei innosta oikein mikään tai ovat muuteen vaan negatiivisia.
Vierailija kirjoitti:
Suorat hiukset ja terävä nenä. Mä en jostakin syystä tykkää sen näköisistä.
Pyöreät posket ja vähän pyöreämuotoisempi nenä niin näyttää helpommin lähestyttävälle. Ylipäätään terävät kasvonpiirteet eivät herätä luottamusta.
Mun mielestä hymy ja silmät kertovat ihmisestä paljon enemmän kuin nenä ja tukka.
MIstä sen puheäänen tietää, jos en ole ehtinyt sanoa vielä mitään ja toinen näyttää nyrpeältä, tylyltä tai varautuneelta? En jakele kommentteja, en kehuskele matkoilla eikä älykkyysosamääräni voi näkyä kymmenen ensimmäisen minuutin aikana.
Ehkä kasvoissani on jotakin, tai perusilmeessäni. Vaikka hymyilykään aina auta :(
Sekin voi olla, että olen varautunut itse ja muut peilaavat sitä, enkä vain ymmärrä tätä itse. Ap
Musta harvoin pidetään. Mun kommunikointityyli on sellainen, että esitän asiat faktana vaikka tarkoitus oli vaan heittää ajatus ilmaan. Se aiheuttaa monissa ärsytystä
- liian "vahvoista" persoonista
- liian "heikoista" persoonista
Ärsyttää sekä määräily, että "ihan sama" mielistely. Ihminen joka tuo mulle jonkinlaisen epämiellyttävän olon joko hyökkäämällä tai olemalla liian passiivinen tms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaisista jotka ei pidä minusta. Hyökkäävistä, piikikkäistä, tylyistä, niistä jotka tietää kaiken paremmin. Jos joku ihmistyyppi täytyy sanoa niin naistyyppi ”yksi jätkistä” on itselleni vaikea. Minä en ole yksi jätkistä, olen suunnilleen vastakohta ja tiedän ärsyttäväni näitä jätkänaisia, joten pysyttelen pois tieltä.
Onko ne laittaneet sinut tieltä ?
Ei, eivät ole huomaavinaankaan. Eivät puhu minulle, eivät katso päin. Joku ongelma oman sukupuolen kanssa varmaan. Olettavat myös varmaan, kuten tuo yksi tuossa, etten osaa puhua mistään muusta kuin meikeistä yms. Todellisuudessa en ole kovin kiinnostunut itsekkään mistään tälläämisestä, mutta koska olen kiinnostunut vähän kaikesta, tiedän siitäkin jotain jos tulee puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorat hiukset ja terävä nenä. Mä en jostakin syystä tykkää sen näköisistä.
Pyöreät posket ja vähän pyöreämuotoisempi nenä niin näyttää helpommin lähestyttävälle. Ylipäätään terävät kasvonpiirteet eivät herätä luottamusta.
Mun mielestä hymy ja silmät kertovat ihmisestä paljon enemmän kuin nenä ja tukka.
Kertoohan nekin mutta en ensimmäiseksi lähesty teräväpiirteistä ihmistä, jos on joku muu vaihtoehto. Vaikka siis kaupassa.
Mä en ymmärrä miten se passiivisuus haittaa. Ihminen joka on passiivinen varmaan tykkää olla omissa oloissa, eikä aiheuttaa mitään draamaa. Itse oon ainakin sellainen. Siis jos joku juttelee kyllä mä keskustelen takaisin mutta niinkun muuten en oo koskaan ekana tuomassa ilmi mielipiteitäni, ei kiinnosta sellainen
1. Joissain on semmonen ärsyttävä ulkonäöllinen piirre, en tiedä mikä se on mutta nämä ihmiset saavat täystyrmäyksen aivoissani jo ennen ensimmäistä sanaa.
2. Väkinäinen ylipirteys, "olen kaikkien kaveri" ja hymyilen aina tekohymyäni -tyyliset ihmiset
3. Väkisin keskustelua yrittävät.
4. Hyperaktiiviset ja XD - tyypit
5. Ihmiset jotka puhuvat heti niin että ei tiedä onko ne oikeasti vittumaisia vai onko se niiden piilevän huumorin takana
6. Tylyt ihmiset ja porvoolaiset eliitit vanhassa kaupungissa ja jokirannassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen yleinen tyhmyys on vastenmielistä. Mä vähän avaan:
- teeskentelee typerää pikkutyttöä miesten seurassa tai
- yleissivistys on samalla tasolla kuin naapurin kasvimaan lantulla.
En väitä olevani älykkö, en todellakaan. Mutta jos ainoat asiat mistä voi keskustella on ulkonäköasiat, vaatteet/muoti, reality-televisio-ohjelmat ja juorut niin en mä viihdy sellaisen ihmisen seurassa. Tai jos tosiaan älykkyysosamäärä laskee miinukselle kun paikalle saapuu joku, jonka lahkeessa lojuu penis.
Se tekee musta ikävän ja kurjan ihmisen, ja se on ihan ok. En ole täällä miellyttämässä muita - kuten eivät muutkaan ole täällä miellyttämässä minua. Onneksi on vapaus valita seuransa, puolin ja toisin.
En oikein ymmärrä tätäkään, että jos joku käyttäytyy eri tavalla kuin sinä, sinulla on oikeus olla "ikävä ja kurja". Ihmisten täytyy saada olla sellaisia kuin he ovat: tyhmiä, miellyttäjiä, kovaäänisiä, ujoja, hiljaisia, seurallisia, hillittyjä, eloisia, villejä, fiksuja, kummallisia tai tavallisia. Niin kaikilla on hyvä olla. Jokainen on sen verran vastuussa muiden ihmisten hyvästä olosta, että ei heittäydy ilkeäksi, vaikka toinen olisi hieman ärsyttävä tai erilainen.
On silkkaa tyhmyyttä kuvitella olevansa itse niin upea yksilö, että pystyy määrittelemään milloin on lupa heittäytyä kurjaksi ja ilkeäksi toisia kohtaan.
Ylitulkitsit, ja pahasti pieleen.
Olen aina kiltti ja mukava ja kohtelias, joka ainoalle ihmiselle, jonka tapaan. Jopa sellaisille, joita en voi sietää.
Kurja ja ikävä viittasi siihen, että en pidä tietynlaisista ihmisistä, ja kerron sen avoimesti täällä anonyymillä palstalla. Tyhmä aivan varmasti monissa asioissa olen, mutta sosiaaliset taitoni ovat hyvät.
Sellainen yleinen tyhmyys on vastenmielistä. Mä vähän avaan:
- teeskentelee typerää pikkutyttöä miesten seurassa tai
- yleissivistys on samalla tasolla kuin naapurin kasvimaan lantulla.
En väitä olevani älykkö, en todellakaan. Mutta jos ainoat asiat mistä voi keskustella on ulkonäköasiat, vaatteet/muoti, reality-televisio-ohjelmat ja juorut niin en mä viihdy sellaisen ihmisen seurassa. Tai jos tosiaan älykkyysosamäärä laskee miinukselle kun paikalle saapuu joku, jonka lahkeessa lojuu penis.
Se tekee musta ikävän ja kurjan ihmisen, ja se on ihan ok. En ole täällä miellyttämässä muita - kuten eivät muutkaan ole täällä miellyttämässä minua. Onneksi on vapaus valita seuransa, puolin ja toisin.