Miten miehesi käyttäytyy humalassa?

oikeesti on kaverina aika hauska kännissä. Haittapuolena taas on, että minä yleensä jään paitsioon, kun höpöttelee muiden kanssa. Viime kesänä festareilla sain juosta perässä kun mies suurinpiirtein juoksi ihmisen luota toisen luo. Ikää 26

Jos haisee alkoholille ja silmät kiiltää vähän, niin tiedän että on humalassa.



Hän on kulttuurista jossa an arvo asia ettei käyttäydy tai puhu tyhmästi jos on humalassa.

Hirveä häpeä jos joku huomaa että on humalassa.

Minäkään en ymmärrä sitä kun juodaan paukkuja kuin vettä. Minusta olisi mukava käydä yhdessä useammin ulkona, mutta aina on se pelko että pitää ottaa sitä väkevää ja saa hävetä! Meilläkään ei mies käy käsiksi, mutta muuttuu kyllä tosi v-mäiseksi toisia kohtaan ja luulee omistavansa koko maailman. Sitten jos huomautan että voisiko vähän hiljentää tahtia, niin alkaa ottamaan vaan enemmän koska sanoin asiasta. Eli parempi varmaan kun otetaan erillään silloin kun otetaan. Onneksi tätä ei tosiaan satu kuin muutaman kerran vuodessa!

Vierailija:

ei mitään tolkkua joudusta määrästä, niin paljon menee kun myydään tai riittää viinaa. Tolkku pois, ei ymmärrä/kuule enää mitä puhutaan, käsittää asiat omalla tavallaan, alkaa vittuilemaan ja haastamaan riitaa. Ei kylläkään käy päälle, mutta tuo henkinen puoli riittää. Lisäksi hänellä ei pysy jalat alla - viimeksi teloi itseltään nilkan paskaksi, niin että leikattiin, 8 viikkoa kipsissä eikä nilkka vieläkään ole oikein kunnossa. Omien sanojen mukaan hän " nollaa aivonsa" tuolloin. Onneksi tätä ei tapahdu kuin muutaman kerran vuodessa. Silti emme käy juuri yhdessä missään missä on viinaa, sillä en halua ryypätä miehen kanssa joka ottaa 2-3 paukkua siinä ajassa kun minä yhden ja kunto ja meno on sitten sen mukaista.

Mies nyt 31-vuotias.

Todella rasittava kännissä. En sietäisi yhtään katsella.

Alkaa tilittää, kaivella kaikkia vanhoja asioita, jankuttaa jotain samaa juttua, lopuksi kehittää riidan jostain iänkaikkisen vanhasta asiasta.

Pahimmissa tapauksissa uhkailee itsemurhalla ja ties millä. Aamulla sitten krapuloissaan on ihan superhimokas ja niin kuin mitään eilisillan tilityksiä ei olisi ollutkaan.



Minkäänlaista rotia ei ole viinan määrän suhteen, juo kaiken minkä käsiinsä saa, kun kerran aloittaa.



Tämä alkoholinkäyttö on oikeastaan ainoa asia, mistä me riidellään.

Juo harvoin (parin kuukauden välein) ja ihan liikaa. Kirkkaat menee niin nopeasti päähän, että on ihan sekaisin ja inhoan sitä, käyttäytyy sekavasti ja typerästi. Pelästytti viimeksi pikkujouluaikaan, kun sammui hankeen, olisi kuollut sinne, jos en olisi sattumalta käynyt pihalla. (Ajoin sen serkulleen ja luulin että se yöpyy siellä, mutta se olikin tullut kävellen kotiin). Lapset alkoi pelästyneenä itkeä, kun näki lumisen kännisen isänsä. Kerran se on vastaavassa tilassa hakattu ja tuli kotiin verissäpäin, piti viedä taksilla sairaalaan. Aamulla pidin sellaisen raivostuneen puheen, että säikähti itsekin ja jätti kirkkaat sikseen.



Oluen kanssa pysyy tolkku, tissuttelee, lauleksii bassollaan ja juttelee, sitten tulee nälkä, syö järjettömän määrän voileipiä ja sammuu. Seksiä sen ei tee kännissä mieli, krapulassa kyllä!

Normaalisti on aika jähmeä tyyppi, ei siedä menettää kasvojaan tai joutua " heikoille jäille" . Humalassa on lunkimpi, nauraa enemmän ja höpöttää. Ei ole koskaan rasittava juotuaan. Ei sammu, ei menetä muistiaan, ei kaatuile eikä törttöile. Eikä onneksi juokaan usein:) ikää 35v.

on hauska ainakin omasta mielestään... Ja yleensä muittenkin mielestä.

Muutaman kerran on vetänyt sellaisen änkyrän, ettei mitään tolkkua...

Onneksi minun mieheni ei ole koskaan ollut humalassa!

Eipä kateeksi käy nuo, jotka juovat pullot tyhjiin... Minusta tuokin on jonkin sortin riippuvuuden merkki.



Meidän selvänä aika hiljainen perheen pää ;) juttelee vähän enemmän ja joskus eksyy jaarittelemaan jostain lillukanvarsista, vaikka ketään ei kiinnosta... Ei nykyisin juo muistia pois tai jalkoja altaan, nuorempana meni muutaman kerran jossain äijien kokoontumisajoissa aika tukevaan humalatilaan. Tämä siis 14 vuoden aikana.

hiprakassa ja hymyilee vaan. Ikää 36.

Jos juo, niin yleensä juo aika vähän. Tulee hyvälle tuulelle, juttelee enemmän, halailee, on näkyvämmin onnellinen perheestään ja minusta.

Jos juo enemmän, ei tajua lopettaa juomista (jota onneksi tapahtuu hyvin harvoin, ehkä kerran kaksi vuodessa) ei puhu mitään, muuttuu herkäksi, mököttää, tulee riitaisaksi, on mustasukkainen asioista, joita arvelee tapahtuneen ennen tapaamistamme (mutta jota ei ole edes tapahtunut), ei kerro mikä vaivaa... kaikki vaivaa, tuskallista seuraa.

Jos juo paljon (harvoin ehkä 1xvuosi, jos sitäkään), ei ole omasta mielestään humalassa, joskus saattaa tulla itsepäisyyden puuska, mutta harmiton veikko yleensäkin.